Tietokantoja, tykytystä ja toiveita tulevasta

Yskähdellen käynnistynyt viikko 2 ja päänsärkyä voimistava GIS-kurssisalin ilma ei luvannut järin hyvää tälle toiselle kurssikerralle. Sivupoluille menee, mutta todettakoon tähän väliin, että kuluvan periodin maanantait ovat työkuvioiden ja muiden kurssiaikataulujen pakosta muodostuneet melkoisiksi maantieteen maratoneiksi. Olen vangittuna Physicumin käytäville ja saleihin kymmeneksi tunniksi kolmen eri kurssin kahleissa. Ammatillinen kehitys on minulle tärkeää ja haluan opettajana inspiroida oppilaitani myös tämän toisen opetettavan aineeni parissa. Täytyy kuitenkin myöntää, että tällaisina hetkinä vilpittömän motivaation löytäminen ei onnistu ilman merkittävää kortisolitason nousua. Noniin, ja asian äärelle!

Tutustuimme paikkatietoaineistojen palveluntuottajien monimuotoiseen maailmaan ja QGIS-ohjelman perusominaisuudet tulivat yhä tutummiksi kertauksen kautta. Valintatyökalujen kirjo tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia ja tuntui hyödylliseltä tutustua erilaisiin aineiston suodatustapoihin (Kuva 1). Hyödyllisiksi nämä taidot osoittautuivatkin, kun ahersin Natura-alueiden suhteellisten pinta-alojen parissa, mistä lisää myöhemmin. Palvelimelta haetut tietokannat eivät sellaisenaan olleet muokattavissa, sillä ne ovat automaattisesti kirjoitussuojattu. Tietokanta täytyy siis tallentaa uutena layerinä, jotta ominaisuudet tulevat muokattaviksi. Tietokantojen hierarkiassa ja käytössä on työtapojen suhteen paljon samaa kuin biologisen tutkimuksen tietokantojen käytössä esimerkiksi R-ohjelmalla. Tarkoitan lähinnä sitä, että layereiden, projektien ja tietokantojen määrän kasvaessa on tärkeää olla perillä tiedostopolkujen keskinäisistä suhteista ja pysyä tarkkana nimeämiskäytännöissään.

Kartografisista valinnoista johtuvien vääristymien ja yleistyksien käytännön ymmärtäminen ovat maantieteellisen ajattelun kehittymisen kannalta keskeisiä. Siksi tällä kurssikerralla suoritetut eri projektioiden aiheuttamien vääristymien havainnollistaminen tuntui mielekkäältä oppimisen näkökulmasta. Käytännössä turhautumista kuitenkin aiheutti monet yritykset luoda laskukaavoja, kunnes tajusin operoineeni väärillä mittayksilöillä. Lisäksi projektiotyyppejä oli ohjelmassa listattuna sellainen määrä, että niiden läpikäyminen tuntui kehnolta ajankäytöltä.

Onnistuin lopulta luomaan visuaalisesti mielestäni onnistuneen kartan, joka havainnollistaa Suomessa yleisesti käytetyn TM35- ja tunnetusti napa-alueiden pinta-aloja vääristävän Mercatorin projektioiden eroja pinta-alaan (Kuva 2). Muokkasin väriskaalaa tarkoituksella, jotta vääristymän suuruusluokat eivät jättäisi ketään epäilyksen varaan. Valitsemani väriskaalat tuovat myös mukavasti esiin pohjois-etelä -suunnassa tapahtuvan vyöhykkeisyyden alojen vääristymässä. Jälkeenpäin ajateltuna minun olisi ollut hyvä valita itse tulosteenkin projektioksi Mercator, jotta erot näkyisivät värien lisäksi aloissa. Näin on tehnyt esimerkiksi Siiri Nyman (2020) ja valinta on mielestäni hyvin perusteltu.  Kuten Iida Kokkinenkin (2020) blogissaan oivaltavasti toteaa, TM35-projektio pyrkii minimoimaan projisoinnissa aiheutuvat virheet laaja-alaisesti (kulmat, pituudet ja pinta-alat) ja Mercator taas on häpeilemättömän oikeakulmainen.

