Griddaaminen ja ikäkriisi

Kurssikerralla tutustuimme ruuduittaiseen tiedon esitykseen pääkaupunkiseudun aineistoa hyväksi käyttäen. Kartan tekeminen ei ollut tällä kertaa kovinkaan vaikeaa, tai siis ei olisi ollut, jos olisin voinut pitäytyä siinä helpossa vaihtoehdossa. Mutta koska kuten aina, oli pakko mennä soveltamaan. Lopputuloksella että ensimmäinen karttani on täysin sieltä, siis vailla infoa. Mutta sen sijaan että olisin itse tällä kertaa ”mokannut”, johtuu kartan huono ulkoasu puutteellisesta datasta jota oli tarjolla. Olisin niin kovin halunnut tehdä kartan, josta selviää maankäyttö ja sen jälkeen lisätä pisteinä esim. pientaloalueet, näyttäen pohjakartan samalla taustalla. Mutta en siis epäonnistunut täysin, en vain tarkastanut kuinka paljon dataa maankäytöstä oli tarjolla. Laskin käyttämääni gird-taulukkoon sarakkeen maankäytölle, tein teemakartan ja hups… tietoa puuttui niin paljon, ettei mitään tuloksia ole saatavissa aikaan. Kuinka hirvittävän harmillista. Minä olisin tahtonut juuri tämän. Siinä se kartanteko sitten meni sillä tunnilla. Pyörittelin dataa, mikään ei kiinnostanut tarpeeksi, auttelin naapuria… ja siirryimmekin jo seuraavaan tehtävään (aloitusta seuraavalle kurssikerralle). Ja tässä kohden haluan vielä pyytään kertaalleen anteeksi kurssitovereilta sitä hillitöntä kikatuskohtausta, jonka sain mokaillessani kartan kanssa. Nöyrin anteeksipyyntö.

Tuskailua aineiston kanssa ikäkriisin siivin

Ja sitten kotona alkoi se valinnan vaikeus! Vaihtoehtoja oli mielessä sata; sukupuolten jakautuminen, vaikka niitä vakiintumisikäisiä! Ei löytynyt sukupuolijakaumaa. No entäs; olen ollut 25 v. tuolla hetkellä ja nyt kolmenkympin kriisissä (ai, oletkin jo varmaan huomannut), joten kuinka paljon on ollut vastaavia ikätovereita? Ja kuinkas kävikään; väkiluku on iän mukaan 24 vuoteen asti, mutta 25 eteenpäin ikäryhmässä (25-29 jne.), en siis saa vain oman ikäisiäni. Tietenkään, koska mikään ei mene niin kuin ihan suoraan ajattelin. Ja MapInfo tökkii kotikoneella. Kaikki nyt menee mönkään.

Ideoin valmiiksi vähän kaikkea; kerrostalot ja ulkomaalaiset. Tai ruotsinkieliset. Tai joku ikäryhmä! Ei löydy kerrostaloja tai mitään muitakaan taloja, unohdetaan. Miten se aina on niin, teen keskimäärin 20 karttaa, ennenkuin tyydyn mihinkään. Mutta kun on niin vaikea tyytyä siihen helppoon ratkaisuun. Joskin sillä saisi aivan varmasti huomattavasti nopeammin sen kartan tehtyä, ja mitä luultavimmin ehkä jopa selkeämmän ja hienommankin esityksen. Niin, eikä kukaan sitä eroa edes huomaa, eikä liiemmin ketään varmasti kiinnosta lopulta onko kartassa ruotsinkielisten osuus, vanhusten jakautuminen vai kolmekymppisten ikäkriiseilijöiden jakautuminen pääkaupunkiseudulla. Joten, miksi nähdä se mieletön vaiva? Koska mikään ei saa olla liian helppoa. Lapsillekin yritän opettaa, että kun yrität itse, teet huolella ja ajatuksella, niin opit. Tai sitten vaan olen ärsyttävä ikäkriisissä tempoileva pilkunviilaaja.

Valmis karttakin, sitten lopulta!

Noniin, kaikella innolla ja ideoinnilla pyörittämäni taulukot ja niistä muka hienot kartat eivät toimineet. Siis en vain joko löytänyt kiinnostavaa dataa, osannut valita sitten kuitenkaan karttaan sopivaa osaa datasta tai sitten en vain jotenkin muka osannut laskea haluamaani aineistoa. Loppujen lopulta tyydyin karttaan, johon laskin 24–vuotiaiden osuuden västöstä 500 m x 500 m -–ruuduin. Tämä siksi, että en suostunut päästämään enää irti ikäkriiseilystä. Joten kartassa vuoden 2009 osuus 24-vuotiaista, jotka siis tänä vuonna täyttävät 29 tai 30 (laskennat tehty syyskuussa -09). Ja myönnän, ihan ensimmäinen tarkoitus oli laittaa absoluuttinen määrä. Pieni kämmi, ja lopulliseen jäikin osuus (joka oli tarkoitettu isommalle, 25-29-v. joukolle).

