Month: February 2022

Tämän keskiviikon pakkaskeli ilahdutti jo ennen luennolle saapumista. Vasta Sohville päästyäni muistin, että tänään oli tarkoitus ulkoilla. Noh, iloitsin siitä, että kerrankin muistin pipon päähän. Ulkohousut olisivat olleet hyvä lisä, mutta pärjäsin ilmankin.

Kävelyretki

Luennon aluksi siis saimme tehtäväksi ladata EpiCollect nimisen sovelluksen kännykkään, johon oli luotu projekti meitä varten. Tarkoituksena oli ryhmissä kerätä noin 10 paikkaa ja arvioida niiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta sovelluksen kysymysten avulla. Mukava noin 45 minuutin kävely kavereiden kanssa kyllä virkisti ja oli hauskaa ihan käytännössä tuottaa omaan käyttöön paikkatietoa. Takaisin luokkaan päästyämme tiedot ladattiin ja niistä saatiin dataa QGIS ohjelmaan, josta pääsimmekin luomaan kartan (kuva 1). Kartallani kuvaan alueelta valitsemamme paikat ja niiden turvallisuuden tunnun. Kartalle muodostui aluksi vain pisteet, joissa kurssilaiset olivat käyneet. Sen jälkeen tiedot interpoloitiin, jotta karttaan sai näkymään koetun turvallisuuden eri värein. Mielestäni tein melko selkeän ja havainnollistavan kartan.

Hasardien maailmaan

Tämän jälkeen saimmekin sitten itsenäiset tehtävät, joiden tarkoitus oli kuvata erilaisia hasardeja maailmankartalla. Pienenä ekstrana karttojen on tarkoitus sopia opetuskäyttöön, jolloin karttojen visuaalisuuteen ja helposti luettavuuteen tuli panostaa. Päätin keskittyä pelkästään maanjäristyksiin ja tein aiheesta kolme erilaista karttaa. Ensimmäiseen karttaan (kuva 2) visualisoin kaikki 6-9 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900-2022. Karttana tämä minusta havainnollistaa hyvin missä päin maapalloa maanjäristyksiä tapahtuu. Ehkä opettamisen kannalta karttaan olisi voinut lisätä esimerkiksi litosfäärilaattojen reunat, sillä se on opetettaessa asiaa tärkeä asia huomata. Myös eri värit eri kokoluokan maanjäristyksille olisi ehkä helpottanut, mutta toisaalta jos on tarkoitus saada vain yleiskuva niin minusta tämä toimii aivan hyvin.

Seuraavaksi kuvasin kartalle (kuva 3) kaikkein suurimmat maanjäristykset vuosilta 1900-2022 eli 8-9 magnitudin maanjäristykset. Kartta on minusta selkeä ja sillä voi hyvin havainnollistaa kuinka vähän loppujen lopuksi niin suuria maanjäristyksiä tapahtuu, kun ottaa huomioon, että dataa on yli sadalta vuodelta. Tässäkin litosfäärilaattojen reunojen laittaminen pohjalle olisi voinut vielä selkeyttää karttaa. Esimerkiksi Heta oli näin tehnyt blogissaan ja hän sanookin, että

”Karttaa tarkastelemalla huomaa, miten sekä tulivuoret, että maanjäristykset klusteroituvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille ja etenkin laattojen törmäyskohtiin.” – Heta Suutari (2022).

Viimeisenä päätin kuvata kaikkia viimeisten 30 päivän aikana tapahtuneita maanjäristyksiä havainnollistaakseni sitä, kuinka paljon esimerkiksi hyvin pieniä järistyksiä tapahtuu. Kuvasin erikokoisia järistyksiä eri väreillä ja eri pistekoolla, joka mielestäni havainnollisti karttaa hieman enemmän ja sen tulkitseminen on helpompaa. Luulen, että tämä on selkein kaikista kolmesta kartasta juuri pistekoon ja värien muuttamisen takia.

Kartoillani voidaan opettaa mm. maanjäristysten sijoittumista, niiden suuruutta sekä myös sitä kuinka minkäkin suuruiset maanjäristykset vaikuttavat ihmisiin ja ihmisasutukseen. Maanjäristysten yhteydessä voisi myös käsitellä tulivuorten sijoittumista, sillä maanjäristysten sijainnit ja tulivuorten sijainnit monesti liittyvät toisiinsa.

