University of Helsinki
Tämä kurssikerta alkoi kenttätöillä, kun lähdimme ulos keräämään pisteaineistoa. Pisteitä kerättiin Epicollect5-sovellukseen kertoen jokaisen sijainnin turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Tein itse kerätystä pistetiedosta kaksi karttaa, joista toisessa (kuva 1) esitettynä koettu turvallisuus eri värisillä pisteillä. Jälkikäteen totesin, että legenda olisi pitänyt tehdä huolellisemmin ja avata siinäkin, että tummalla värillä on kaikkein turvallisimmat pisteet. Toisessa kartassa kuvassa 2 on esitettynä sama asia, mutta mukana on myös interpoloitu kartta, jossa on legendessa sama puute kuin edellisessäkin. Tumman sininen merkitsee turvallista molemmilla esitystavoilla, turvatonta vaaleat pisteet ja punainen taustaväri.
Tämän viikon tehtävissä oli teemana pohtia käytettyjä työkaluja ja karttoja opettajan näkökulmasta. Mielestäni Epicollect5 soveltuisi hyvin kaikenikäisille oppijoille, kuten Tyttikin (Nyrönen, 2023) blogissaan pohtii. Sovelluksen avulla on helppoa ja kivaa opetella tiedonkeruun alkeita.
Itsenäisenä tehtävänä oli luoda kolme hasardikarttaa, joita voisi käyttää maantieteen opetuksessa. Itse valitsin vertailuun meteoriittien iskeytymispaikat. Kuvassa 3 esitettynä Etelä-Amerikan meteoriitit, kuvassa 4 Pohjois-Amerikan ja kuvassa 5 vertaillaan Pohjois-amerikkaa ja Kanadaa. Ajatuksena karttasarjassani on pohtia sijainnin vaikutusta tietokantojen kattavuuteen. Opetustyössä voisi pohtia vaikuttaako esimerkiksi valtion varallisuus ja koulutustaso kirjattujen havaintojen määrään tai millaisia vaikutuksia alueen maastolla voisi olla havaintojen tekemiseen ja raportointiin. Näitä voisi pohtia tutkimalla maaston muotoja ja kasvillisuutta GoogleMapsillä tai oppikirjojen teemakartoista. Oppikirjoista ja netistä löytyy myös esim- varallisuus- ja koulutustasoon liittyen paljon teemakarttoja.
Viittaukset
Tytti Nyrönen, 2023, blogissaan https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/