Kimmo Kontula: Ihmisen varaosat

Professori Kimmo Kontulan luento Studia Generalia -luentosarjassa 17.2.2011. Tilaisuuden teemana Huoltoon, hoitoon vai vaihtoon?

Ihmisellä on todennäköisesti koko historiansa ajan ollut pyrkimys korvata vaurioituneita tai menetettyjä elimiä tai toimintoja keinotekoisin menetelmin. Hampaita paikattiin Kiinassa jo 600-luvulla, ensimmäiset silmälasit kehitettiin 1200-luvulla ja erilaisia kuulotorvia suunniteltiin 1500-luvulta lähtien. Verensiirrot ihmisestä ihmiseen aloitettiin 1800-luvulla, mutta niiden käyttö modernisoitui vasta 1900-luvun alussa, kun keksittiin veriryhmät ja menetelmät pitää veri juoksevana kehon ulkopuolella. Elinsiirtokirurgia alkoi voimakkaasti kehittyä 1960-luvulta alkaen, ja samoihin aikoihin mekaaniset ja elektroniset proteesit ja apuvälineet alkoivat yleistyä. Kantasolutekniikat ovat 2000-luvulla tuoneet kokonaan uusia mahdollisuuksia vaurioituneiden kudosten ja elinten hoitoon. Lue loppuun

Timo Erkinjuntti: Muistisairaudet – käypä tutkimus ja hoito

Professori Timo Erkinjuntin luento Studia Generalia -luentosarjassa 17.2.2011. Tilaisuuden teemana Huoltoon, hoitoon vai vaihtoon?

Muistin tiedonkäsittely. Muistiprosessissa informaatiota työstetään työmuistissa, joka vaatii pääosin tietoista tavoitteellista toiminnanohjausta. Käsitelty aines siirretään säilömuistiin, josta se on tarpeen tullen palautettavissa työmuistin ja toiminnanohjauksen avulla. Keskeisiä muistin osa-alueita ovat työmuisti, tapahtumamuisti ja asiamuisti. Tehokas muistaminen edellyttää toimivaa tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, ja mm. suotuisaa mieliala ja motivaatiota. Lue loppuun

Antti Karisto: Kolmas ikä – kun työ on takana ja vanhuus edessä

Professori Antti Kariston luento Studia Generalia -luentosarjassa 10.2.2011. Tilaisuuden teemana Terveyttä työuran jälkeen.

Kolmanneksi iäksi on alettu kutsua elämänvaihetta, jossa työ on takana, mutta varsinainen vanhuus vielä edessä. Sitä pidetään aktiivisena, toiminnantäyteisenä ikänä, hyvän vanhenemisen aikana.

Esityksessä puntaroidaan, millaisesta ilmiöstä oikein on kyse. Millaisen näkökulman kolmas ikä avaa ikärakenteen muutokseen, millaista on sen lupaama hyvä vanheneminen? Onko kolmas ikä totta vai onko se vain toivekuva? Empiirisesti esitys perustuu tutkimuksiin ikääntyvien päijäthämäläisten elämäntyyleistä (Karisto & Konttinen 2004), suurista ikäluokista (Karisto 2005) ja Espanjassa asuvista suomalaiseläkeläisistä (Karisto 2008).  Lue loppuun

Pekka Martikainen: Terveyserot elämän loppuvaiheessa

Professori Pekka Martikaisen luento Studia Generalia -luentosarjassa 10.2.2011. Tilaisuuden teemana Terveyttä työuran jälkeen.

Väestön ikääntyessä väestön terveysongelmat, hoivan käyttö ja kuolleisuus siirtyvät yhä vanhemmalle iälle.  Väestön ikääntymisen myötä myös vanhusväestön rakenne tulee muuttumaan. Kaikkein vanhimpia on yhä enemmän, mutta myös paremmin koulutettujen ja puolison kanssa asuvien osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Näitä muutoksia ja niiden seurauksia tunnetaan vielä melko huonosti. Tässä esityksessä tarkastellaan sosioekonomisen aseman mukaisia kuolleisuuseroja ja perhemuodon vaikutusta sairaalahoidon ja pitkäaikaishoivan käyttöön elämän loppuvaiheessa. Lue loppuun

Kaisu Pitkälä: Terveen vanhenemisen ennustetekijät

Professori Kaisu Pitkälän luento Studia Generalia -luentosarjassa 3.2.2011. Tilaisuuden teemana Ikä ja terveys.

Ihmisen elinajan odote on viimeisen vuosisadan kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Tähän ovat vaikuttaneet epidemioiden, imeväis- ja lapsivuodekuolleisuuden väheneminen, ympäristön turvallisuuden paraneminen, parantunut hygienia, väestön lisääntynyt koulutustaso ja tieto terveellisistä elintavoista sekä myös lääketieteen kehitys. Suomalainen menestystarina on ollut sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden dramaattinen väheneminen, ja valtimotautien lykkääntyminen vanhuusikään. Elinajan odote kasvaa edelleen noin 2-3 kuukautta vuosittain. Jopa puolet tänä vuonna syntyvistä tyttölapsista voi odottaa elävänsä sadan vuoden ikään. Lue loppuun

Reijo Tilvis: Voidaanko vanhenemista hidastaa?

Professori Reijo Tilviksen luento Studia Generalia -luentosarjassa 3.2.2011. Tilaisuuden teemana Ikä ja terveys.

Vanhenemisen hidastamisen toive on korostunut jatkuvasti yleisen kehitysoptimismin ja nopeasti lisääntyvän tiedon myötä. Eläinkokeissa eliniän pidentäminen on onnistunut ravinnonsaantia rajoittamalla (jyrsijöillä jo vuonna 1935), vaihtolämpöisten eläinten lämmön alentamisella ja toimenpiteillä (geenimanipulaatiot ja kemialliset yhdisteet), joilla hidastetaan aineenvaihduntaa. Lue loppuun