Kurssi alkoi viime perjantaina ja ystävystyin uuden visualisointiohjelma QGISin kanssa. Teoriaosuuden aikana ei tullut kovinkaan paljoa minulle uutta tietoa, mutta siirtyminen käytännön tekemiseen ja QGISin käytön opetteluun oli omalaatuinen prosessinsa, joka kysyi kärsivällisyyttä ja hermoja. Ohjelma vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta, mutta sen “logiikka” eri työvaiheiden järjestyksessä ja valikkojen sijoittelussa on hyvin erilainen siihen verrattuna mihin olen aiemmin tottunut.
Kurssikerran harjoituksena tehty visualisointi Itämeren ympärysvaltioiden aiheuttamista typpipäästöistä onnistui ohjauksen ja vertaistuen avulla varsin hyvin. Lopputuloksena syntyi varsin hyvin aihetta kuvaava teemakartta, mutta enpä tajunnut ladata sitä talteen ennen tiedoston sulkemista. Kuitenkin kartasta oli nähtävissä Puolan olevan merkittävimmin typpipäästöjä aiheuttava maa verrattuna kaikkiin muihin Itämeren ympärysvaltioihin. Oma lopputulokseni kartasta oli samankaltainen kuten Carita Aapro-Koskella. Jäin pohtimaan, kuvaako tällainen kartta kuitenkaan typpipäästöjen päätymistä Itämereen kaikista tarkimmalla tavalla. Miltä kartta näyttäisi silloin, jos muodostettaisiin muuttuja, joka huomioisi typpipäästöjen määrän lisäksi valtion asukasmäärän, rantaviivan pituuden Itämereen sekä valuma-alueen kallistuskulman Itämerta kohti? Korostuisiko Puola entisestään tai laskettaisiinko Ruotsi samaan alhaiseen typpikuormittajaluokkaan Suomen kanssa?
Yhteisen harjoituksen jälkeen siirryimme omatoimisiin tehtäviin tarkoituksena tuottaa teemakartta, jossa hyödynnetään Suomen kunnat 2015 -aineistoa. Tein teemakartan kuvaamaan tietoa kunkin Suomen kunnan asukasluvun suhteellisesta osuudesta suhteessa Suomen koko väestöön (Kuva 1). Kartassa korostuu suurten kaupunkien vaikutus sekä se, että asutus on monissa kunnissa hyvin harvaa. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla hyvä lisätä karttaan vielä yksi kategoria ja hajottaa suurinta prosenttiosuutta kuvaava kategoria kahtia, mutta näillä mennään.
Opin ohjelman käytöstä paljon ja käyttö on ehkä vielä hieman haparoivaa, mutta asioiden toistaminen auttanee tähän.
Lähteet:
Aapro-Koski, C. (2020). Kurssikerta 1. Luettu 30.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/aacarita/