Heippa! Täällä taas QGIS:n parissa!
Heti asiaan
Tällä kurssikerralla ei turhia lätinöitä ollut vaan siirryimme suoraan QGIS-ohjelman maailmaan. Tällä kertaa pääsimme tutustumaan aineistoon Afrikasta, joka oli mukavaa vaihtelua Suomen kartan tuijottelulle. Tämä aineisto oli yllättävän yksityiskohtainen ja tarkka. Aluksi yhdistelimme muutaman valtion tietoja samalle riville, jotta tarkastelu olisi helpompaa eikä rivejä olisi satoja. Harjoittelimme myös liittämään uutta tietoa jo auki olevaan aineistoon. Tämä tapahtui Excelin taulukkoa hiukan muokkaamalla ja muutaman välistepin kautta se saatiin onnistuneesti QGIS-ohjelmaan.
Karttaan (kuva 1) visualisoitiin kaiken alkuvalmistelun jälkeen Afrikassa sijaitsevat öljykentät, timanttikaivokset sekä konfliktit. Jos tekemääni karttaa katselee ilman ennakkotietoja näyttää siltä, että konfliktit ovat yhteydessä timanttikaivosten ja öljyesiintymien sijaintiin. Tämä kuulostaa ehkä hieman oudolta, sillä niin kuin Salla Kärkkäinen blogissaan (2022) sanoo, että voisi luulla näiden luonnonvarojen tuovan varallisuutta alueelle eikä konflikteja. Kärkkäinen kuitenkin kiteyttää todennäköisen syyn hyvin.
” Syynä voisi olla se, että varallisuus jakautuu huonosti eri ihmisryhmien välille. Afrikan maat ovat vanhoja siirtolaismaita, ja se on jättänyt jälkensä niiden yhteiskuntiin.” – Salla Kärkkäinen, 2022.
Tämä todennäköisesti selittää hiukan asiaa. On kuitenkin hyvä muistaa karttaa tulkittaessa, että asioiden välillä ei silti välttämättä ole suoraa yhteyttä. Konflikteihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin haluttujen luonnonvarojen esiintyminen, vaikka kartassa ei niitä näykkään. Kartan tulkinnassa on hyvä pitää mielessä kartan tekijän valinnat ja ottaa selvää taustatiedoista.
Sitten niihin valuma-alueisiin
Kun edellisen kartan teosta selvittiin tunnin aikana, niin kotiin tehtäväksi jäi Suomen valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyydestä tehtävä kartta. Kartan tekeminen oli aivan oma prosessinsa ja sen kanssa hiukan sai ihmetellä ja yrittää muistella, mitä tunnilla olikaan tehty. Onnekseni moni kurssikaveri oli jo selvittänyt, kuinka kartta tehdään, joten apua oli saatavilla ja onnistuin kuin onnistuinkin tekemään mielestäni hyvän ja selkeän kartan.
Kartasta (kuva 2) voidaan havaita, että laajimmat tulvaherkät alueet löytyvät Pohjanmaalta, mutta myös Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomessa on tulvaherkkiä valuma-alueita. Tätä selittää oletettavasti meren läheisyys kullakin alueella. Kartasta voidaan myös päätellä, että järvisillä alueilla tulvariski on pienempi kuin meren lähettyvillä. Meren lähettyvillä tulvat liittyvät yleensä myrskyihin, kun taas jokien ja järvien lähettyvillä tulvat ovat kevättulvia, jotka syntyvät lumien sulaessa (SYKE, 2021)
Mitä tuli opittua?
Tällä kurssikerralla opin lisää QGIS-ohjelman erilaisista kiemuroista. Yllätyin siitä, kuinka yksinkertaista loppujen lopuksi uusien datalähteiden yhdistäminen auki olevaan aineistoon oli. En väitä, että olisin heti oppinut kyseistä toimintoa, mutta olen varma, että siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Kurssikerran tehtävät tuottivat kyllä vaikeuksia, mutta suurilta turhautumisen hetkiltä tällä kertaa säästyttiin. Ehkä tämän sovelluksen toiminnot alkavat pikkuhiljaa selkiytyä itse kullekin ja sovelluksen käyttö helpottuu ajan mittaan. 😊
Nyt toivotan kaikille mukavaa viikon jatkoa ja palataan ensi viikon tehtävien parissa! <3
Lähteet:
Kärkkäinen S. (2022) Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu, Sallan kurssiblogi, (luettu 3.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/
SYKE, 2021. Tulvariskialueet. (Luettu 3.2.2022) Saatavilla: https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/