Kurssikerta 7 – Soveltavaa itsenäistä tekemistä

Kurssiblogi valmis!

 

Viimeisellä kurssikerralla koitti todellinen testi opitusta, kun pääsimme hyödyntämään kurssilla käytyjä asioita soveltaen. Aihe oli vapaa ja itse valitsimme menetelmät ja sen, millaisia karttoja haluamme tuottaa.

Itse päätin heti, että haluan esittää jotain luonnonmaantieteellistä ilmiötä ja kenties metsätieteitä sivuavaa aihetta. Kävin yhtä aikaa tämän kurssin kanssa myös metsäekologiaa Viikissä, joten tarkastelun kohteeksi valikoitui lajien levinneisyys ja elinympäristöt. Ensin harjoittelin ennen tuntia kotona tekemällä kartan kahden etanalajin levinneisyydestä (kuva1). Kartta on yksinkertainen vertailu espanjansiruetanan ja ukkoetanan havainnoista Suomessa (Suomen lajitietokeskus). Espanjansiruetana on Suomessa haitallinen vieraslaji, jonka yksilöt tulisi hävittää, jos niitä kohtaa luonnossa. Ukkoetana sen sijaan on kotoperäinen laji, jota ei tarvitse tuhota. Lajit kuitenkin muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan, joten halusin tehdä kartalle vertailun, elävätkö lajit samoilla alueilla, jolloin riski niiden sekoittamiseen kasvaa. (vieraslajit.fi) Kartasta selviää, että enimmäkseen etanat ovat samoilla alueilla, mutta espanjansiruetana on levinnyt kotoperäistä ukkoetanaa laajemmalle.

Kuva 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsinaisen kurssikerran aikana päätin tutkia Suomessa harvinaisen valkopäätiaisen havaintoja alueellisesti  yhdistettynä sen suosiman elinympäristön yleisyyteen. Kuvassa 2 kartta, jossa valkopäätiaishavainnot etsittynä Suomen lajitietokeskuksen sivuilta ja lehtimetsien osuus maakunnissa Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Hoksasin tietysti vasta kartan tehtyäni, että metsien määrä olisi pitänyt suhteuttaa maakuntien pinta-alaan, kuten Miia (Vuolle 2023) teki, jotta tulos olisi vertailukelpoinen. Nyt kartan perusteella näyttää sitä kuin Lapissa olisi huomattavasti runsaammat lehtimetsät kuin vaikkapa Etelä-Suomessa. Tämähän ei tietysti pidä paikkaansa, joten karttani on huonosti asiaansa kuvaava.

Kuva 2

 

Kyseisen karttaesityksen tekeminen oli melko yksinkertaista, mutta metsätiedot minun piti muokata ensin Excelissä oikeaan muotoon. Muiden kurssilaisten karttoja selatessani huomaan, että olisin voinut olla hiukan kunnianhimoisempi. Esimerkiksi Miialla (Vuolle 2023) on todella hieno kartta, joka esittää monta muuttujaa ja Lila (Salonen, 2023) on saanut aikaan kauniin esityksen ulkomaankaupasta.

 

Lopuksi:

Voin todeta saman kuin Petra (Männikkö, 2023) omassa blogissaan. Kurssi oli hyvin työläs ja haastetta riitti. Geoinformatiikka on kiehtovaa ja välillä tosi kivaa, mutta itselleni se ei tunnu soveltuvan. Sen lisäksi, että tarvitsin lähes kaikkiin tehtäviin kavereiden tukea ja neuvoja, sain usein myös pari päivää kestävän päänsäryn karttatehtävistä. Toki tällä kertaa tilanne oli parempi kuin MAA-201 kurssilla, jossa sain samaisen päänsäryn poikkeuksetta joka viikko karttatunneilta… Mutta tulipahan tehtyä ja opittua! Kiitos kurssitovereille ja Artulle, olen taas vähän viisaampi.

 

Viittaukset

Miia Vuolle, blogissaan Miia Vuolle – Blogi kurssilta Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)

Lila Salonen, blogissaan slila’s blog (helsinki.fi)

Lähteet

Suomen Lajitietokeskus , luettu 2023

Espanjansiruetana – Vieraslajit.fi  , luettu 2023

Metsävarat | Luonnonvarakeskus (luke.fi) , luettu 2023

Kurssikerta 6 – Pisteaineistot

 

Tämä kurssikerta alkoi kenttätöillä, kun lähdimme ulos keräämään pisteaineistoa. Pisteitä kerättiin Epicollect5-sovellukseen kertoen jokaisen sijainnin turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Tein itse kerätystä pistetiedosta kaksi karttaa, joista toisessa (kuva 1) esitettynä koettu turvallisuus eri värisillä pisteillä. Jälkikäteen totesin, että legenda olisi pitänyt tehdä huolellisemmin ja avata siinäkin, että tummalla värillä on kaikkein turvallisimmat pisteet. Toisessa kartassa kuvassa 2 on esitettynä sama asia, mutta mukana on myös interpoloitu kartta, jossa on legendessa sama puute kuin edellisessäkin. Tumman sininen merkitsee turvallista molemmilla esitystavoilla, turvatonta vaaleat pisteet ja punainen taustaväri.

