Professori Jukka Kolan luento Studia Generalia -luentosarjassa 3.11.2011. Tilaisuuden teemana Aine kiertoon.

Bioenergia on käyttöenergiaa, joka tuotetaan biopolttoaineilla. Biopolttoaineita valmistetaan puhtaiden metsä- ja peltobiomassojen lisäksi tietyistä orgaanisista jätteistä ja sivutuotteista. Biopolttoaineet voidaan jaotella kiinteisiin, nesteisiin ja kaasuihin. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet (bioetanoli) on valmistettu pääasiassa peltokasveista, kun taas toisen sukupolven biopolttoaineet paljolti metsä- ja maatalouden ja elintarvikeketjun (vähäarvoisempien ainesosien) sivuvirroista ja jätteistä. Continue reading →

Professori Martin Romantschukin luento Studia Generalia -luentosarjassa 3.11.2011. Tilaisuuden teemana Aine kiertoon.

Suomessa syntyy joka vuosi noin 480 kg yhdyskuntajätettä kutakin asukasta kohden. Luku on suuri, mutta viime vuosina yhdyskuntajätteiden määrän kasvu on taittunut Suomessa ja useissa muissa EU maissa. Valtakunnallisena tavoitteena, joka perustuu EU:n normeihin, on toisaalta vähentää jätteiden syntyä, toisaalta käyttää mahdollisimman suurta osuutta jätteistä resurssina: jälleenkäyttää, kierrättää, tai muuntaa jonkin muun prosessin raaka-aineeksi tai vähintään energiaksi. Tämä edellyttää tehokasta lajittelua ja hyödyntämistä kullekin jätefraktiolle sopivalla tavalla. Continue reading →

Professori Timo Revon luento Studia Generalia -luentosarjassa 27.10.2011. Tilaisuuden teemana Aine, maa, ilma.

Huoli ympäristöstä ja sen saastumisesta on yhteinen, ja eri tahot pyrkivät omilla toimillaan kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan tässä sellaista toimintaa, joka vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeisiin ilman, että tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet heikkenevät. Vihreällä kemialla ja ympäristökemialla on yhteinen päämäärä: ympäristön suojeleminen ja kestävä kehitys. Continue reading →

Professori Hanna Vehkamäen luento Studia Generalia -luentosarjassa 27.10.2011. Tilaisuuden teemana Aine, maa, ilma.

Ilmakehän aerosolihiukkaset ovat nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia, jotka leijuvat ilmassa. Niiden halkaisija vaihtelee 1 nanometrin ja 100mikrometrin, eli 1/5000 hiuksen paksuuden ja parin hiuksen paksuuden, välillä. Continue reading →

Aineesta elämää -luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 20.10.2011 klo 17.00–19.00, videotallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

• Professori Hannu Sariola: Mitä on elämä?
• Professori Mikael Fortelius: Elottomaan ikuistettu elämä

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892.

Professori Mikael Forteliuksen luento Studia Generalia -luentosarjassa 20.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineesta elämää.

On yhä ilmeisempää, että elämälle tunnusomaisia yhdisteitä esiintyy avaruudessa yleisesti. Vaikuttaa siten todennäköiseltä, että elämä on maailmankaikkeudessa yleinen ilmiö, joka ilmenee kun olosuhteet sen sallivat. Emme varmuudella tunne elämän esiintymisen reunaehtoja, mutta ainakin maan päällä elämän perusolemus on hapetus-pelkistys- eli redox-kemiaa. Elämän aktiivinen perusta eli aineenvaihdunta on siten elektronien siirtymistä yhdisteestä toiseen. Kenties tässä on kauan etsitty ”elämän salaisuus”. Continue reading →

Professori Hannu Sariolan luento Studia Generalia -luentosarjassa 20.10.2011. Tilaisuuden teemana Aineesta elämää.

Aina 1800-luvun lopulle uskottiin, että mudasta ja kuolleista eläimistä syntyy elämää. Jo vuonna 1668 italialainen, kokeellisen lääketieteen isänä pidetty Francesco Redi oli kuitenkin osoittanut, että kuolleesta ei synny elämää. Hän pani lihaa avonaiseen ja umpinaiseen astiaan. Ainoastaan avonaisesta astiasta pyrähti jonkin ajan kuluttua kärpäsiä. Continue reading →