Viidennen kurssikerran aloitimme muutamalla yhteisellä harjoituksella, jotka johdattivat meitä kohti yhtä viikon keskeisintä aihetta, bufferointia eli puskurianalyysien tekoa. Harjoittelimme ensin edellisellä kerralla tuotetulla aineistolla, joka kuvasi peltoja, teitä ja rakennuksia – mikä ihastuttava yhdistelmä vektoreita kolmessa eri muodossaan. Loimme eri kokoisia puskureita teiden sekä koulun ja terveysaseman ympärille saadaksemme selville eri kohteiden lähellä olevien rakennusten ja asukkaiden määrän.
Hyvin pian saimme ohjat omiin käsiimme, ja buffereilla tuli selvittää muun muassa lentokenttien meluvyöhykkeillä asuvien ihmisten määriä. Alussa tehtävät sujuivat varsin mainiosti, ja toistamalla “Buffer” ja “Select by location” -kaksikkoa alkoi puskurianalyysin tekeminen tuntua tutulta. Alapuolella kuvassa on pieni maistiainen buffereista Malmin lentokentän ympärillä.
Mutta kuten aina, tehtävillä on tapana vaikeutua loppua kohden. Taisteluni vektoreita vastaan ei ollut alkanutkaan. Ensimmäiseen haasteeseen törmäsin, kun halusin rajata kilometrin kokoiselta puskurivyöhykkeeltä rakennukset, jotka on pystytetty Malmin lentokentän avaamisen v. 1938 jälkeen. Tähän en keksinyt mitään Q-GIS:in laskutoimintoa, joten päädyin vaikeimman kautta laskemaan luvut Excel-taulukossa. Myöhemmin Roni Lindholmin blogia lukiessani valaistuin, kuinka asia laskettaisiin Q-GIS:issä suodattamalla ensin vuosiluvun perusteella käyttäen “Select Features by Expression”-toimintoa ja sitten valitsemalla tuttuun tapaan alue. Kenttään täytyi kuitenkin vaihtaa “selecting within current selection”, “jotta työkalu käyttää hyväksi jo olemassa olevaa valintaa”, kuten Lindholm selventää (Lindholm 2020). Kokeilin vielä tätä tapaa, ja varsin käteväksihän se osoittautui. Tuloskin oli onneksi sama kuin monimutkaisessa Excel-suorituksessani. Opin Lindholmin blogista myös, kuinka saan lentokentän tilapäisen laskeutumissuunnan mahdollisimman tarkansuuntaiseksi ja -pituiseksi.
Seuraavaksi vuorossa oli selvittää ihmisten sijoittuminen lentokenttiä ympäröivien asemien läheisyyteen sekä alueen taajamiin. Tehtävät sujuivat lukuunottamatta ulkomaalaisten osuuksien laskemista. Yritin jokaista mieleeni juolahtavaa toimintoa, mutta lopulta en ottanut kysymyksestäkään selkoa. Sain selville ainoastaan rakennukset, joissa oli halutut prosenttimäärät ulkomaalaisia, ja laskin sen ansaituksi voitoksi.
Kolmanteen itse valittavaan tehtävään siirryin jo melko väsyneenä, mutta uudella tarmolla. En osannut aavistaakaan, kuinka henkisesti ja fyysisesti armoton viimeinen erä olisi. Ajattelin päihittäväni tehtävän hetkessä jo koetuista haasteista oppineena, mutta todellisuudessa aikaa paloi enemmän kuin haluan ajatella. Tarkoituksena oli kartoittaa 1965-70 -vuosina rakennettuja kerrostaloja, jotka ikänsä puolesta alkavat olla putkiremontin tarpeessa – sinänsä todella mielenkiintoinen tehtävä. Olin kuitenkin pitkään neuvoton ja kokeilin jos jonkinlaisia kikkailuja suodattaakseni oikeat rakennukset (lopulta toimiva työkalu oli nimenomaan “suodatin”) sekä liittääkseni ne osa-alueisiin. Jälkimmäisessä haasteessa Alex Nylanderin blogi virkisti muistiani, ja löysin kultaisen “Count points in polygon” -toiminnon.
Ajattelin kaiken olevan jo selvää, mutta vielä täytyi liittää kunkin osa-alueen remonttia vaativat kerrostalot kaikkien rakennusten kanssa samaan taulukkoon, jotta pystyin laskemaan “remontti-indeksin”. Aikaisemmista muistiinpanoistani löysin “Joins”-toiminnon, jota kokeilin noin 20 kertaa ennen onnistumistani, mutta onnistumiseen tämäkin yritys päättyi.
Itse koropleettikartan luomisvaiheessa kaikki tuntui taas mukavan tutulta, sillä karttojen visualisointia on tullut tehtyä jo melko paljon. Luultavasti muutkin ohjelman ominaisuudet käyvät tutuiksi parhaiten sillä, että niitä käyttää riittävästi. Kartalta erottuvat selkeimmin itäisen ja koillisen Helsingin alueet, “joiden rakennuskanta on melko suurelta osin peräisin 1960-70-luvuilta”, kuten Alex Nylander toteaa (Nylander 2020.) Attribuuttitaulukkoni mukaan suurin remontti-indeksi on Keski-Vuosaaressa, Niemenmäessä, Kontulassa ja Jakomäessä. Karttani selitteineen kuitenkin eroaa Nylanderin tekemästä, sillä kuvaan suurempaa aluetta ja laskin remontin tarpeessa olevien kerrostalojen osuuden kaikista rakennuksista, en ainoastaan toisista kerrostaloista.
Lähteet:
Lindholm, R. (2020). Kurssikerta 5. 19.2.2020. <https://blogs.helsinki.fi/lroni/2020/02/16/kurssikerta-5/>
Nylander, A. (2020). Kurssikerta 5: Buffereita ja väestöanalyysejä. 19.2.2020. <https://blogs.helsinki.fi/alny/2020/02/18/kurssikerta-5-buffereita-ja-vaestoanalyyseja/>