Luokkia on viisi (luonnolliset luokat, sillä jakauma oli hyvin epämääräinen), värit olisivat saaneet erota silti toisistaan vielä enemmän syystä joka PAK14 – kurssiblogi Henri Frestadiuskin oli huomannut “Näin pienellä ruudukolla yhden värin käyttö olisi tuonut ongelmia kartan tulkittavuuteen.”. Kartalta poistin kaiken ylimääräisen kuntarajojen ulkopuolelta, ne vain turhaan sekoittivat ulkonäköä (siinä ainoa mihin kartassa olen edes tyytyväinen, samalla tilaa jäi pohjoisnuolelle sekä mittakaavalle). Kartta olisi voinut sisältää edes hieman nimistöä, jolloin sitä voisi olla helpompi tulkita (joskin nimistön miettiminen hyvin tarkkaan, sekoittaa helposti). Nimistössä esim. kaupunginosien nimeäminen sekavaa, sillä ruudut eivät noudata mitään olemassa olevia rajoja ja saattaa aiheuttaa hämmennystä tulkinnassa (niin, olisihan silloin fiksua pienentää ruutukokoa).

Vuonna 2009 24-vuotiaita on asunut ylipäätään eniten Kehä III:n sisäpuolella sekä pääradan varrella. Erittäin korkeita suhdelukuja saavat muutamat yksittäiset ruudut eivät suinkaan kerro siitä, että alueella olisi suuri keskittymä 24-vuotiaita, vaan näissä ko. ruuduissa väkiluku on muutenkin hyvin pieni (P-Espoo & P-Vantaa). Edes absoluuttinen lukuarvo ei olisi poistanut tätä “harhaa” kartalta, joskin olisi ollut tilannetta kuvaavampi. Ruutumuotoinen kartta ei todellakaan ole toimivin esittämään suhteellisia arvoja, ja koska itselleni ainakin tulee välittömästi mieleen ruutukarttaa katsoessa ruudun absoluuttinen mitattu arvo, oli tyhmää yrittää käyttää näitä suhteellisia arvoja. Jos ei muuta niin tämä karttaesitys sen mielestäni osoittaa: tulkinta on hankalaa ja helposti menee aivan metsään. Absoluuttisten arvojen etu olisi ollut verrattuna suhteellisiin arvoihin se, että suhteelliset arvot saatavat antaa vaikutelman että ruudussa on hyvin paljon 24-vuotiaita, vaikka todellisuudessa esiintymä saattaa olla absoluuttisesti hyvinkin pieni. Vaikka toisaalta suhteelliset arvot ilmaisevat ikäänkuin asian esiintymisen voimakkuutta, ei tällä ruutukoolla suhteellinen arvo kannata, ei ainakaan esittämässäni aiheessa.

Koska kartta esittää nyt suhteellisia arvoja, en hurjan suuria osaa kartalta tulkita. Kartalla on esimerkiksi Otaniemen kohdalla keskittymä (sekä muutamissa muissa kaupunginosissa), muutoin määrät näyttävät olevan suhteellisen samankaltaisia; josta voi ehkä korkeintaan kertoa, että tuolloin 24-vuotiaita on ollut suhteellisesti saman verran muuhun väestöön nähden lähes kaikkilla asuinalueilla Kehä III:n sisäpuolella. Kyseessä ei liene mikään suuri ikäluokka. Rauhassa saamme kolmekymppisiämme vietellä 😀

Kaikenkaikkiaan vietin aivan liikaa kartanteon parissa. En ole enää lainkaan tyytyväinen kartalla esitettävään asiaan, enkä värien selkeyteen. Mietin myös samaa kuin Viivin blogissa on huomattu “Karttatulosteita tarkasteltaessa huomasin myös, että ruudukkoa olisi voinut pienentää, jotta eri kaupunginosien erot näkyisivät paremmin. Myös pääkaupukiseudun sijasta tutkimusalueetta olisi voinut rajata pienemmäksi. 500 metrin ruudukko on aika karkea ja visuaalisesti aika ylimalkainen.” Tässä sen näkee, kompastuin omaan nokkeluuteeni innostuessani siitä maankäytöstä ja turhautuessa kotikoneella kikkailuun. Ehkä muistan sen seuraavalla kerralla. Kuitenkin sen sijaan että tekisin heti uuden toimivamman kartan, jätän tämän ei niin onnistuneen tänne, koska jos jotain, niin epäonnistumisista oppii. Oppii sen, miten olisi pitänyt tehdä ja mikä sekä miksi on puutteellista kartassa. Hyvinkin opettavaista, ehkä enemmänkin kuin vain “helpolla” tehty kartta ilman takapuoli edellä puuhun -oppimista.

Lähteet:

• PAK 14 – kurssiblogi Henri Frestadius: Kurssikerta 4. <https://blogs.helsinki.fi/henfrest/> Luettu 11.2.2014
• Viivin blogi: Kurssikerta 4. <https://blogs.helsinki.fi/vhonkane/> Luettu 10.2.2014