Viimeiseen kurssikertaan tuli valmistautua etsimällä netistä tietoa, jota voisi käyttää omien karttojen laadintaan. Meillä oli käytännössä täysin vapaat kädet itseä kiinnostavan aineiston esittämiseen, ja tämän kurssikerran vaikeimmaksi etapiksi muodostuikin sopivan aineiston löytäminen. Seikkailin pitkään loputtomassa vektorien ja taulukoiden maailmassa vailla päämäärää. Varsinaista kurssikertaa edeltävänä iltana päätin määrätietoisesti valita jonkin aineiston, ja sellainen löytyikin sitten nopeasti Maailmanpankin sivuilta. Ensin vastaani tuli taulukko valtioiden hiilidioksidipäästöistä, ja pohdin, mitä voisin kuvata sen kanssa. Samalta sivustolta löysin taulukon valtioiden kaupungistumisasteesta, ja mietin, näkyisikö näiden kahden asian yhteys kartalla. Päätin rajata tutkimukseni Etelä-Amerikkaan.
Aloitin kopioimalla taulukot Exceliin, jossa muokkasin niitä hyvän tovin. Seuraavaksi latasin QGIS:iin taulukon csv-tiedostona sekä karttapohjan. Kartassa olivat kaikki maailman valtiot, joten muutin projektiota saadakseni Etelä-Amerikan kaiken keskelle. Taulukon liittäminen karttaan onnistui Joins-toiminnolla pieneksi yllätyksekseni täysin vaivattomasti, joten sain hetkessä päästöt ja kaupungistumisasteen visualisoitua valtioittain koropleettikartalla. Halusin karttaani kuitenkin jotain hieman enemmän, joten hain netistä maailman kaupunkien vektorimuotoisen tiedoston, jonka avasin ohjelmistoon. Tarkoituksenani oli sijoittaa kartalle kaupungeista vain suurimmat, joten suodatin attrubuuttitaulukosta yli miljoonan asukkaan kaupungit. Valitsin sitten “invert selection” ja poistin nyt valittuna olleet kaikki miljoonakaupunkeja pienemmät kohteet.
Kartoistani voi havaita yhteyden kaupungissa asuvan väestön osuuden ja hiilidioksipäästöjen välillä, eli pääasiassa mitä kaupungistuneempi valtio on, sitä suuremmat sen päästöt henkeä kohden ovat. Mielestäni kahta karttaa on kohtuullisen helppoa verrata, vaikka niissä käytetyt värit eivät ole samat. Havaitsin kuitenkin karttoja vertaillessani, että vertailtavia kohteita eli valtioita tulisi olla enemmän, jotta yhteyden voisi havaita helpommin. Etelä-Amerikkaa kuvatessani jouduin nostamaan luokkamäärän kuuteen selkeyttääkseni eroavaisuuksia valtioiden välillä. Päätin toistaa tehtävän Euroopan ja Keski-Aasian valtioilla, joita on enemmän kuin valtioita Etelä-Amerikassa.
Eroopan kohdalla tuloksissa ei näy kovin selkeää yhteyttä, vaikka nyt luokat erottuvatkin paremmin suuremmalla aluemäärällä. Korkea kaupungistumisaste ei itsessään tarkoita suuria päästöjä. Jos suuret kaupungit onnistutaan rakentamaan tiiviiksi ja toimivaksi, ei päästöjä synny yhtä paljon liikenteestä. Myös ilmasto, uusiutuviin energialähteisiin satsaaminen sekä elinkeinorakenne vaikuttavat päästömääriin. Kaupungit ja toisaalta niiden ulkopuoliset alueet eivät ole identtisiä missään päin maailmaa, joten vertailu ei ole ongelmatonta.
Omasta mielestäni viimeisen kurssikerran vapaavalintainen tehtävä oli innostava. Vaikka mitään uutta ei opetettu, tuntui että taitoni kasvoivat kohisten kuten jokaisella kurssikerralla. Anna Avellan pohtii omassa blogissaan, oliko hänen viimeisen kerran työnsä “tarpeeksi haastava”, mutta pohtii sitten tärkeimmän asian olleenkin kyky toimia itsenäisesti ohjelmiston kanssa (Avellan 2020). Myös omasta mielestäni oli todella opettavaista tehdä kaikki aineiston hankkimisesta visualisointiin ilman ohjeistusta. Myönnän olleeni hieman hämmästynyt, kun työni eteni niin vaivattomasti. Näpyttelyt, klikkaukset ja komennot sujuivat enemmän rutiinilla kuin koskaan, ja pystyin kokeilemaan ohjelmistossa erilaisia toimintoja melko vaivatta. Viimeinen kurssikerta jätti todella positiivisen fiiliksen gissistä, ja päälimmäiseksi jäi halu oppia lisää ja tuottaa enemmän omia karttoja. Nyt on kuitenkin aika jättää gis-aivot lomalle, valmistautumaan tuleviin koitoksiin.
Lähteet:
Avellan, A. (2020). Lento QGIS 3.4.1 laskeutuminen. 1.3.2020. <https://blogs.helsinki.fi/avellana/2020/02/26/lento-3-4-1-laskeutuminen/>
Downloads. 1.3.2020. <https://www.naturalearthdata.com/>
World Bank Open Data (2014). 1.3.2020. <https://data.worldbank.org/>
World Cities. Esri. 1.3.2020. <https://hub.arcgis.com/>
One Reply to “Oppiminen jatkukoon”