Mikael Fortelius: Elottomaan ikuistettu elämä

Professori Mikael Forteliuksen luento Studia Generalia -luentosarjassa 20.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineesta elämää.

On yhä ilmeisempää, että elämälle tunnusomaisia yhdisteitä esiintyy avaruudessa yleisesti. Vaikuttaa siten todennäköiseltä, että elämä on maailmankaikkeudessa yleinen ilmiö, joka ilmenee kun olosuhteet sen sallivat. Emme varmuudella tunne elämän esiintymisen reunaehtoja, mutta ainakin maan päällä elämän perusolemus on hapetus-pelkistys- eli redox-kemiaa. Elämän aktiivinen perusta eli aineenvaihdunta on siten elektronien siirtymistä yhdisteestä toiseen. Kenties tässä on kauan etsitty ”elämän salaisuus”. Lue loppuun

Hannu Sariola: Mitä on elämä?

Professori Hannu Sariolan luento Studia Generalia -luentosarjassa 20.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineesta elämää.

Aina 1800-luvun lopulle uskottiin, että mudasta ja kuolleista eläimistä syntyy elämää. Jo vuonna 1668 italialainen, kokeellisen lääketieteen isänä pidetty Francesco Redi oli kuitenkin osoittanut, että kuolleesta ei synny elämää. Hän pani lihaa avonaiseen ja umpinaiseen astiaan. Ainoastaan avonaisesta astiasta pyrähti jonkin ajan kuluttua kärpäsiä. Lue loppuun

13.10.2011: Aineen monet mahdollisuudet

Aineen monet mahdollisuudet -luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 13.10.2011 klo 17.00–19.00, videotallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892.

Mikko Ritala: Uudet materiaalit: molekyylit halki, poikki ja pinoon

Professori Mikko Ritalan luento Studia Generalia -luentosarjassa 13.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineen monet mahdollisuudet.

Atomikerroskasvatusta (ALD, atomic layer deposition) voi perustellusti kutsua nanoteknologian kolmen konstin timpermannin menetelmäksi. Tällä alkuaan Suomessa kehitetyllä menetelmällä valmistetaan ohutkalvomateriaaleja kontrolloidusti, atomikerros kerrallaan. ALD-menetelmässä kaasumaiset lähtöaineet pulssitetaan alustamateriaalin eli substraatin pinnalle vuorotellen (Kuva 1). Lue loppuun

Jari Yli-Kauhaluoma: Lääkeaineita merestä ja metsästä

Professori Jari Yli-Kauhaluoman luento Studia Generalia -luentosarjassa 13.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineen monet mahdollisuudet.

Luennon aluksi esittelen lyhyesti mitä lääkeainekemian tieteenala tutkii. Lääkeainekemian tehtävänä on virallisen määritelmänsä mukaan keksiä, löytää, suunnitella, tunnistaa ja valmistaa biologisesti aktiivisia yhdisteitä, mukaan lukien lääkeaineita. Lisäksi lääkeainekemia tutkii lääkeaineiden ja muiden biologisesti aktiivisten yhdisteiden aineenvaihduntaa elimistössä, tulkitsee niiden molekyylitason käyttäytymistä ja selvittää niiden kemiallisen rakenteen ja biologisen aktiivisuuden välisiä suhteita. Lue loppuun

“Kiihtyvästi laajeneva maailmankaikkeus” perjantaina 7.10. klo 12

Mielenkiintoista täydennysta luvassa Syksy Räsäsen tämäniltaiseen Studia Generalia -luentoon:

Syksy Räsänen, Kari Enqvist ja Hannu Kurki-Suonio puhuvat Nobel-palkinnon tiimoilta tilaisuudessa “Kiihtyvästi laajeneva maailmankaikkeus” perjantaina 7.10. kello 12. Paikkana on Helsingin Kumpula, tarkemmin sanottuna Kumpulan kampuksen Physicum-rakennuksen sali D101 (os. Gustaf Hällstromin katu 2) Tilaisuus on yleisölle avoin ja ilmainen. Sen järjestää Kumpulan kampus. Tervetuloa!

Paula Eerola: Alkeishiukkaset ja aineen syvin olemus

Professori Paula Eerolan luento Studia Generalia -luentosarjassa 6.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineen olemus.

Hiukkasfysiikka tutkii aineen pienimpiä rakennusosia, ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Hiukkasfysiikka, kuten muutkin fysiikan osa-alueet, on empiirinen tiede, jossa tietämyksemme perustuu koetuloksiin, jotka ovat toistettavissa. Kokeelliset tulokset mallinnetaan matemaattiseen, yleispätevään muotoon – luonnonlakeihin – ja toisaalta teoriat ennustavat, mitä mittauksissa pitäisi havaita. Kokeiden ja teorioiden välillä on täten jatkuva vuorovaikutus.

Lue loppuun

Syksy Räsänen: Maailmankaikkeuden ääriviivat

Dosentti Syksy Räsäsen luento Studia Generalia -luentosarjassa 6.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineen olemus.

Nykysuomen tietosanakirja kertoo, että “aine” on “Alkuperäisen merkityksen mukaan se, mikä on käsin kosketeltavissa, omaa tietyn painon sekä täyttää tietyn avaruuden osan.” Ensimmäinen ominaisuus viittaa siihen, että me voimme vuorovaikuttaa aineen kanssa voimakkaasti. Samasta asiasta on kyse “avaruuden osan täyttämisessä”, eli siinä että aine puskee muun aineen pois. Nykynäkökulmasta meillä ei ole mitään erikoista roolia sen määrittämisessä, mitä aine on ja keskeinen piirre on tuo toisena mainittu paino. Hiukkasfysiikassa ja kosmologiassa “aine” tarkoittaa yksinkertaisesti hiukkasia, joiden nopeus on selvästi pienempi kuin valon nopeus. Yhtä hyvin voi sanoa, että niiden massaan liittyvä energia on selvästi isompi kuin liike-energia, eli että ne ovat raskaita. Lue loppuun