Laattatektoniikka is the key

Kuudennen kurssikerran itsenäistehtävässä hyödynsimme pistedataa eri hasardeista. Itse valitsin maanjäristykset ja tulivuoret, sillä niitä pystyisi yhdistämään opetuksessa ilmiöiden syntymekanismien perusteella. Sekä maanjäristyksiä että kerrostulivuoria esiintyy erityisesti litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeillä. Kilpitulivuoria esiintyy enemmän kuumien pisteiden kohdalla ja litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeellä, joten niillä ei ole yhtä selkeää alueellista yhteyttä voimakkaiden maanjäristysten kanssa. Selkeyden vuoksi visualisoin maanjäristykset kahdella kartalla (kuvat 1 ja 2).

Kuvassa 1 on visualisoituna 7,5-8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1950 jälkeen. Kuvassa 2 puolestaan näkyvät suurimmat mitatut maanjäristykset, eli 8-9,1 magnitudin järistykset. Yli 7,5 magnitudin maanjäristyksiä on suhteellisesti melko vähän. Kuten Aaken maanjäristyksiä kuvaavasta kartasta huomataan, on 6-7,4 magnitudin maanjäristyksiä maapallolla moninkertaisesti voimakkaisiin, yli 7,5 magnitudin järistyksiin verrattuna. Omilla kartoillanikin olisi ollut hyvä esittää maanjäristykset 6 magnitudista ylöspäin, sillä varsinkin kehittyvissä maissa, joissa infrastruktuuri on heikkoa, nekin aiheuttavat jo valtavaa tuhoa.

Näitä karttoja (kuvat 1 ja 2) voisi hyödyntää maantieteen opetuksessa sekä peruskouluikäisille että lukiolaisille. Karttojen avulla voisi esim. esittää kysymyksen laattatektoniikasta ja maanjäristysten synnystä. Kuvan 2 kartasta voisi olla hyötyä soveltavammissa tehtävistä esim. lukiolaisille. Oppilaat voisivat perehtyä tietyn valtion tai alueen haavoittuvuuteen erittäin voimakkaiden maanjäristysten sattuessa. Vaihtoehtoisesti erittäin suuria maanjäristyksiä voisi tarkastella hasardina ja pohtia niiden globaaleja vaikutuksia.

 

Maanjäristyskarttojen rinnalla voisi opetuksessa käyttää näitä karttoja kerrostulivuorista Tyynenmeren tulirenkaan alueella (kuvat 3 ja 4). Olen kuitenkin sitä mieltä, että opetuksessa kokonaiskuvan saamiseksi olisi hyvä esittää tulivuoret maailmankartalla, kuten Miika on kartallaan tehnyt. Omia karttojani voisi kuitenkin hyödyntää erityisesti tulirenkaan alueen tulivuorten alueellisessa tarkastelussa. Kuvassa 5 on WGN9 -uutisten esittämä kartta Tyynenmeren tulirenkaasta. Tällä kartalla tulirengas näkyy kokonaisena, toisin kuin omissa kartoissani. Karttaa voisi hyödyntää apuvälineenä tulirenkaan alueeseen liittyvissä tehtävissä. Kartassa näkyvät myös Tyynenmeren alueen litosfäärilaattojen rajat, mikä voisi auttaa oppilaita hahmottamaan maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten syntymekanismeja.

Kuvan Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tuhoista (kuva 6) voisi yhdistää moneenlaiseen eri tehtävään. Lukiolaiset voisivat kuvan ja karttojen avulla vertailla maanjäristysten tuhojen laajuutta eri näkökulmista teollisuusmaissa ja kehittyvissä maissa. Kuva toisi esiin myös maanjäristyksistä aiheutuvien tsunamien tuhot, mikä on tärkeä huomio maanjäristysten kokonaisvaikutuksia pohtiessa. Juuri Japani voisi olla hyvä alue seismisyyden ja vulkanismin tarkasteluun, sillä asutus on tiheää aktiivisesta vulkanismista ja seismisyydestä huolimatta. Oppilaan olisi hyvä kiinnittää tässä huomiota myös Japanin keinoihin varautua riskeihin.

 

Hei, tää oli hauska tehtävä! Karttojen tekeminen oli helppoa, ja niiden vertailu toisten karttoihin ja ulkoiseen aineistoon oli miltei valaiseva kokemus.

Loppu häämöttää!

-Varpu

 

Lähteet:

Kastarinen, Miika. GEM 1 – Kurssikerta 6 (27.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/miikakas/2018/02/27/gem-1-kurssikerta-6/ (Luettu 22.3.2018)

Laine, Aake. Olisiko musta opettajaksi? (5.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/aake/2018/03/05/olisiko-musta-opettajaksi/ (Luettu 21.3.2018)

Prettejohn.net. Japan Tohoku 2011 Eartquake/Tsunami Case Study (23.1.2012) http://prettejohn.net/2012/01/japan-tohoku-2011-earthquaketsunami-case-study/ (Luettu 26.3.2018)

WGN9. Magnitude 6.1 earthquake hits off coast of Japan (20.9.2017) http://wgntv.com/2017/09/20/magnitude-6-1-earthquake-hits-off-coast-of-japan/ (Luettu 26.3.2018)