Kirjoittajat: Anna Ali-Mattila, Annika Hirvelä, Senja Luomajärvi, Tuukka Tienari, Liisa Venho
Haastattelimme Projektinhallinta ja työelämätaidot -kurssilla jo valmistuneita ja jo tiiviisti työelämässä olevia alumneja. Suuri osa kertoi valmistuneensa maataloustieteistä, mutta heistä löytyi myös muun muassa kuluttajaekonomiasta ja morfologisekologisesta eläintieteestä valmistuneet vastaajat. Myös kotieläintiede oli hyvin edustettuna, mikä ei tässä paljonkaan yllättänyt. Haastateltavat kertoivat, että opintojen aikana valittu suuntautuminen oli vaikuttanut jokseenkin paljon heidän sijoittumiseensa työelämässä. Eniten tämä oli koskenut niitä, jotka työskentelivät julkisella sektorilla tai erilaisissa neuvontatehtävissä. Moni haastateltavista mainitsi myös, että oma kiinnostuneisuus ja harrastuksen kohteet olivat vaikuttaneet paljon. Eräs totesi, että nimenomaan ensimmäisellä työpaikalla oli ollut tärkeä merkitys omalla työuralla ja työelämään sijoittumisessa. Haastateltavat olivat valmistuneet 2004–2020 aikavälillä. Suurin osa mainitsi suorittaneensa yhden yliopistotutkinnon, mutta eräs oli suorittanut MML-, MMT- ja FM-tutkinnot.
Noin puolet haastateltavista kertoi heidän nykyisen työpaikkansa vastaavan sellaista työtä, jota he opiskeluaikana odottivat tekevänsä tulevaisuudessa. Puolet taas oli sitä mieltä, että tämänhetkinen työpaikka ei vastaa ollenkaan opiskeluajan odotuksia. Kaikki haastateltavat kertoivat työskennelleensä jo opintojen aikana. Osa oli ollut kesät töissä, osa työskenteli myös lukukausien aikana, ja yksi haastateltavista ryhtyi maatalousyrittäjäksi jo kaksi vuotta ennen valmistumistaan.
Työelämän odotukset ovat kaikkien haastateltavien mielestä nykyään kovia. Vastavalmistuneelta odotetaan osaamista ja näkemystä nykyaikaisesta maataloudesta, ja vaatimukset etenkin bisnesalalla ovat melko suuria. Työmarkkinoilla kilpailu on kovaa ja tehokkuusvaatimukset kasvavat. Osa haastateltavista koki, että yliopisto-opinnot antoivat valmiuden tutkimustyöhön, ja opintojen aikana sai hyvän katsauksen eri osa-alueilta. Kuitenkin moni korosti sitä, että oppiminen ei lopu opiskelujen loputtua, vaan jatkuu läpi elämän. Uusia asioita ja haasteita tulee vastaan työelämässä, ja siihen onkin hyvä varautua avoimin mielin. Vastauksissa korostui myös talouspuolen osaamisen hyödyllisyys. Monet kokivat maatalousekonomian ja kirjanpidon olevan hyödyllisiä osa-alueita myöhemmässä työelämässä. Toisaalta esiin nousivat verkostoitumisen ja tiedon hankinnan sekä viestintä- ja IT-taitojen tarpeellisuus.
Osa haastateltavista toivoi opiskelleensa enemmän kieliä tai lähteneensä vaihtoon. Muutama haastateltavista kaipaili sitä, että olisi suorittanut lisäksi metsätieteiden ja liiketalouden opintoja. Yksi haastateltavista olisi puolestaan toivonut mahdollisuutta tutustua ruokintasuunnitelmaan. Vain muutama haastateltavista toivoi, että olisi opiskellut vähemmän. Saimme hyvän muistutuksen siitä, että myös työelämässä on mahdollisuus opiskella lisää.
Pääsääntöisesti haastateltavat kokivat yliopisto-opinnot hyödyllisiksi. Yliopistotutkinto mahdollistaa urakehityksen ammattikorkeakoulua paremmin, mutta jos haluaa enemmän käytännön tietoa, AMK-opinnot ovat ehkä parempi vaihtoehto. Kaikki haastateltavat kokivat nykyisen työnsä mielekkääksi.
Kysyttäessä vinkkejä opiskeluun haastateltavat kertoivat, että opiskelijoiden kannattaa panostaa verkostoitumiseen, pyrkiä harjoitteluun ulkomaille ja oppia myös olemaan tehokas opiskelija sekä opiskella laajasti eri asioita.