Takana on yksi kurssikerta ja kaksi QGIS-ohjelmistolla luotua karttaa. Kuten varmasti suurin osa kurssitovereistani, tutustuin kyseiseen avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoon nyt ensimmäistä kertaa. Tähän asti kursseilla GIS on ainoastaan pyörinyt jokseekin monimutkaisena teoreettisena käsitteenä, joten oli mahtavaa päästä heti käsiksi paikkatietoaineistoon ja sen analysointiin.
Ensimmäinen tunti oli orjallista opettajan ohjeiden seuraamista, sillä uuden ohjelmiston kanssa olisi yksin ollut täysin hukassa. Muokkasimme QGIS:iin tuomiemme vektoriaineistojen ominaisuuksia sekä esitystapaa, ja lopputuotoksena syntyi Itämeren ympärysvaltioiden mereen tuottamia typpipäästöjä kuvaava kartta. Ensimmäisellä kerralla kuullut ohjeet tapaavat liidellä ohi oman muistikapasiteettini, joten toistin tehtävänannon kotona harjoitellakseni lisää. Aikaansaamani kartta onnistui melko hyvin, mutta kehitettävääkin löytyy. Kartasta esimerkiksi puuttuu tieto siitä, mitä vuotta se kuvaa. Itseäni jäi myös häiritsemään legendassa ja kartassa käytetyt eri kielet.
Toisena tehtävänä oli luoda koropleettikartta Suomen kunnista jonkin kuntiin liitetyn tiedon perusteella. Tässä kohtaa kävin todellisen kädenväännön QGIS:in kanssa, sillä kunnat eivät vaikuttaneet millään latautuvan ohjelmistoon. Olin melkoisen hämilläni, sillä olin juuri omalla läppärilläni tehnyt ensimmäisen kartan alusta loppuun. Käytin muutaman tunnin yrittäessäni erilaisin keinoin saada vektorimuotoiset kunnat työstettäviksi, ja tilanne vaikutti epätoivoiselta. Siirryin myös koulun koneelle yrittämään ja sain apua useammalta GIS-heimolaiselta, kuitenkin tuloksetta. Lopulta huomasin kuntia koskevan shape-tiedoston olevan todella pieni muihin samanmuotoisiin tiedostoihin verrattuna. Siispä päätin ladata aineistopaketin Moodlesta kolmannen kerran, ja odottelinkin kansion latautumista lähes tunnin. Kunnat olivat nyt saapuneet tiedostooni oikeankokoisena, ja avautuivat vihdoin QGIS:iin!
Kun taistelu oli käännetty voitoksi, tuntui loppuosa eli oikeastaan itse tehtävä sujuvan kuin unelma. Valitsin koropleettikartalla kuvattavaksi tiedoksi työttömien prosenttiosuuden kunnittain. Valitsin luonnolliset luokkavälit sekä yhden värisävyn, jonka vaaleimmat sävyt kuvaavat pienimpiä arvoja ja tummimmat suurimpia. Kartastani voi mielestäni nopealla katsauksella saada todenmukaisen kuvan sen kuvaamasta asiasta, mutta vaaleimpia värisävyjä on pienten kuntien kohdalla vaikea erottaa toisistaan. Annika Reijonen toteaakin blogikirjoituksessaan Ensikosketus QGis:iin, että hän vaihtoi luokkamäärät selkeyden vuoksi viidestä neljään.
Koropleettikartastani voi havaita suurimpien työttämyysasteiden osuvan Itä-Suomen kuntiin ja toisaalta työttömyyden olevan todella vähäistä Pohjanmaalla. Noin 50 kilometrin säteellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien kuntien pieni työttömyysaste oli itselleni pieni yllätys alueen suhteellisen suuren väestömäärän vuoksi, mutta toisaalta alue myös tarjoaa runsaasti työpaikkoja sekä houkuttelee koulutettuja ihmisiä. Vaikka kartasta voi tehdä monenlaisia päätelmiä, ei se itsessään anna tietoa kuin työttömyysprosentista yhdellä hallinnollisella alueella. Työttömyyden todelliset syyt onkin liian monitahoinen yksinkertaistettavaksi kartalle.
Lähteet:
Reijonen, A. (2020). Ensikosketus QGis:iin. 23.1.2020. <https://blogs.helsinki.fi/anre/>
2 Replies to “Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon”