Kurssikerta 7 – Soveltavaa itsenäistä tekemistä

Kurssiblogi valmis!

 

Viimeisellä kurssikerralla koitti todellinen testi opitusta, kun pääsimme hyödyntämään kurssilla käytyjä asioita soveltaen. Aihe oli vapaa ja itse valitsimme menetelmät ja sen, millaisia karttoja haluamme tuottaa.

Itse päätin heti, että haluan esittää jotain luonnonmaantieteellistä ilmiötä ja kenties metsätieteitä sivuavaa aihetta. Kävin yhtä aikaa tämän kurssin kanssa myös metsäekologiaa Viikissä, joten tarkastelun kohteeksi valikoitui lajien levinneisyys ja elinympäristöt. Ensin harjoittelin ennen tuntia kotona tekemällä kartan kahden etanalajin levinneisyydestä (kuva1). Kartta on yksinkertainen vertailu espanjansiruetanan ja ukkoetanan havainnoista Suomessa (Suomen lajitietokeskus). Espanjansiruetana on Suomessa haitallinen vieraslaji, jonka yksilöt tulisi hävittää, jos niitä kohtaa luonnossa. Ukkoetana sen sijaan on kotoperäinen laji, jota ei tarvitse tuhota. Lajit kuitenkin muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan, joten halusin tehdä kartalle vertailun, elävätkö lajit samoilla alueilla, jolloin riski niiden sekoittamiseen kasvaa. (vieraslajit.fi) Kartasta selviää, että enimmäkseen etanat ovat samoilla alueilla, mutta espanjansiruetana on levinnyt kotoperäistä ukkoetanaa laajemmalle.

Kuva 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsinaisen kurssikerran aikana päätin tutkia Suomessa harvinaisen valkopäätiaisen havaintoja alueellisesti  yhdistettynä sen suosiman elinympäristön yleisyyteen. Kuvassa 2 kartta, jossa valkopäätiaishavainnot etsittynä Suomen lajitietokeskuksen sivuilta ja lehtimetsien osuus maakunnissa Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Hoksasin tietysti vasta kartan tehtyäni, että metsien määrä olisi pitänyt suhteuttaa maakuntien pinta-alaan, kuten Miia (Vuolle 2023) teki, jotta tulos olisi vertailukelpoinen. Nyt kartan perusteella näyttää sitä kuin Lapissa olisi huomattavasti runsaammat lehtimetsät kuin vaikkapa Etelä-Suomessa. Tämähän ei tietysti pidä paikkaansa, joten karttani on huonosti asiaansa kuvaava.

Kuva 2

 

Kyseisen karttaesityksen tekeminen oli melko yksinkertaista, mutta metsätiedot minun piti muokata ensin Excelissä oikeaan muotoon. Muiden kurssilaisten karttoja selatessani huomaan, että olisin voinut olla hiukan kunnianhimoisempi. Esimerkiksi Miialla (Vuolle 2023) on todella hieno kartta, joka esittää monta muuttujaa ja Lila (Salonen, 2023) on saanut aikaan kauniin esityksen ulkomaankaupasta.

 

Lopuksi:

Voin todeta saman kuin Petra (Männikkö, 2023) omassa blogissaan. Kurssi oli hyvin työläs ja haastetta riitti. Geoinformatiikka on kiehtovaa ja välillä tosi kivaa, mutta itselleni se ei tunnu soveltuvan. Sen lisäksi, että tarvitsin lähes kaikkiin tehtäviin kavereiden tukea ja neuvoja, sain usein myös pari päivää kestävän päänsäryn karttatehtävistä. Toki tällä kertaa tilanne oli parempi kuin MAA-201 kurssilla, jossa sain samaisen päänsäryn poikkeuksetta joka viikko karttatunneilta… Mutta tulipahan tehtyä ja opittua! Kiitos kurssitovereille ja Artulle, olen taas vähän viisaampi.

 

Viittaukset

Miia Vuolle, blogissaan Miia Vuolle – Blogi kurssilta Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)

Lila Salonen, blogissaan slila’s blog (helsinki.fi)

Lähteet

Suomen Lajitietokeskus , luettu 2023

Espanjansiruetana – Vieraslajit.fi  , luettu 2023

Metsävarat | Luonnonvarakeskus (luke.fi) , luettu 2023

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *