Essee

Essee on pohtiva tieteellinen teksti, jossa tarkastellaan jotakin rajattua kysymystä. Essee rakentuu tutkimuskirjallisuudelle ja kirjoittajan omaääniselle pohdinnalle, mutta joissain esseissä saatetaan edellyttää myös teoreettisten ajatusten soveltamista empiiriseen aineistoon eli analyysia. Esseen pohjana on usein kirjoittajan itsensä valitsema tai rajaama näkökulma tiettyyn aiheeseen. Joskus esseen aihe tai otsikko annetaan valmiina. Kirjallisuutta on tarkoitus tarkastella kriittisesti, eli esseessä voi esittää myös lähteistä poikkeavia tulkintoja, joiden tulee kuitenkin olla tieteellisesti argumentoituja ja perusteltuja.

Huom.! Sovi esseesuorituksesta ja suorituksen tarkemmista yksityiskohdista (lähdekirjallisuus, pituus, suoritusajankohta jne.) kurssin tai opintojakson vastuuopettajan kanssa. Huomioi esseetä suorittaessasi myös vastuuopettajan mahdolliset lisäohjeet.

Esseessä tarkoituksena on osoittaa, että osaat

  • rajata oman tieteenalasi kannalta keskeisen tutkimusnäkökulman ja käsitellä sitä monipuolisesti tai käsitellä monipuolisesti tehtävänannossa nimettyä aihetta annetun rajauksen mukaisesti
  • tuottaa tieteellisen tekstin ja koota yhteen aihetta käsittelevää tietoa sekä mahdollisesti tuottamaasi uutta tietoa
  • perustella väittämäsi ja pohdintasi tieteellisesti
  • hyödyntää tieteellistä esitystapaa niin, että väitteet, perustelut ja pohdinta erottuvat selkeästi toisistaan
  • keskustella kirjallisuuden kanssa, keskusteluttaa eri lähteitä keskenään ja tarkastella niitä kriittisesti
  • hyödyntää oman tutkimusalasi käsitteitä sekä tutkimusperinteitä.

Jos esseessä edellytetään myös teoreettisten ajatusten soveltamista aineistoon, tarkoituksena on osoittaa, että osaat

  • tehdä perusteltuja havaintoja ja tulkintoja aineistosta
  • ryhmitellä tekemiäsi havaintoja perustellulla tavalla
  • sitoa analyysin tutkimuskirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen.

Esseen muotoseikat:

  • Pistekoko: 12
  • Riviväli: 1,5
  • Fontti: Times New Roman
  • Marginaalit 3 cm
  • Esseellä tulee olla otsikko
  • Essee tulee jakaa väliotsikoihin

Tarkistuslista:

  • Käsittelen esseessä tehtävänannon mukaista aihetta tai noudatan itse päättämääni rajausta.
  • Esseen rakenne on selkeä ja johdonmukainen: esseessä on johdanto, käsittelyosa ja kokoava lopetus, jotka muodostavat jäsennetyn, helposti seurattavan kokonaisuuden.
  • Esseellä on sisältöä kuvaava otsikko, ja se on jäsennelty alalukuihin väliotsikoin.
  • Väitteet ja pohdinta erottuvat selkeästi toisistaan, ja väitteet on perusteltu.
  • Esseen kieliasu on viimeistelty ja noudattaa yleiskielen normeja.
  • Essee noudattaa annettua pituusohjetta.
  • Olen tarkistanut, että kaikki teokset, joihin viittaan, löytyvät lähdeluettelosta.
  • Olen tarkistanut, että lähdeluettelossa ei ole teoksia, joihin esseessä ei viitata.
  • Olen tarkistanut, että olen ilmoittanut nimeni, opiskelijanumeroni ja esseesuorituksen opintojakson tunnuksen (esim. SUKU-S310) vastuuopettajalle joko esseessä tai muulla tavoin.

Esseen arviointikriteerit:

  • Essee arvioidaan joko asteikolla 1–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojaksojen arviointiasteikot on kerrottu Sisussa, mutta kurssisuorituksen osana tehtävän esseen arvioinnista kannattaa kysyä opettajalta.
  • Esseen tyypillisiä arvioitavia osa-alueita ovat:
    • tutkimuskysymyksen ja näkökulman onnistunut rajaus ja tutkimuskysymykseen vastaaminen
    • selkeä ja johdonmukainen esitystapa
    • aiheessa pysyminen
    • analyysin onnistuneisuus (esimerkiksi tarkkuus, systemaattisuus ja oivaltavuus)
    • tutkimuskirjallisuuden monipuolinen käyttö ja kriittinen tarkastelu
    • käsitteiden hallinta
    • näkökulman relevanttius ja oivaltavuus
    • tutkimuskirjallisuuden tuntemuksen osoittaminen
    • aiemmin opitun hyödyntäminen
    • työn palauttaminen sovitussa aikataulussa
    • kieliasu ja työn viimeistely.

Vinkkejä fennistiikan käytäntöihin:

  • Jos leipätekstissä mainitaan henkilönnimi, tulee viittaus heti nimen perään. Esimerkiksi ”Virtanen (2024: 5–6) määrittelee käsitteen…” vrt. ”Virtanen määrittelee käsitteen… (Virtanen 2024: 5–6).”
  • Kielenainekset kursivoidaan leipätekstissä: Esimerkissä 3 ilmaus höpöttävä papukaija on lauseen subjekti.
  • Kun viitataan sanan tai ilmauksen merkitykseen, käytetään puolilainausmerkkiä: Papukaija tarkoittaa ’värikästä koukkunokkaista (sub)trooppista lintua’ (Kielitoimiston sanakirja, s.v. papukaija).
    • s.v. = sub voce = viittaus hakuteoksen yksittäiseen sanaan. Hakusana merkitään kursiivilla sulkeisiin.
    • Usein toistuville teoksille, esim. hakuteoksille, voi antaa lyhenteen. Esimerkiksi: ”Sanojen merkitykset perustuvat Kielitoimiston sanakirjan (KS) määritelmille…”. Muista kuitenkin selittää käyttämäsi lyhenteet, kun mainitset ne ensimmäisen kerran.

 

  • Yksi opintopiste vastaa työmäärältään 27 työtuntia, eli 5 op:n essee tarkoittaa noin 135 tuntia työskentelyä. Ajankäytön arviointiin ja työmäärän laskemiseen voi tutustua tarkemmin sivulla Opiskelijan työmäärän mitoitus ja opintopisteet.
  • Opintojakson osaamistavoitteet löydät sivulta studies.helsinki.fi. Sieltä kurssin tietoja voi hakea kurssit-välilehdeltä joko kurssin nimellä tai kurssikoodilla. Myös Sisun kautta pääsee samalle sivustolle. Opintojakson tiedot saa auki kurssisivun alareunassa olevan opintojakso-painikkeen kautta, joka on harmaalla pohjalla.

Voit lukea lisää esseestä ja sen muotoilusta sivuta Akateeminen opiskeluessee for dummies.

Esseen kirjoittamista käsitellään monipuolisesti myös kurssilla Akateemiset tekstitaidot.

  • Lähdeluettelon muotoilusta ks. Lähdeluettelomallit.