Tämän keskiviikon pakkaskeli ilahdutti jo ennen luennolle saapumista. Vasta Sohville päästyäni muistin, että tänään oli tarkoitus ulkoilla. Noh, iloitsin siitä, että kerrankin muistin pipon päähän. Ulkohousut olisivat olleet hyvä lisä, mutta pärjäsin ilmankin.
Kävelyretki
Luennon aluksi siis saimme tehtäväksi ladata EpiCollect nimisen sovelluksen kännykkään, johon oli luotu projekti meitä varten. Tarkoituksena oli ryhmissä kerätä noin 10 paikkaa ja arvioida niiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta sovelluksen kysymysten avulla. Mukava noin 45 minuutin kävely kavereiden kanssa kyllä virkisti ja oli hauskaa ihan käytännössä tuottaa omaan käyttöön paikkatietoa. Takaisin luokkaan päästyämme tiedot ladattiin ja niistä saatiin dataa QGIS ohjelmaan, josta pääsimmekin luomaan kartan (kuva 1). Kartallani kuvaan alueelta valitsemamme paikat ja niiden turvallisuuden tunnun. Kartalle muodostui aluksi vain pisteet, joissa kurssilaiset olivat käyneet. Sen jälkeen tiedot interpoloitiin, jotta karttaan sai näkymään koetun turvallisuuden eri värein. Mielestäni tein melko selkeän ja havainnollistavan kartan.
Hasardien maailmaan
Tämän jälkeen saimmekin sitten itsenäiset tehtävät, joiden tarkoitus oli kuvata erilaisia hasardeja maailmankartalla. Pienenä ekstrana karttojen on tarkoitus sopia opetuskäyttöön, jolloin karttojen visuaalisuuteen ja helposti luettavuuteen tuli panostaa. Päätin keskittyä pelkästään maanjäristyksiin ja tein aiheesta kolme erilaista karttaa. Ensimmäiseen karttaan (kuva 2) visualisoin kaikki 6-9 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900-2022. Karttana tämä minusta havainnollistaa hyvin missä päin maapalloa maanjäristyksiä tapahtuu. Ehkä opettamisen kannalta karttaan olisi voinut lisätä esimerkiksi litosfäärilaattojen reunat, sillä se on opetettaessa asiaa tärkeä asia huomata. Myös eri värit eri kokoluokan maanjäristyksille olisi ehkä helpottanut, mutta toisaalta jos on tarkoitus saada vain yleiskuva niin minusta tämä toimii aivan hyvin.
Seuraavaksi kuvasin kartalle (kuva 3) kaikkein suurimmat maanjäristykset vuosilta 1900-2022 eli 8-9 magnitudin maanjäristykset. Kartta on minusta selkeä ja sillä voi hyvin havainnollistaa kuinka vähän loppujen lopuksi niin suuria maanjäristyksiä tapahtuu, kun ottaa huomioon, että dataa on yli sadalta vuodelta. Tässäkin litosfäärilaattojen reunojen laittaminen pohjalle olisi voinut vielä selkeyttää karttaa. Esimerkiksi Heta oli näin tehnyt blogissaan ja hän sanookin, että
”Karttaa tarkastelemalla huomaa, miten sekä tulivuoret, että maanjäristykset klusteroituvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille ja etenkin laattojen törmäyskohtiin.” – Heta Suutari (2022).
Viimeisenä päätin kuvata kaikkia viimeisten 30 päivän aikana tapahtuneita maanjäristyksiä havainnollistaakseni sitä, kuinka paljon esimerkiksi hyvin pieniä järistyksiä tapahtuu. Kuvasin erikokoisia järistyksiä eri väreillä ja eri pistekoolla, joka mielestäni havainnollisti karttaa hieman enemmän ja sen tulkitseminen on helpompaa. Luulen, että tämä on selkein kaikista kolmesta kartasta juuri pistekoon ja värien muuttamisen takia.
Kartoillani voidaan opettaa mm. maanjäristysten sijoittumista, niiden suuruutta sekä myös sitä kuinka minkäkin suuruiset maanjäristykset vaikuttavat ihmisiin ja ihmisasutukseen. Maanjäristysten yhteydessä voisi myös käsitellä tulivuorten sijoittumista, sillä maanjäristysten sijainnit ja tulivuorten sijainnit monesti liittyvät toisiinsa.
Fiiliksiä
Tämän kurssinkerran tehtävät tuntuivat suhteellisen helpoilta eikä suurempia ongelmia ollut. Tuntuu siltä, että QGIS ei olekaan enää niin hankala ymmärtää kuin ennen. Ensi viikolla onkin viimeinen kerta, jolloin pääsemme itse tekemään karttoja itse valitsemastamme aiheesta. Nähdään siis vielä sen merkeissä ensi viikolla!
Iloista viikonloppua jokaiselle! <3
Lähteet:
Suutari H. (2022) 6. Viikko: Virkistys, Heta VS GIS -blogi (luettu 25.2.2022). Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/suutarih/