Lopuksi minua kiinnosti tutkia tarjotun aineiston perusteella Suomessa sijaitsevien Natura-alueiden absoluuttisia kokoja suhteessa kunnan kokonaispinta-alaan. Kuntia, joissa Natura-alueen osuus oli suuri (esimerkiksi yli 80%), on vain neljä. Olisin halunnut korostaa näitä kuntia nimeämällä ne kartalle erikseen. Onnistuin label-komennon avulla tämän tekemään ja vielä suodattamaankin haluttujen kuntien nimet. Törmäsin seinään aineiston koodauksen kanssa, sillä erikoiskirjaimet eivät näkyneet toivotulla tavalla. (Kuva 3.) Minulle oli jäänyt hämärä muistikuva maanantain kurssikerralta, että Arttu oli näyttänyt ratkaisun tähän, mutta juuri tuolloin olin tietysti keskittynyt näpertämään laskukaavojeni kanssa. Pikainen Google-tiedustelukaan ei auttanut asiaa, vaikka pääsin jyvälle aineiston koodauksen logiikassa. Päätin, että lopputulos ei tässäkään ole käytettyjen tuntien arvoinen, jos päädyn viettämään liikaa aikaa vinkkipalstojen syövereissä.

Suhteutin siis kunnissa sijaitsevien Natura-alueiden pinta-alat kunnan kokonaispinta-alaan sekä TM35- että Mercatorin projektiossa. Kuuden kunnan osalta pinta-alaa koskeva aineisto puuttui, joten suodatin ne karttatulosteeseeni harmaalla värillä. Tämän onnistumisesta olin erityisen ylpeä, sillä toiminto vaati ensimmäisellä kerralla opittuja taitoja ja ne eivät olleetkaan vielä unohtuneet. Kartoista (Kuvat 4 & 5) käy selkeästi ilmi ylimalkaisesti vääristävän projektion vaikutukset kuvattavaan muuttujaan. Jos lukisimme pelkästään kuvan 5 mukaista Mercatorin pohjalta luotua karttaa, saisimme Natura-alueista mielleyhtymän, joka ei vastaa todellisuutta laisinkaan. Mercatorin pinta-aloja suurentava vaikutus vähättelee Natura-alueiden suhteellisia kokoja anteeksiantamattoman paljon. Pohjois-Lapin kuntien Natura-alueet kattavat valtaosan koko kunnan pinta-alasta, mutta Mercatorin pohjalta luotu kartta antaa käsityksen, että näin ei ole. Tämä havainto on tietenkin linjassa kuvassa 2 esitetyn vääristymän kasvun kanssa.

Kartat ovat yksittäin tarkasteltuna varsin onnistuneita ja esittävät haluttua tietoja ja muuttujien suhteita tarkasti. Yhdessä esitettynä ne jättävät kuitenkin tulkitsijalle melkoisesti vastuuta, sillä yhteneväinen väriskaala ja -intensiteetti hämäävät herkästi siitä, että prosenteissa on valtava suuruusero. En itsenäisesti löytänyt tähän toimivaa ratkaisua, joten ehkä vastaavia ongelmia esitystavoissa käsitellään myöhemmin. Tajusin jälleen vasta blogitekstiä viimeistellessäni, että karttojen fontit ja legendat tulisi esittää suurempina yleisen luettavuuden helpottamiseksi. Ehkäpä ensi viikolla tämä oppi on iskostunut päähäni onnistuneesti.

Lähteet

Kokkinen, I. (2020.) Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa. Blogikirjoitus. 24.1.2020. <https://blogs.helsinki.fi/iixkokki/2020/01/24/toinen-tapaaminen-arvon-qgisin-kanssa/>

Nyman, S. (2020.) Toinen kurssikerta. Blogikirjoitus. 24.1.2020. <https://blogs.helsinki.fi/nymsiiri/2020/01/21/toinen-kurssikerta/>