Fiiliksiä

Tämän kurssinkerran tehtävät tuntuivat suhteellisen helpoilta eikä suurempia ongelmia ollut. Tuntuu siltä, että QGIS ei olekaan enää niin hankala ymmärtää kuin ennen. Ensi viikolla onkin viimeinen kerta, jolloin pääsemme itse tekemään karttoja itse valitsemastamme aiheesta. Nähdään siis vielä sen merkeissä ensi viikolla!

Iloista viikonloppua jokaiselle! <3

 

Lähteet:

Suutari H. (2022) 6. Viikko: Virkistys, Heta VS GIS -blogi (luettu 25.2.2022). Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/suutarih/

 

Hei taas!

Tällä kurssikerralla teimme aika paljon kaikenlaista. Aluksi tutustuimme jo viime tunnilla aloitettuun Pornaisten kunnan karttaan ja opettelimme esimerkiksi bufferoimaan alueita. Bufferointi oli yllättävän yksinkertaista, kun sen oppi ja sen avulla voikin jatkossa tehdä kaikenlaista. Alun yhteisen osuuden jälkeen saimmekin kasan itsenäisiä tehtäviä, joiden kanssa sitten lopputunti (ja loppu viikko :D) menikin.

Lentokentät, asemat ja taajamat

Aluksi tutkimme sekä Helsinki-Vantaan että Helsinki-Malmin lentokenttien meluvyöhykkeitä. Yllätyin tehtäviä tehdessä, kuinka paljon ihmisiä asuukaan lähellä lentokenttiä. Helsinki-Vantaasta 2 kilometrin säteellä asuu yli 10 000 ihmistä!? 😮 Helsinki-Vantaan lentokentän alueesta meillä oli myös käytössä tietokanta lentomelusta, jossa oli eritelty desibelimäärät alueilla. Näistä tuli laskea erilaisia prosenttiosuuksia. Tämä oli pienen alkukankeuden jälkeen suhteellisen yksinkertaista, kun oppi mitä tulee tehdä.

Seuraavaksi tein asemista olevan tehtävän, jossa piti tutkia, kuinka paljon ihmisiä asuu 500 metrin päässä metro- tai juna-asemasta.  Tämäkin tehtävä vaati hetken hämmästelyä, mutta sain sen kunnialla tehtyä kavereiden avustuksella. Myös seuraava taajamatehtävä oli suhteellisen yksinkertainen edellisen tehtävän jälkeen, koska ne toimivat hyvin samoin tavoin.

Hieman itkettää

Sitten tultiinkin viimeisiin tehtäviin, joissa kaikilla (ainakin blogien perusteella) on ollut hankaluuksia. Ohjeet eivät varsinaisesti auttaneet ainakaan minua tai niissä ei kerrottu kovin tarkkaan mitä oli tarkoitus tehdä. Tuskailin tehtävänannon kanssa pitkään yksin, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi itsekseni. Sain kuitenkin apua Hetalta (erityiskiitos hänelle <3) ja onnistuin tekemään tehtävät ja tuottamaan kuvan 1 kartan Helsingin seudun putkiremontti-indeksistä vuonna 1965-1970 rakennetuista kerrostaloista.

Fiiliksiä kurssista

Näin kurssin kääntyessä loppua kohden on hyvä pohtia omaa oppimistaan kurssilla. Jaan kyllä Tiitun (Tia-Maria Liljeroos, 2022) fiilikset tältä viikolta, joista hän puhui blogissaan:

” Viime viikko tuntui vielä valoisalta, mutta tällä viikolla itsenäiset tehtävät olivat kryptistä soppaa. Ilman ohjeita tuntui kuin lilluisi avomerellä ilman edes pelastusrengasta. Tuntuu ristiriitaiselta, että vaikka QGIS alkaa tuntua selkeämmältä, olen silti tasaisin väliajoin aivan hukassa.” – Tia-Maria Liljeroos, 2022

Minusta tuntuu, että osa asioista alkaa kyllä loksahdella paikoilleen eikä QGIS enää ole niin mystinen, kuin se aluksi oli. Luulen, että sinnikkäällä harjoittelulla ja toistoja tekemällä senkin käytön voi oppia. Vielä en tunne olevani täysin oppinut ja osa toiminnoista on edelleen hakusessa. Mutta onnistumisia on kuitenkin ollut ja luulenkin, että sovelluksen käyttö jatkossa on jo helpompaa. Kartan visualisointi ja asioiden laskeminen attribuuttitaulukossa ovat varmaan parhaiten mielessä tekemistämme jutuista. Osan komennoista muistan taas vasta kun avaan ohjelman. 😀

Voisin kuitenkin sanoa oppineeni jo paljon, mutta jonkinlaista rutiinia ja sujuvuutta haluaisin vielä oppia sovelluksen kanssa.

