Aineistolähteitä sekä projektioita

Toinen kurssikerta keskittyi ensimmäisellä viikolla opittujen Qgis:n perusteiden ja toimintojen kertaamiseen. Olin jo viime viikon harjoitustehtävässä tutustunut rajapintoihin, joten kurssikerralla linkitetyt rajapinnat löytyivät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi oman Qgis:n kirjastosta. Lista eri palvelinosoitteista voi osoittautua myöhemmin hyödylliseksi erilaisten aineistojen ja linkitinkin suurimman osan rajapinnoista ohjelman kanssa. Rajapinnoista paljastui lukematon määrä kiinnostavia aineistoja. Erilaisia aineistoja ja tasoja tutkiessa tuli todettua, että paljon dataa sisältävien aineistojen (liikennemerkit, viemärit yms.) analysoinnissa tulee keskittyä vain pieneen alueeseen kerrallaan, sillä suuret aineistot kaatavat herkästi ohjelman etenkin, jos tietokoneessa ei ole paljon laskentatehoa. ”Ei vastaa” -ilmoitus tulikin tutuksi eri aineistoihin tutustuessa.

Qgis-ohjelmassa on mahdollista valita kartalta tietynlaisia alueita ja tallentaa kohteet uudeksi tasoksi. Kurssikerralla rajattiin Suomen kuntakartalta Pohjois-Karjalan alue (Kuva 1) valitsemalla maakunnan alue käyttämällä ”select features by expression” -työkalua. Työkalulla voisi kuntakartalla myös esimerkiksi valita kuntia väkiluvun perusteella tai minkä tahansa muun muuttujan mukaan.

Tehtäessä spatiaalisia tutkimuksia on tärkeää muistaa eri karttaprojektioiden merkitys kartan ulkonäköön ja itse sisältöön. Väärän projektion käyttäminen voi aiheuttaa merkittäviä virheitä analyysien tuloksissa. Lotta Pudinketo on kuvannut ilmiötä blogissaan havainnollistavasti kuvatessaaan yli 65-vuotiaiden väestöntiheyttä eri projektioita käyttäen. Kuvassa 2 on havainnollistettu, kuinka koko maapallon kattava Mercator-karttaprojektio vääristää Suomen kuntien koon jopa kahdeksankertaiseksi vain Suomen kattavaan ETRS89/TM35FIN -projektioon verrattuna, joka esittää Suomen kutakuinkin paikkansapitävänä. Ilmiö johtuu siitä, että Mercator-projektio on ”venytetty” napa-alueilta, jolloin etäisyydet kasvavat projektiossa mitä kauempana päiväntasaajasta edetään. Siksi Lapin kunnat ovat projektiossa vääristyneempiä pinta-alaltaan kuin Etelä-Suomen kunnat. Rasmus Sohlmanin blogista löytyy lisää havainnollistavia karttoja eri projektoiden vääristymistä. Taulukossa 1 on vertailtu numeerisesti Robinson- ja Winkel tripel -projektioiden etäisyyden ja pinta-alan vääristymiä.

Taulukko 1. Sama matka ja pinta-ala eri projektioissa.

Latasin Qgis:iin Quick Map Services -lisäosan eli “pluginin”. Lisäosan avulla ohjelmaan saa taustakartaksi muun muassa Open Street Map -karttapalvelun kartat tai jopa Suomen peruskartan. Tulen varmasti käyttämään lisäosaa tulevaisuudessa paljon, sillä sen tarjoamat yksityiskohtaiset kartat antavat mahdollisuuden uudenlaisiin analyyseihin tulevaisuudessa ohjelmaa käyttäen. Kuvassa 3 näkyy Suomen peruskartta taustakarttana ohjelmassa.

Lähdeluettelo:

Puodinketo L. (27.1.2021) 2. kurssikerta: Toimintojen kertausta. https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/2021/01/27/2-kurssikerta-toimintojen-kertausta/

Sohlman R. (31.1.2021) Toinen luento. Rajappintoja ja projektioita. https://blogs.helsinki.fi/sohlrasm/2021/01/31/toinen-luento/