Toiseksi viimeisellä kurssikerralla saimme itse tuottaa aineistoa ulkoilun merkeissä. Tarkoituksena oli kerätä viihtyvyyteen ja turvattomuuteen liityvää dataa lähiympäristöstä. Tiedon keräämistä varten piti ladata Epicollect5-sovellus, josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Sovellus oli helppokäyttöinen ja osoittautui erittäin hyödylliseksi. Olisi mielenkiintoista käyttää kyseistä tai samantyylistä sovellusta myös esimerkiksi kandityössä, koska nykyään teknologian ansiosta tiedonkerääminen on helppoa. Kävin muutaman kilometrin kävelyllä, mutta en asu kaupungissa joten paikkojen löytäminen osoittautui hieman hankalaksi peltojen keskellä.
Lopuksi oli itsenäisen työskentelyn aika. Tarkoituksena oli käyttää internetistä löytyvää dataa hasardeista ja muokata sitä, jotta se voidaan esittää kartalla. Ensimmäiseksi Qgis:iin tuotiin maailmankartta ja sen jälkeen loin kartan yli 5 magnitudin maanjäristyksistä vuosina 1900-2012 (kuva 1). Data saatiin tallenettua notepadiin Norther California Eartquake Date Center-sivustolta (https://ncedc.org/anss/catalog-search.html), jonka jälkeen Qgis:ssä “Add delimited text”-valikosta se saatiin näkyville karttalle. Erittäin helppoa ja yksinkertaista! Kuvan 1 kartasta voidaan huomata, että maanjärisysten määrä kartalla on valtava. Tarkistin, että kuinka monta maanjäristystä kartassa tarkalleen esiintyy ja lukumäärä on 78 339. Aikaväli kyseisessä kartassa on kuitenkin laaja, joten olisi ehkä järkevämpää tutkia pienemmältä aikaväliltä, jos haluaa tarkempaa tietoa. Tein vielä vertailun vuoksi toisen kartan, jossa kuvataan yli 4,5 magnitudin maanjäristyksiä viimeisten seitsämän päivän ajalta (kuva 2). Ero ensimmäiseen kuvaan onkin aika valtava pisteiden määrien suhteen. Kuvan 2 kartassa pisteitä on 91.
Kolmannen kartan tein tulivuorien esiintymisestä (kuva 3). Suurin osa (noin 75%) tulivuorista sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaan alueella (kuva 4). Alueella tapahtuu myös 90% maailman maanjäristyksistä (kuva 1).
Karttojen tietojen havainnolistamisessa esimerkiksi ala-asteikäisille oppilaille voisi käyttää myös jotakin muuta symbolia kuin pistettä. Esimerkiksi Liisa Ahokas on tehnyt kartan, jossa tulivuoria havainnolistetaan kolmiolla. Minunkin olisi ehkä kannattanut valita jokin toinen symboli eri hasardien kuvaamiseen, jotta ymmärrettävyys olisi helpompaa.
Toinen oiva idea maanjäristysten kuvaamiseen kartalla on mielestäni ympyrät (kuva 5). Netistä löytämässäni kartassa maanjäristyksiä merkitään ympyröillä. Mitä isompi ja tummempi ympyrä alueella on, sitä voimakkaampi maanjäristys on ollut kyseessä. Tällaisen kartan käyttäminen olisi mielestäni hyvää kouluopetuksessa, koska se on havainnollistava ja täten helpompi ymmärtää. Kartta antaa helposti ymmärretävän kuvan siitä, missä voimakkaimpia maanjäristyksiä esiintyy eniten.
Kerrankin karttojen teko tuntui helpolta, joten päätin tehdä vielä yhden kartan tsunameista vuosina 1950-2020 (kuva 6). Kartalta voidaan huomata, että eniten tsunameja on esiintyvyt edellämainitulla Tyynenmeren tulirenkaan alueella, jossa suurin osa maanjäristyksistä ja tulivuoristakin esiintyy. Luonnollisesti tsunameja esiintyy eniten rannikoilla, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan länsipuolella ja Aasian itäpuolella.
Lähteet:
Kurssimateriaali 6
NCEDC Earquakes. https://ncedc.org/anss/catalog-search.html (2.3.2021)
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Map_of_earthquakes_1900-.svg (2.3.2021)
Liisa Ahokas, kuudes kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/ Viitattu 2.3.2021
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyynenmeren_tulirengas (2.3.2021)