 

Lähteet:

Liljeroos T. (2022) Viikko 5: En tiedä, mitä tapahtuu, mutta ei tiedä Muumipappakaan, Tiitun GIS-reissu -blogi, (luettu 18.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/litili/ 

Heipä hei taas!

Keskiviikon pakkasaamu alkoi Moodlen käyttökatkolla, joka aiheutti hieman jännitystä heti luennon alkuun. Sillä aikaa, kun Moodle huolsi itseään kävimme luentomaisesti läpi piste- sekä ruutuaineistoja, sillä tunnin tarkoitus oli tutustua näihin myös ihan käytännössä. Luento osuuden jälkeen huomasimme onneksemme, että huoltokatko oli ohi nopeammin kuin oli ilmoitettu ja pääsimme tarkastelemaan piste- ja ruutuaineistoja QGIS:n avulla.

Kun Moodle alkoi toimia

Tunnin tarkoituksena oli luoda ruututeemakartta pääkaupunkiseudun alueelta. Jotta tällainen oli mahdollista tehdä, täytyi aineistoon ensin luoda ruudukko Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen päälle. Tähän ruudukkoon yhdistimme lisää tietoa, josta saatiin luotua teemakartta. Itse käytin aineistoa muunkielisistä pääkaupunkiseudun alueella. Kartassani (kuva 1) on siis kuvattu muunkielisten osuus suhteessa koko väestöön alueella. Mietin jo tunnilla, kuinka on hieman pelottavaa, että asuinrakennuksista on olemassa ja käytettävissä hyvinkin tarkkoja tilastoja. Datasta sai selville yksittäisissä rakennuksissa asuvien ihmisten lukumäärän sekä esim. sen minkä ikäisiä asukkaat ovat.

Analyysin hetki

Karttaa tulkitessa voi huomata muunkielisen väestön keskittymisen tietyille alueille. Esimerkiksi Itä-Helsinki korostuu kartalta melko selkeästi. Mutta myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisen alueilta löytyy selkeästi erottuvia alueita. Selittäviä tekijöitä kartalla nähtävissä keskittymissä on se, että maahanmuuttajien osuus itäisessä Helsingissä on varsin suuri muuhun kaupunkiin verrattuna, jolloin myös muunkielisyyden prosentti on suurempi. Matalampi vuokrataso vetää maahanmuuttajataustaisia itäiseen Helsinkiin, koska heidän työllisyystasonsa on monesti heikompi kuin kantasuomalaisilla.

Jos tekisin jälkeen päin jotain toisin, karttaan olisi voinut merkitä esim. kuntien rajat tai tiestöä helpottamaan kartan tulkintaa. Nyt kartan alueiden havaitseminen varsinkin ulkopuoliselle katsojalle voi olla hyvinkin hankalaa. Muutenkin analysoinnin puolesta kartan tulkinta voisi näin helpottua. Elida Peuhukin pohtii kartan luettavuutta omassa blogissaan.

”Kartta olisi luettavampi, jos siihen olisi merkattu paikannimet sekä kuntarajat.” – Elida Peuhu, 2022.

Peuhu on kuitenkin omaa karttaansa selkeyttänyt pienalueiden merkinnällä, joka mielestäni selkeyttää hänen karttaansa ja tekee siitä järkevämmän kuin omani on.

Ruututeemakartan tulkinta verrattuna koropleettikarttaan on mielestäni vaikeampaa, sillä alueiden rajaukset ovat vaikeammin hahmotettavissa ruutujen takia. Tämä toki on mielipidekysymys, enkä tiedä kumpi karttatyypeistä on järkevämpi erilasten esitysten visualisointiin. (ehkä senkin vielä opin joskus :D) Joka tapauksessa olen iloinen, että onnistuin tekemään tämän kerran kartan, jopa ilman suurempia ongelmia!

Lopuksi

Tunnin lopuksi teimme jo ensi kertaa varten hieman alkuvalmisteluja Pornaisten kartalle. Ensi kerralla pääsemmekin enemmän rasteriaineistojen pariin ja niistä sitten lisää ensi viikolla.

Nyt kuitenkin hyvää loppuviikkoa itse kullekin! <3

 

Lähteet:
Peuhu E. (2022) Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja, Geoinformatiikan menetelmät -blogi, (luettu 10.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elida/

Heippa! Täällä taas QGIS:n parissa!

