Kolmas kurssikerta tuntui olevan entistäkin intensiivisempää tekemistä, ja aloitimmekin aamun hyppäämällä suoraan QGIS:in pariin. Vaikka parituntisen aherruksen jälkeen olin saanut karttani valmiiksi, täytyi kotona vielä kerrata, mitä tunnilla oikeastaan olikaan tapahtunut. Ensimmäisellä kerralla ohjeet ja välivaiheet tuntuvat usein ylivoimaisen monimutkaisilta, mutta kun lopussa ymmärtää, mihin kaikella pyritään, näyttää polku tiedostoista kartaksi jo hieman selkeämmältä.
Positiiviseksi yllätyksekseni käsittelimme tällä kertaa Afrikkaa. Lisäsimme Afrikan valtiot vektorimuotoisena uuteen projektiin. Valtiot koostuivat kuitenkin useammasta osasesta, joten ensimmäinen tehtävä oli yhdistää yhden valtion osat yhdelle riville, jolloin talukossa on ainoastaan yksi rivi per valtio. Tällä kertaa yhdistäminen onnistui tietokannasta löytyvän valtion nimen perusteella.
Seuraavaksi lisäsimme valtioita koskevaa tietoa erillisestä Excel-tiedostosta. Yhdistäminen onnistuu ainoastaan identtisen sarakkeen avulla, ja olisi ollut melko tuskallista etsiä eroja valtioiden nimien kirjoitusasussa ilman opastusta, vaikka nimiä onkin helpompi verrata kuin moninumeroisia lukuarvoja. Uusien tietojen avulla suoritimme laskutoimintoja ja selvitimme Internetin sekä Facebookin käyttäjien osuuden väestöstä. Laskutoimitukset olivat jo aiemmilta kerroilta tuttuja, mutta nyt ensimmäistä kertaa hyödynsimme sijaintia laskuissa. Lisättyämme timanttikaivoksia, konflikteja sekä öljykenttiä kuvaavat tiedostot kartalle, pystyimme laskemaan kunkin maakohtaisen lukumäärän.
Vaikka tehtävänä olikin lähinnä harjoitella tietojen siirtämistä ja laskemista, voisi tietokantoihin tallennettuja tietoja käyttää aidosti hyödyksi. Konfliktien laajuutta ja lukumäärää voisi verrata kyseisen alueen väestömäärään ja niin päätellä altistuneiden sekä avun tarpeessa olevien määrän. Tiedoilla voisi ennakoida myös pakolaisvirtoja. Vertaamalla timanttikaivosten sekä öljykenttien löytämis- ja perustamisvuotta sekä niiden tuottavuutta, pystyisi luultavasti päättelemään jotakin joko valtion tai yhtiön rahantarpeesta, eli toisin sanoen taloudellisesta tilanteesta. Internetkäyttäjien määrän lisääntyminen saattaa kuvata, missä kehitysvaiheessa valtio on – nopea kasvu käyttäjämäärissä lyhyellä aikavälillä kuvaa ehkä kiihtyvää kasvun vaihetta väestöllisen muuntumisen mallissa.
Toisessa tehtävässä palasimme jälleen Suomeen, hieman erilaisen aiheen pariin. Pienten laskutoimitusten jälkeen teimme tulvaindeksikartan Suomen valuma-alueista sekä koropleettikarttaa että diagrammeja hyödyntäen. Tulvaindeksi kuvaa keskiyli- ja keskialivirtaaman välistä suhdetta, “eli kuinka suuri virtaaman huippu kuivimpaan ajanjaksoon verrattuna on”, kuten Riina Hiltula blogissaan selventää (Hiltula 2020).
Olen kuvannut tulvaindeksin koropleettikarttana viidellä eri luokalla, joista tummimmassa tulvaherkkyys on suurin. Ensimmäiseen karttaan lisäsin alueiden järvisyyttä kuvaavat histogrammit. Toiseen lisäsin samaa asiaa kuvaavat, alueen koon mukaan skaalautuvat piirakkadiagrammit, mutta tämä esitystapa ei ole niin selkeä. Diagrammeja on samalla kartalla liikaa, ja lisäksi ne peittävät koropleettikartan värit.
Tulvaherkimmät alueet näyttävät sijoittuvan rannikolle ja etenkin alueille, joiden järvisyys on pieni. Venla Moisio toteaakin blogissaan, että “[j]ärvet tasaavat jokien virtausta, sillä jokien vesi voi kerääntyä niihin” (Moisio 2020). Rankkasateiden sekä keväisten lumiensulamisten aikana suuri järvisyys tasaa virtaamaa huomattavasti, jolloin tulvariski pienenee. Toisin on pääasiassa jokien ja tasaisen maa-alan hallitsemilla alueilla, kuten Pohjanmaalla.
Lähteet:
Hiltula, R. (2020). Afrikan valtioita ja tulvaindeksin laskemista. 2.2.2020. <https://blogs.helsinki.fi/hiltular/2020/01/31/afrikan-valtioita-ja-tulvaindeksin-laskemista/>
Moisio, V. (2020). Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä. 2.2.2020. <https://blogs.helsinki.fi/moivenla/2020/01/29/viikko-3-tietokantojen-yhdistamista-ja-laskutoimitusten-tekemista/>