Viimeisellä kurssikerralla tehtävänä oli tuottaa oma kartta. Valitsin kolmesta vaihtoehdosta ensimmäisen, jossa ainoa ohje oli, että kartassa täytyy olla vähintään kaksi muuttujaa.
Opettajan varoitukset pitivät paikkaansa. Sopivien aineistojen etsimisessä kesti melkein enemmän aikaa, kuin kartan teossa. Tuntui, etten millään löydä sellaisia aineistoja joita osaisin käyttää Qgis:ssä, joten päätin kirjoittaa lukuja käsin Exceliin. Löysin datatiedot ja näpyttelin ne exceliin, jonka jälkeen sain ne helposti näkyviin Qgisiin. Taustakarttana päätin käyttää kurssikerralla kolme käytettyä Afrikka-karttaa. Tein oman karttani ajankohtaisesti aiheesta, Covid-19 tartunnoista ja kuolleiden määristä Afrikasta (kuva 1).
Kartan tekemiseen kului paljon aikaa ja ongelmatilanteina tuli eteen monia. Prosenttilukuja liittäessäni huomasin, että yhden maan luvut tulivat monta kertaa näkyviin. Olin tämän ongelman hieman aavistanutkin tulevan, koska taustakartan attribuuttitaulukossa yhden maan rivi saattoi olla kymmeniäkin kertoja. Tämä muistaakseni liittyi kurssikerran kolme tehtävään. En löytänyt mitään muuta tapaa kuin varovasti poistaa attribuuttitaulukosta muut rivit paitsi se, jossa maa oli kartalla. Numeroiden sijaan olisin voinut hahmottaa kuolleiden määriä myös esimerkiksi palloina. Sanna on omassa blogissaan tehnyt kaksi samaa karttaa palloja että numeroita käyttäen, ja myös hänen mielestään hänen omassa kartassaan numerot ovat selkeämpi vaihtoehto. Hän oli myös kartassaan tehnyt ns. zoomauksen alueeseen, jossa numeroita oli paljon. Idea oli mielestäni hyvä ja olisin voinut tehdä sen itsekin omalle kartalle sellaisille alueille joissa numeroita on paljon ja niistä on vaikea saada selvää.
Koen kahden muuttujien kartat aika sekavina ja mielestäni niissä informaation esilletuonti on heikompaa kuin vain yhden muuttujan kartassa. Tämän vuoksi halusin yrittää tuottaa omasta kartastani mahdollisimman selkeän ja helposti ymmärrettävän. Niinkuin kurssillakin on tullut esille, on tärkeää, että kartan nähdessään kartan luku/ymmärtäminen on helppoa. Sain omasta kartastani selkeämmän, kun muokkasin kartan legendan lukumääriä hieman loogisemmiksi. Yritin pitää kartan värit pehmeinä ja luonnollisesti halusin tummemman värin tarkoittavan suurempaa tartuntamäärää, joten käänsin automaattisesti annetun väripaletin järjestyksen päinvastaiseksi. Ainut asia mikä jäi itseäni mietityttämään kartassani oli, että oisiko minun kannattanut kirjoittaa esimerkiksi suurimpien maiden nimet kartalle. Tämä auttaisi ehkä vielä entisestään havainnollistamaan karttaa, kun tietää suunnilleen mikä maa on kyseessä.
Tekemältäni kartalta havaitsin, että köyhimmissä Afrikan maissa tartuntojen määrä on vähäisin, mutta kuolleisuuden osuus suurin. En usko, että monista Afrikan maista varsinkaan köyhimmistä sellaisista todetaan läheskään kaikkia tartuntatapauksia. Tämän vuoksi uskon, että köyhimmissä maissa tartuntapauksia raportoidaan vähiten, koska suurin osa ihmisistä ei pääse testiin. Köyhyyden vertailua helpottamiseksi alla liitettynä karttakuva, josta voidaan nähdä keskimäärin köyhimmät ja rikkaimmat valtiot Afrikassa (kuva 2). Afrikan ihan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Etelä-Afrikka on kartassani (kuva 1) tummimpana värinä, eli siellä on eniten todettuja tartuntoja.
Loppuajatuksia kurssista:
Seitsämän viikkoa meni nopeasti Qgis:in ja karttojen parissa. Kurssin alussa minua huolestutti miten pärjään ja minkälaisia karttoja saan aikaiseksi. Opin paljon uutta kurssin varrella ja vaikka jotkut tehtävät tuntuivatkin vaikeammilta niin selvisin kuitenkin kaikista. Omaan blogiin kirjoittaminen ja omien karttojen jakaminen oli mielestäni mukavaa ja rentoa. Oli myös kiva nähdä, minkälaisia tuotoksia muut kurssilaiset ovat saaneet aikaan ja heidän ajatuksiaan kurssikerroista. Toivon, että pystyn tulevaisuudessa vielä entisestään vahvistamaan tähän asti opittuja taitoja Qgis:in parissa ja oppimaan myös uutta, koska siitä voi varmasti olla hyötyä työelämässä.
Kiitos ja heippa! 🙂
Lähteet:
https://www.arcgis.com/apps/opsdashboard/index.html#/b959be51c0014845ad44142bce1b68fe Viitattu 5.3.2021
Sanna Korpi blogi 7 (https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/) Viitattu 12.3.2021
Leave a comment