Heti asiaan

Tällä kurssikerralla ei turhia lätinöitä ollut vaan siirryimme suoraan QGIS-ohjelman maailmaan. Tällä kertaa pääsimme tutustumaan aineistoon Afrikasta, joka oli mukavaa vaihtelua Suomen kartan tuijottelulle. Tämä aineisto oli yllättävän yksityiskohtainen ja tarkka. Aluksi yhdistelimme muutaman valtion tietoja samalle riville, jotta tarkastelu olisi helpompaa eikä rivejä olisi satoja. Harjoittelimme myös liittämään uutta tietoa jo auki olevaan aineistoon. Tämä tapahtui Excelin taulukkoa hiukan muokkaamalla ja muutaman välistepin kautta se saatiin onnistuneesti QGIS-ohjelmaan.

Karttaan (kuva 1) visualisoitiin kaiken alkuvalmistelun jälkeen Afrikassa sijaitsevat öljykentät, timanttikaivokset sekä konfliktit. Jos tekemääni karttaa katselee ilman ennakkotietoja näyttää siltä, että konfliktit ovat yhteydessä timanttikaivosten ja öljyesiintymien sijaintiin. Tämä kuulostaa ehkä hieman oudolta, sillä niin kuin Salla Kärkkäinen blogissaan (2022) sanoo, että voisi luulla näiden luonnonvarojen tuovan varallisuutta alueelle eikä konflikteja. Kärkkäinen kuitenkin kiteyttää todennäköisen syyn hyvin.

” Syynä voisi olla se, että varallisuus jakautuu huonosti eri ihmisryhmien välille. Afrikan maat ovat vanhoja siirtolaismaita, ja se on jättänyt jälkensä niiden yhteiskuntiin.” – Salla Kärkkäinen, 2022.

Tämä todennäköisesti selittää hiukan asiaa. On kuitenkin hyvä muistaa karttaa tulkittaessa, että asioiden välillä ei silti välttämättä ole suoraa yhteyttä. Konflikteihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin haluttujen luonnonvarojen esiintyminen, vaikka kartassa ei niitä näykkään. Kartan tulkinnassa on hyvä pitää mielessä kartan tekijän valinnat ja ottaa selvää taustatiedoista.

Sitten niihin valuma-alueisiin

Kun edellisen kartan teosta selvittiin tunnin aikana, niin kotiin tehtäväksi jäi Suomen valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyydestä tehtävä kartta. Kartan tekeminen oli aivan oma prosessinsa ja sen kanssa hiukan sai ihmetellä ja yrittää muistella, mitä tunnilla olikaan tehty. Onnekseni moni kurssikaveri oli jo selvittänyt, kuinka kartta tehdään, joten apua oli saatavilla ja onnistuin kuin onnistuinkin tekemään mielestäni hyvän ja selkeän kartan.

Kartasta (kuva 2) voidaan havaita, että laajimmat tulvaherkät alueet löytyvät Pohjanmaalta, mutta myös Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomessa on tulvaherkkiä valuma-alueita. Tätä selittää oletettavasti meren läheisyys kullakin alueella. Kartasta voidaan myös päätellä, että järvisillä alueilla tulvariski on pienempi kuin meren lähettyvillä. Meren lähettyvillä tulvat liittyvät yleensä myrskyihin, kun taas jokien ja järvien lähettyvillä tulvat ovat kevättulvia, jotka syntyvät lumien sulaessa (SYKE, 2021)

Mitä tuli opittua?

Tällä kurssikerralla opin lisää QGIS-ohjelman erilaisista kiemuroista. Yllätyin siitä, kuinka yksinkertaista loppujen lopuksi uusien datalähteiden yhdistäminen auki olevaan aineistoon oli. En väitä, että olisin heti oppinut kyseistä toimintoa, mutta olen varma, että siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Kurssikerran tehtävät tuottivat kyllä vaikeuksia, mutta suurilta turhautumisen hetkiltä tällä kertaa säästyttiin. Ehkä tämän sovelluksen toiminnot alkavat pikkuhiljaa selkiytyä itse kullekin ja sovelluksen käyttö helpottuu ajan mittaan. 😊

 

Nyt toivotan kaikille mukavaa viikon jatkoa ja palataan ensi viikon tehtävien parissa! <3

 

Lähteet:

Kärkkäinen S. (2022) Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu, Sallan kurssiblogi, (luettu 3.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

SYKE, 2021. Tulvariskialueet. (Luettu 3.2.2022) Saatavilla: https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/