Tämän viikon tehtävissä oli teemana pohtia käytettyjä työkaluja ja karttoja opettajan näkökulmasta. Mielestäni Epicollect5 soveltuisi hyvin kaikenikäisille oppijoille, kuten Tyttikin (Nyrönen, 2023) blogissaan pohtii. Sovelluksen avulla on helppoa ja kivaa opetella tiedonkeruun alkeita.

kuva 1
kuva 2

 

 

Itsenäisenä tehtävänä oli luoda kolme hasardikarttaa, joita voisi käyttää maantieteen opetuksessa. Itse valitsin vertailuun meteoriittien iskeytymispaikat. Kuvassa 3 esitettynä Etelä-Amerikan meteoriitit, kuvassa 4 Pohjois-Amerikan ja kuvassa 5 vertaillaan Pohjois-amerikkaa ja Kanadaa. Ajatuksena karttasarjassani on pohtia sijainnin vaikutusta tietokantojen kattavuuteen. Opetustyössä voisi pohtia vaikuttaako esimerkiksi valtion varallisuus ja koulutustaso kirjattujen havaintojen määrään tai millaisia vaikutuksia alueen maastolla voisi olla havaintojen tekemiseen ja raportointiin. Näitä voisi pohtia tutkimalla maaston muotoja ja kasvillisuutta GoogleMapsillä tai oppikirjojen teemakartoista. Oppikirjoista ja netistä löytyy myös esim- varallisuus- ja koulutustasoon liittyen paljon teemakarttoja.

Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5

 

Viittaukset

Tytti Nyrönen, 2023, blogissaan https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/

 

 

 

Kurssikerta 5 – Bufferointi

Bufferoinnin parissa oli tosi kivaa ja tämä kurssikerta oli ensimmäinen, jolla voin rehellisesti sanoa nauttineeni tehtävien teosta.  Tehtävissä oli haastetta, enkä keksinyt kaikkiin ongelmiin itse ratkaisua, mutta apu löytyi aina joltain kurssikaverilta. Luokassa vallitsi hyvä tekemisen meininki ja suurin osa taisi saada useita ahaa-elämyksiä, kun aiemmin opittu taipui soveltaviin tehtäviin. Nyt myös oma ahdistukseni tunnilla helpotti, kun tahti oli sopiva. Ei tarvinnut pelätä, milloin putoan kärryiltä ja joudun aloittamaan alusta.

Kirjoitan jälleen blogitekstiä omien muistiinpanojeni pohjalta, kurssin jo päätyttyä. Nyt kun jälkikäteen asiaa pohdin, huomaan muistavani tämän tunnin jutut helpommin kuin muut. Onnistumiskokemuksilla ja tekemisen ilolla tuntuu olevan yhteys omaan oppimistulokseeni.

Kuva 1: kurssikerralla suoritettuja bufferointeja

Jenna (Saavalinen 2023) oli hyvin nostanut blogissaan esille tähän mennessä käytetyimpiä työkaluja ja toimintoja Qgisissä. Hän toteaa, että “Tärkeimpiä työkaluja ovat Select features by location, Select features by value, Join attributes by location, Buffer, Clip sekä joissain tapauksissa Dissolve.” Itselleni on tullut saman suuntaisia ajatuksia. Näillä työkaluilla pääsee aika pitkälle ja ne hallitsemalla on myös muiden taitojen omaksuminen helpompaa. Nämä myös riittävät aika monen maantieteellisen ilmiön käsittelyyn ja esittämiseen Qgisissä.

 

Viitattu

Saavalainen, Jenna, 2023 blogissaan Geoinformatiikan menetelmät I – Jenna Saavalainen (helsinki.fi)

Kurssikerta 4 – Ruutu- ja rasterikartat

Tällä kertaa tutustuimme rasteri- ja ruutuaineistoihin. Ensimmäiseen tehtävään tein kartan muunkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla (kuva 1). Kartasta puuttuu joitain tärkeitä asioita, kuten pääväylät, kaupunkien rajat ja nimet sekä kaupunginosien nimet. Nämä auttaisivat lukijaa hahmottamaan kartan informaation paremmin ja kartta kuvaisi ilmiön alueellista esiintymistä selkeämmin.

Kartasta selviää, että muunkieliset eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat sijoittuvat voimakkaimmin itäiseen Helsinkiin ja Malmin seudulle. Lisäksi suuria määriä asuu Kehä III kupeessa.

Kuva 1

Toisessa tehtävässä piti tuoda korkeuskäyrät kartalle. Tämän kanssa minulla oli jonkin verran ongelmia. Sain korkeusmallin tuotua Qgisiin ja myös yhdistettyä rasterit toisiinsa. Korkeuskäyrien muodostaminenkin näytti onnistuvan, mutta ne eivät kuitenkaan tulleet näkyviin kartalle. Seilailin muiden kurssilaisten blogeja löytääkseni apuja ongelmaan, mutta en löytänyt keneltäkään tarkkaa kertausta tästä vaiheesta. Jennan (Saavalainen, kurssikerta 4) blogissa oli kuitenkin hyvä esimerkki korkeuskäyrätehtävästä ja ajattelinkin kysyä häneltä neuvoja tehtävään, kun seuraavan kerran näemme.

