Kolmannella kurssikerralla ei paljon peukaloita pyöritelty, vaan ryhdyimme heti alusta lähtien töihin. Harjoittelimme aineistotiedon ”siistimistä” ja yhdistelyä, sekä ulkopuolisten tietokantojen tuontia sekä liittämistä olemassa oleviin. Pysyin yllättävän hyvin mukana koko luennon ajan, mutta valtaosa nähdystä ja opitusta oli kuitenkin kadonnut taivaan tuuliin seuraavana päivänä alkaessani tehtäviä tekemään. Alkukankeuden (lähinnä henkisen) jälkeen homma alkoi kuitenkin jotenkuten sujua!

Kurssikerran harjoitteita

Itse kurssikerran aikana teimme harjoituskartan Afrikasta (kuva 1), jossa kuvataan öljykenttien ja timanttikaivosten sijaintia sekä tapahtuneita konflikteja kartalla. Lopputulos ei ole kummoinen visuaalisuudeltaan tai edes informatiivisuudeltaan, mutta tavoitteena olikin harjoitella pelaamaan tietokantojen kanssa. Kartta on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka eri aiheista kartalle yhdistelty tieto voi antaa aivan eri tavalla havainnollistavan kuvan ja tietoa tietyistä aiheista, kuten tässä tapauksessa siitä, millainen yhteys öljykentillä ja timanttikaivoksilla on konflikteihin ympäri Afrikkaa. On kuitenkin oleellista olla perillä tiedosta, josta osa on valikoitu kartalle ja siitä, mitä siihen on tarpeellista valita, mitä on valittu ja miksi.

Kyseisestä aiheesta käytössämme olevan tiedon avulla voisi päätellä paljon muutakin. Kun tiedossa ovat timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuodet sekä niiden käyttöönottovuodet ja konfliktien tapahtumavuodet ja laajuus, voitaisiin tarkemminkin päätellä millainen yhteys näillä mahdollisesti on. Ovatko konfliktit alkaneet esiintymien löytyessä vai jo ennen sitä (onko joku taho esimerkiksi varjellut niitä) vai vasta käyttöönoton yhteydessä? Vai onko kaivoksen tai öljykentän käyttöönotto mahdollisesti lopettanut jonkin konfliktin? Kuinka kauan aikaa kaivoksen tai öljykentän toiminnan alkamisesta on kulunut konfliktien alkamiseen, voisiko syynä olla varantojen ehtyminen tai vaikka monikansallisen yhtiön väliintulo, jos esiintymä on ensin ollut paikallisten hallussa? Internetkäyttäjien määrästä vuosittain voitaisiin muun muassa päätellä, onko kaivos tai öljyesiintymä mahdollisesti tuonut paikallista vaurautta ja näin mahdollistanut internetin käytön vai ovatko ne juuri painottuneet alueille, joilla jo ennestään on suhteessa toimivampaa infrastruktuuria ja esimerkiksi internetyhteydet. Myös konfliktien määrä suhteessa internetin käyttäjiin olisi mielenkiintoinen tarkasteltava aihe (hyödyttääkö internet konflikteja, esimerkiksi asekauppaa tms vai voisiko mahdollisella internetkäyttäjien lisääntymisellä ja konfliktien vähenemisellä olla yhteys, muun muassa internet tietoisuuden lisääjänä ja vaihtoehtojen esittäjänä…?).

Ja kotiläksyjen kimppuun…

Seuraavaksi harjoittelimme kurssikerralla läpikäytyjä asioita uuden aineiston parissa, kun tavoitteena oli luoda koropleettikartta tulvaherkistä alueista valuma-alueittain tulvaindeksin avulla (kuva 2) sekä toinen samanmoinen kartta, jolla esitettäisiin myös alueiden järvisyys diagrammein (kuva 3). Ensimmäinen kartta sujuikin (hehheh) kuin vettä vain, mutta seuraavan kanssa sainkin painia hetken, jotta diagrammitkin alkoivat totella.

