Heipä hei taas!
Keskiviikon pakkasaamu alkoi Moodlen käyttökatkolla, joka aiheutti hieman jännitystä heti luennon alkuun. Sillä aikaa, kun Moodle huolsi itseään kävimme luentomaisesti läpi piste- sekä ruutuaineistoja, sillä tunnin tarkoitus oli tutustua näihin myös ihan käytännössä. Luento osuuden jälkeen huomasimme onneksemme, että huoltokatko oli ohi nopeammin kuin oli ilmoitettu ja pääsimme tarkastelemaan piste- ja ruutuaineistoja QGIS:n avulla.
Kun Moodle alkoi toimia
Tunnin tarkoituksena oli luoda ruututeemakartta pääkaupunkiseudun alueelta. Jotta tällainen oli mahdollista tehdä, täytyi aineistoon ensin luoda ruudukko Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen päälle. Tähän ruudukkoon yhdistimme lisää tietoa, josta saatiin luotua teemakartta. Itse käytin aineistoa muunkielisistä pääkaupunkiseudun alueella. Kartassani (kuva 1) on siis kuvattu muunkielisten osuus suhteessa koko väestöön alueella. Mietin jo tunnilla, kuinka on hieman pelottavaa, että asuinrakennuksista on olemassa ja käytettävissä hyvinkin tarkkoja tilastoja. Datasta sai selville yksittäisissä rakennuksissa asuvien ihmisten lukumäärän sekä esim. sen minkä ikäisiä asukkaat ovat.
Analyysin hetki
Karttaa tulkitessa voi huomata muunkielisen väestön keskittymisen tietyille alueille. Esimerkiksi Itä-Helsinki korostuu kartalta melko selkeästi. Mutta myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisen alueilta löytyy selkeästi erottuvia alueita. Selittäviä tekijöitä kartalla nähtävissä keskittymissä on se, että maahanmuuttajien osuus itäisessä Helsingissä on varsin suuri muuhun kaupunkiin verrattuna, jolloin myös muunkielisyyden prosentti on suurempi. Matalampi vuokrataso vetää maahanmuuttajataustaisia itäiseen Helsinkiin, koska heidän työllisyystasonsa on monesti heikompi kuin kantasuomalaisilla.
Jos tekisin jälkeen päin jotain toisin, karttaan olisi voinut merkitä esim. kuntien rajat tai tiestöä helpottamaan kartan tulkintaa. Nyt kartan alueiden havaitseminen varsinkin ulkopuoliselle katsojalle voi olla hyvinkin hankalaa. Muutenkin analysoinnin puolesta kartan tulkinta voisi näin helpottua. Elida Peuhukin pohtii kartan luettavuutta omassa blogissaan.
”Kartta olisi luettavampi, jos siihen olisi merkattu paikannimet sekä kuntarajat.” – Elida Peuhu, 2022.
Peuhu on kuitenkin omaa karttaansa selkeyttänyt pienalueiden merkinnällä, joka mielestäni selkeyttää hänen karttaansa ja tekee siitä järkevämmän kuin omani on.
Ruututeemakartan tulkinta verrattuna koropleettikarttaan on mielestäni vaikeampaa, sillä alueiden rajaukset ovat vaikeammin hahmotettavissa ruutujen takia. Tämä toki on mielipidekysymys, enkä tiedä kumpi karttatyypeistä on järkevämpi erilasten esitysten visualisointiin. (ehkä senkin vielä opin joskus :D) Joka tapauksessa olen iloinen, että onnistuin tekemään tämän kerran kartan, jopa ilman suurempia ongelmia!
Lopuksi
Tunnin lopuksi teimme jo ensi kertaa varten hieman alkuvalmisteluja Pornaisten kartalle. Ensi kerralla pääsemmekin enemmän rasteriaineistojen pariin ja niistä sitten lisää ensi viikolla.
Nyt kuitenkin hyvää loppuviikkoa itse kullekin! <3
Lähteet:
Peuhu E. (2022) Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja, Geoinformatiikan menetelmät -blogi, (luettu 10.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elida/