Tervetuloa blogiini, jossa käsitellään geoinformatiikkaan liittyviä tehtäviä QGIS-ohjelmistoa apuna käyttäen!

QGIS on vapaa paikkatieto -ohjelmisto, jonka käyttöä harjoittelemme Helsingin Yliopiston geoinformatiikan menetelmät 1-kurssilla. Ensimmäisellä kurssikerralla opin tarkastelemaan annettuja aineistoja ohjelmistossa, sekä niitä hyödyntäen tekemään koropleettikarttoja. Aineistosta hyödynnettiin ainoastaan ESRI Shapefile -tiedostomuotoa, joka on avoin vektoripohjainen tiedostomuoto geospatiaalisen tiedon tallentamiseen QGIS-ohjelmistojen kaltaisissa paikkatietojärjestelmissä (ESRI , 1998).

Typpipäästöjä Euroopassa

Ensimmäinen kartoista käsitteli typpipäästöjä Euroopassa, jossa hyödynnettiin valmiita aineistoja muutamasta maasta. Erityisesti kartasta (kuva 1) erottuu Puola, jonka typpiarvot ovat omaa luokkaansa. Kartta antaa hieman harhaanjohtavan kuvan, sillä osassa maista ei ole tarjolla dataa ollenkaan, jolloin Puolan päästöt näyttävät erityisen pahalta. Ensimmäinen kartta (kuva 1) näyttää hiukan samealta PDF:nä, jonka toin ohjelmasta, joten ohjelman kanssa kannattaa mieluummin käyttää ruudunkaappaustyökalua.
Taru Tornikoski blogissaan (Tornikoski, 2022) osasi myös hyvin tarkentaa järvien merkitsemistä ja merkitystä kartalla. Näiden järvien saama ravinnekuorma osaltaan valuu valumajokia pitkin Itämereen lisäten Itämeren saastumista.

Suomen kuntien aineiston tarkastelua

Seuraavassa kartassa (kuva 2) tehtävänä oli ladata Suomen kuntia käsittelevää aineistoa, ja tarkastella näistä valmista valikoimaa muuttujia ja tämän jälkeen visualisoida näistä mieleinen kartta. Kartta ja muuttujat ovat vuodelta 2015. Valitsin muuttujiksi Suomen työttömyysprosentin Suomen alueella kunnittain.  Mielestäni kartta näytti informatiiviselta, selkeältä ja väriskaala oli tasaisen vaihteleva. Kokeilin erilaisia luokittelumenetelmiä, mutta paras tulos tuli, kun käytti natural breaks -luokittelumenetelmää, jotta koko kartta ei näyttänyt pelkästään valkoiselta tai vastaavasti saman sinisen sävyltä. Kartasta voi huomata työttömyyden painottuvan Itä-Suomen alueelle, sekä Suomen käsivarteen. Mikke Plattonen tarkasteli blogissaan korkeakoulutettujen % osuutta väestössä visualisoituna koropleettikartalle. Hän huomasi, että “kartassa yliopistokaupungit erottuvat selkeästi edukseen korkeakoulutettujen määrässä”. Kun tarkastelen visualisoitua työttömyyskarttaani, samantyylistä yhteyttä yliopistokaupunkien kanssa voi huomata myös alla olevassa (kuva 2). Työttömyyttä näyttäisi esiintyvän vähemmän yliopistokaupungeissa.
Tilastojen ongelmaksi muodostuu, ettei se ota huomioon piilotyöttömyyttä, joten kaikkea aineistoa ei voi saada mukaan karttaan.
Lisäksi koropleettikartoissa on yleisesti ongelma, että se aiheuttaa pinta-alaharhoja, joka korostaa laajojen alueiden, kuten pohjoisten kuntien harvaanasuttujen alueiden merkitystä.

Lähdeluettelo

ESRI . (Heinäkuu 1998). Noudettu osoitteesta ESRI shapefile technical description: https://www.esri.com/content/dam/esrisites/sitecore-archive/Files/Pdfs/library/whitepapers/pdfs/shapefile.pdf

Tornikoski, T. (Tammikuu 2022). Geoinformatiikkaa tutkimassa. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tornitar/

Plattonen, M. (Helmikuu 2022). GIS-TAMPIOSTA GIS-TAITURIKSI. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/mikkepla/2022/02/06/viikko-1-hiljaa-hyva-tulee/