Yhteiskuntapolitiikka
Oletko miettinyt, miten yhteiskunta ylipäätään pystyy toimimaan? Oletko pohtinut sitä, mikä on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä yksilön vastuu ja millainen on niiden välinen työnjako? Millainen nykytila ja tulevaisuus hyvinvointivaltiolla on? Miten tuloerot, köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät yhteiskunnassa ja mistä ne aiheutuvat?
Yllä olevat kysymykset ovat esimerkkiä teemoista, joihin yhteiskuntapolitiikassa etsitään vastauksia. Tieteenalana yhteiskuntapolitiikka on laaja-alainen ja monitieteinen, ja siinä sovelletaan teoriaa suoraan käytäntöön. Yhteiskuntapolitiikassa ei tyydytä ainoastaan epäkohtien havainnointiin, vaan tavoitteena on aktiivisesti etsiä toimivampia ratkaisu- tai korjausehdotuksia. Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa on lisäksi ainutlaatuinen mahdollisuus erikoistua sosiaalipolitiikan ohella ympäristöpolitiikkaan, sosiaaligerontologiaan, kaupunki- tai vammaistutkimukseen.
Yhteiskuntapolitiikan tutkiva tarkastelutapa pyrkii arkikäsityksen kyseenalaistamiseen, piilevien ongelmien esille nostamiseen sekä uusien vaihtoehtojen esittämiseen. Yhteiskuntapolitiikan opetuksen ja tutkimuksen nykyisiä painopisteitä ovat mm. modernin hyvinvointivaltion ja sen instituutioiden tutkimus, Eurooppa ja globalisaatio, tuloerot, perhepolitiikka ja köyhyys.
Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti eri kurssisuoritusmuotoja luennoista seminaareihin ja työpajoihin. Sivuaineiden valintaa ei ole rajoitettu, joten ne voi vapaasti valita myös muusta tiedekunnasta tai yliopistosta. Oppiaineen henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä käydään aktiivista dialogia, jolloin opiskelijoiden mielipiteet näkyvät konkreettisesti opintojen sisällössä.
Yhteiskuntapolitiikasta valmistuu alansa kriittisiä asiantuntijoita, jotka ovat päteviä työskentelemään yhteiskuntapolitiikan eri aloilla niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Helsingin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntapoliitikot ovat työllistyneet hyvin: he ovat sijoittuneet julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen palvelukseen mm. asiantuntija-, johto-, tutkimus-, suunnittelu-, tiedotus- ja koulutustehtäviin.