Toinen luento: rajapintoja ja projektioita

Toisella kurssikerralla jatkettiin pitkälti siitä mihin jäätiin, kun QGISiin tuotiin aineistoja ja tarkasteltiin näiden aineistojen ominaisuuksia. Rajapintojen tarkastelu, eri datan lähteisiin tutustuminen ja muutaman uuden QGIS-toiminnon, kuten mittatyökalun tai “ominaisuuksien valinnan” opiskelu toivat kuitenkin uutta asiaa luennon alkupuoliskoon. Lisäksi kertaus on aina hyvästä, joten vaikka eteneminen oli paikoittain hidasta, tunti oli erittäin mielenkiintoinen. Ja pienen tauon jälkeen tarkasteltiin sekä tuotettiinkin jo kunnon materiaalia. Teimme pinta-ala laskuja eri karttaprojektioilla, joihin oli tutustuttu ennen taukoa. Tämä projektioiden vertailu oli datan pyörittelyn lisäksi selkeä pääaihe, joka toi esiin karttojen vaikutusmahdollisuudet.  Tapio pohtii hyvin omassa blogissaan tätä aihetta kirjoittaen “pinta-alavääristymillä voidaan korostaa tietyn alueen kokoa kartalla…” (Turpeinen, 2021). Kuten kuvasta 1 näkyy, eri projektioiden välillä on huomattavia eroja pituuksia ja pinta-aloja mitattaessa, joten on tärkeää valita oikea projektio tietyn asian esittämiseen. 

En merkannut kuvan taulukkoon yksiköitä, sillä en alun perin ajatellut liittää sitä tekstiin, mutta selvennyksen vuoksi arvot kuvaavat kahta eri mittaamani aluetta, joiden pinta-ala tai pituus muuttuvat projektioiden seurauksena. Tässä  tapauksessa on verrattu Suomessa yleisesti käytettävän ETRS89 TM35FIN-projektioita muihin projektiohin, kuten Mercatorin oikeakulmaiseen projektioon tai oikeakeskipituiseen tasoprojektioon, joista jälkimmäinen löytyy esimerkiksi YK:n lipusta (Oikeakeskipituinen, 2021). TM35 käyttää projektionaan poikittaista Mercatoria, joka sopii Suomen esittämiseen yhdellä kaistalla ilman suurempia mittakaavavirheitä (ETRS-TM35FIN, 2021). Jos tätä verrataan esimerkiksi tavalliseen Mercatoriin, joka esittää koko maapalloa ja jonka mittakaavavirhe kasvaa kohti napoja, on selkeää, miksi Suomessa käytetään poikittaista Mercatoria koordinaattijärjestelmän pohjana. Annikan blogista voi käydä katsomassa perusteellisesti tehtyä taulukkoa, jossa näkyy erot myös prosentteina (Innanen, 2021). 

Luennolla tehtiin tämän lyhyen vertailuharjoituksen jälkeen myös kartta, jossa havainnollistettiin nimenomaan Mercatorin projektion sekä TM35:n projektion suhdetta (kuva 2). Kuvassa oleva kartta on TM35 mukainen, joten se ei ole visuaalisesti enää väärin, mutta pahimmillaan Mercator vääristää TM35:n pinta-alaa yli kahdeksankertaisesti. Kartta demonstroi hyvin, kuinka Mercatorin projektion ongelmat tulevat esiin vasta lähellä napa-alueita, jolloin kasvu on moninkertaista. Tämä harhaanjohtava luonne sekä yleinen käyttö ovat tehneet siitä erittäin epäluotettavan. Projektio saattaa antaa vääriä käsityksiä ja muokata maailmankuvaa hyvinkin nopeasti, jos informaatiota ei ymmärrä seuloa. Luento oli jälleen hyvä muistutus kriittisen ajattelun tärkeydestä ja ehkä tämän jälkeen Mercatorin projektion osaa jo tunnistaa luontevammin sellaisen kohdatessaan. GIS-ohjelmiston käyttö itsessään ei tuottanut vieläkään erityisiä vaikeuksia, vaikka välillä huomasi, että ensimmäisen luennon asiat sekoittuivat tämän luennon asioihin. Kunhan saan tekemiseen vielä luontevuutta ja pystyn erottelemaan toiminnot selkeästi toisistaan, oletan karttojen tekemisen luonnistuvan ainakin teknisten seikkojen osalta. 

 

 

Toisena tehtävänä oli tuottaa samanlainen projektiovertailu, jossa suhteutetaan jonkin toisen projektion arvot TM35:een. Tein saman prosessin sekä Lambertin (kuva 3) että Robinsonin (kuva 4) projektiolle, joiden arvot eivät vääristyneet yhtä vakavasti kuin Mercatorin. Tämä johtuu siitä, että Robinsonin projektio on kompromissi, jossa pinta-alan, etäisyyksien ja suuntien suhteet ovat kaikki väärin, mutta niiden virheet on minimoitu. Lambertin projektio on oikeapintainen eli siinä pinta-alojen tulisi olla oikein. Halusin kuitenkin vertailla, löytyykö siitä todellisuudessa eroja. Kuten voisi olettaa mikään projektio ei kuvaa maapallon pintaa täydellisesti, joten Lambertin projektiostakin löytyy pieniä virheitä. 

 

 

Koska erot ovat näin pieniä, olisin voinut kuvata Lambertin kartan vähemmän silmiinpistävällä värillä. Toisaalta ilmiö on silti negatiivinen eikä QGIS tarjoa kovin montaa negatiivisen yhteyden omaavaa väriä. Ensi kerralla saatan kokeilla oman väriskaalan tekemistä. 

Yritin lisäksi tehdä väestövertailua, mutta en saanut tuotettua oikeita tuloksia, joten selkeästikään QGISin käyttö ei ole yhtä yksinkertaista kuin miltä se on välillä vaikuttanut. 

Lähteet

ETRS-TM35FIN (31.1.2021)  Haettu https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN

Innanen, A. (31.1.2021). Harjoitus 2: Pinta-alojen vertailu eri projektioissa. Haettu https://blogs.helsinki.fi/anninnan/

Kurssimateriaali

Oikeakeskipituinen tasoprojektio (31.1.2021). Haettu https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeakeskipituinen_tasoprojektio

Turpeinen, T. (30.1.2021). Kurssikerta 2: Projektioita ja Pohjois-Karjalaa. Haettu https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/