 

Viittaukset

Saavalainen, Jenna, blogissaan Geoinformatiikan menetelmät I – Jenna Saavalainen (helsinki.fi)

Kurssikerta 3 – Tietokantojen yhdistäminen

Kolmannella kerralla opittiin erittäin hyödyllinen taito, kun yhdistelimme tietokantoja. Samalla opin myös tallennusmuodon tärkeyden, sillä tallensin kaiken tunnilla tehdyn sellaiseen muotoon, joka ei enää myöhemmin avautunutkaan. Siispä jouduin tekemään kaiken uudestaan kotona, mikä tuotti näillä taidoilla suuria haasteita. Onneksi vertaistukea ja apua tehtäviin löytyi Lucaksen (Yoni 2023) erinomaisesta blogista.

Afrikasta sain aikaan kuvan 1 mukaisen kartan, jossa näkyy vihreällä konfliktit, vaaleanpunaisella timanttikaivokset ja violetilla öljykentät. Kartan visuaalista puolta olisi voinut muokata paremmin kuvaavaksi. Toisessa kuvassa esimerkki yhdistetystä tietokannasta, johon on laskettu öljykenttien määrä valtioittain.

Kuva 1
Kuva 2

Tietokannoista löytyvillä tiedoilla olisi ollut mahdollista tarkastella esimerkiksi konfliktien jakautumista eri vuosille ja sen yhteyttä muista lähteistä löytyvään tietoon valtioiden poliittisesta tilanteesta. Mielenkiintoista olisi internetkäyttäjien lukumäärän yhteys alueella esiintyvään varallisuuteen (öljy ja timantit). Myös timanttikaivosten ja öljykenttien vaikutusta valtion alueella tapahtuviin konflikteihin voisi koettaa vertailla näillä tiedoilla. Tällöin tosin johtopäätelmien tekoon tarvittaisiin myös lisätietoa muista muuttujista.

Kurssikerran soveltava itsenäistehtävä tulva-alueista osoittautui haastavaksi. Tämä toinen kerta oli kylläkin ensimmäistä huomattavasti helpompi ja sain pienen taistelun jälkeen tehtyä onnistuneen kartan! (kuva 3) Kartasta näkee, että suuri tulvariski keskittyy erityisesti vähäjärvisille alueille. Alueet, joilla järvisyys on suurta, ei tulvariskiä esiinny juuri ollenkaan.

Kuva 3

 

 

Viittaukset

Lucas Yoni, 2023 blogissaan Viikko 3: Ollaan vasta raapaistu pintaa – Geoinformagic 🌐 (helsinki.fi)

Kurssikerta 2 – Valintatyökalut ja projektiot

Toisella kurssikerralla tutustuttiin valintatyökaluihin sekä projektioiden aiheuttamiin vääristymiin. Kirjoitan tämän kerran blogitekstiä kurssin päätteeksi luentopäiväkirjan pohjalta.

Päiväkirjamerkintäni ovat kertovat aika suuresta hämmennyksestä ja haasteista ja muistan niiden pohjalta hyvin tuntemukseni alkukurssista. Tehtäviä tehdessä koin, etten ymmärrä oikein mitään, mitä teen, vaan kaikki onnistuu jotenkin sattumalta ja kavereiden tuella. Nyt kaikki luennot käytyäni ja tehtävät tehtyäni tämä tuntuu vähän hassulta, vaikka ahdistus tuolloin oli todellinen. Kurssin viimeisten kertojen soveltavat tehtävät nimittäin osoittivat minulle, että olen todella oppinut paljon. Muistin syövereistä löytyi tälläkin kerralla opitut taidot, joita osasin myös soveltaa. Huomasin saman kehityksen myös toisen kurssin karttatehtäviä tehdessäni: maagisesti kurssilla harjoitellut taidot ovat jääneet mieleeni.

En tehnyt kurssikerralla taulukkoa projektioiden eroista, mutta kirjoitin muistiinpanoja. Huomasin saman kuin esimerkiksi Jenna (Saavalainen 2023), eri projektiot toimivat eri alueille ja käyttötarkoituksille. Toiset on suunniteltu kuvaamaan paremmin Afrikkaa ja toiset pohjoista pallon puoliskoa. Tämän harjoituksen myötä muistin seuraavilla kurssikerroilla aina tarkistaa käytössä olevan projektion sopivuuden tehtävään.

Alla vielä tunnilla tekemäni kartta, jossa vertailen Sphere Mercatorin projektion aiheuttamaa pinta-alan vääristymää Suomessa, verrattuna alueelle paremmin soveltuvaan ETRS89/TM35FIN -projektioon. Olen tyytyväinen karttaani, sillä siitä tuli visuaalisesti hieno ja se kuvaa ilmiötä hyvin ymmärrettävästi.

Viittaus:

Jenna Saavalainen, 2023 blogissaan Geoinformatiikan menetelmät I – Jenna Saavalainen (helsinki.fi)