Ylihuomenna tähän aikaan olen toivottavasti saanut jo matkatavarani Helsinki-Vantaan laukkujen käsittelyjärjestelmän sisälle. Julkisivuremontin pakottama evakkomatka kotoa ja samanaikainen pakkaaminen trooppiseen tutkimusmatkaan on johtanut siihen, että pienen alppilalaisyksilön tilavuus joutuu todelliseen testiin. Onneksi nerokas säilytysjärjestelmä pitää huolen että omat lääkkeeni ja hiirimakien madotuslääkkeet eivät sekoa keskenään.

Hiirimakien tutkimus on kokonaisvaltainen projekti, johon kaverinikin pääsevät osallistumaan. Koska standardinmukaisia pusseja, joihin hiirimakit voi loukusta tyhjentää, ei ole saatavilla, Turun-alihankkijani on ommellut 27 puuvillakangaspussia. Niissä kelpaa makin kölliä matkalla metsästä laboratoriotiloihin.

Madagaskar ei ole luottamusta herättävin maa tehdä tutkimusta. Vuoden 2008 kenttäkurssin jälkeen maassa tapahtui vallankumous, jossa avoimemmin markkinatalouteen suhtautunut hallinto korvautui protektionistisemmalla. Väkivaltaisen vallankumouksen seurauksena turismi ja kehitysyhteistyöapu romahti. Sanomattakin on selvää, että maailman köyhimpiin kuuluvan maan, jonka ainoita luonnonvaroja on tavaton biodiversiteetti, tulot putosivat rutkasti.

Ihmisten lisäksi epävakaus uhkaa luontoa. Ranomafanan seutu on selvinnyt koettelemuksesta suhteellisen hyvin, mutta pohjoisemmilla alueilla useat monikansalliset firmat ovat käyttäneet sekasortoisen tilanteen hyväksi ja ovat hakkauttaneet harvinaisia puulaatuja luonnontilaisesta metsästä. Kookkaammat makit puolestaan ovat päätyneet metsureiden ruuaksi.

Ranomafanassa on tehty pitkäjänteistä työtä luonnon ja luontomatkailun eteen ja on hyvä, ettei se ole mennyt hukkaan. Kansallispuiston kyljessä on Centre Valbio, Helsingin yliopistonkin rahoittama tutkimusasema, joka toimii tutkimukseni tukikohtana. Vaikka yöpyminen järjestyykin teltassa, asemalla on onneksi ruokahuolto, juotava vesi ja suihkut. Parin vuoden päästä tutkijat voivatkin jo käyttää uutta asuntolataloa, johon tulee entistä ehommat laboratoriotilatkin.

Kenttäkauteni aikana järjestetään kansanäänestys uudesta perustuslaista. Toivottavasti siitä tulee rauhallinen tilaisuus sekä ajatellen omaa kenttäkauttani, paikallisia ja saaren lumoavaa luontoa.

Seuraava merkintäni tulee jo itse paikan päältä. Mukanani on pieni kämäinen digipokkari, mutta eiköhän se riitä blogin kuvittamiseksi!