 

Tulvaindeksillä kuvataan alueiden tulvaherkkyyttä ja sen voi laskea useammallakin tapaa. Itse käytin mallia MHQ/MNQ eli keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla. Kyseistä mallia kutsutaan myös ”virtaamavaihtelujen indeksiksi”. (Paarlahti, 2021) Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan siis ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa tietyllä ajanjaksolla ja keskialivirtaamalla vastaavasti alimpien mitattujen arvojen keskiarvoa tietyllä ajanjaksolla.

Visuaalisesti olen karttoihin suhteellisen tyytyväinen. Ensimmäinen tulvaindeksikartta on selkeä ja yksinkertainen ja kertoo tarvittavat asiat. Toinen on luonnollisesti täydempi diagrammien vuoksi, ehkä hieman sekavakin, mutta minun taidoillani ihan siedettävä. Diagrammit eivät anna kovin tarkkaa tietoa, mutta ihan hyvän kuvan siitä miten tulvaindeksi suhteutuu kullakin alueella järvisyyteen. Toisaalta erot eivät diagrammeja tarkastelemalla ole hurjan suuria, jolloin jokin selkeämpi ja havainnollistavampi esitystapa olisi voinut toimia paremmin. Liisa ja Rasmus ovat toteuttaneet järvisyyden esittämisen ympyröiden sijaan pylväillä ja mielestäni tämä on oikein toimivan näköinen ratkaisu. Heidän kartoillaan pylväiden koko kuvaa järvisyyttä ja tämä tekee lopputuloksesta selkeän näköisen. Ville taas on käyttänyt ympyröitä, joiden vaihteleva koko kuvaa järvisyyttä ja myös tällä tavoin kartta on mielestäni helposti tulkittavan näköinen ja jo nopealla vilkaisulla informatiivinen.

Joka tapauksessa, karttaa analysoitaessa voidaan heti huomata, kuinka tulvaherkimmät alueet painottuvat Suomen eteläisille ja läntisille rannikkoalueille. Myös Perämereen laskevien jokien ympärysalueet erottuvat kartalta, kuten myös yksi alue aivan pohjoisessa Suomessa. Yhteisiä selittäviä tekijöitä lähes kaikille tulvaherkille alueille ovat tasaiset pinnanmuodot ja/tai vähäjärvisyys. Pohjoisessa syvemmälle ulottuva ja pidempään keväälle säilyvä maan routakerros estää keväisten sulamisvesien imeytymistä ja aiheuttaa näin tulvimista. (myös suurempi lumen -> sulamisvesien määrä!)  Myös maankäytöllä on osuutensa asiaan ja niin pinnoitettu kaupunkiympäristö kuin muokattu maatalousmaakin lisäävät todennäköisesti jokien virtaamia, samoin kuin luonnollisten kosteikkojen (soiden) käyttöönotto ojittamalla. Lisäksi itse valuma-alueen koko määrittää pitkälti sitä, kuinka paljon se pystyy virtaamia tasaaman, pieni alue vähemmän. Kaikilla tulvaindeksikartalta väreillä erottuvilla alueilla myös (tiheän) metsäpinta-alan osuus on suhteellisien pieni ja vähäinen kasvillisuus selittää monin paikoin tulvaherkkyyttä.

 

LÄHTEET:

Paarlahti, A. (2021). Harjoitus 3 (Word-tiedosto Moodlessa)

 

Ahokas, L: 50 shades of blue, Liisan kurssiblogi, 5.2.2021 (viitattu 6.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/2021/02/05/50-shades-of-blue/>

 

Sohlman, R: Kolmas kurssikerta: aineistojen liittämistä ja valuma-alueita, Rasmuksen GEM-kurssiblogi, 5.2.2021 (viitattu 6.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/sohlrasm/2021/02/05/kolmas-kurssikerta-aineistojen-liittamista-ja-valuma-alueita/>

 

Väisänen, V: Valuma-alueiden tulvaindeksikartta, Villen GIS-blogi, 2.2.2021 (viitattu 6.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/02/valuma-alueiden-tulvaindeksikartta/>