ALUMNIEN VINKIT SINULLE OPISKELIJA, OLE HYVÄ

Kirjoittajat: Diana Selkälä, Mira Haapalainen, Tero Nurmi, Pinja Pettinen, Aino-Maria Mänki ja Emma Kaakko

Me, joukko maataloustieteiden kandiopiskelijoita, halusimme kaivaa esiin opintojen syövereistä ytimen, jonka ymmärtäminen auttaa välttämään kompastelun työelämän kynnyksellä. Yhteenvetoa varten haastattelimme kuutta alumnia, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea maatalousalan asiantuntijatehtävissä, toimitusjohtajina, projektipäällikköinä sekä yrittäjinä. Koostimme haastatteluiden pohjalta blogikirjoituksen, joka ottaa kantaa siihen, miten opintovuodet voisi käyttää parhaiten hyödyksi työelämää ajatellen.

Opiskeluaikojen jossittelu on turhaa

Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen eteesi vyöryy kasoittain uusia asioita ja päätöksentekoa vaativia valintoja. Kursseja, kokonaisuuksia sekä muuta toimintaa tuntuu olevan loputtomiin tarjolla. Älä kuitenkaan pelästy, sillä et ole uudessa tilanteessa yksin.

Selvitä itsellesi toimiva runko ja pidä siitä kiinni. Valitse niitä mielenkiintoisia kursseja ja kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat itseäsi. Tutustu poikkitieteellisen tarjontaan rohkeasti, sillä et ikinä tiedä, mitä uusia kontakteja tai mullistavaa tietoa nurkan takana löytyykään. Samaa mantraa hyödynnetään myös työelämässä.

Unelmat voivat toteutua

Elämässä on uskallettava unelmoida ja haaveilla vapaasti. Tämä koskee myös opiskeluja ja työelämää. Jos sinulla on jokin haave, mikset uskaltaisi mennä sitä kohti?  Ihmiset, jotka tänä päivänä istuvat johtajien ja päälliköiden paikoilla, ovat joskus olleet asemassasi. He ovat vain päättäneet tehdä unelmistaan totta, tehneet töitä sen eteen ja onnistuneet.

Selkeä unelma jatkosta auttaa sinua valitsemaan oikeita kursseja, tekemään valintoja ja tutustumaan ihmisiin, jotka auttavat sinua tavoitteissasi. Tärkeää on, ettet myöskään pelkää epäonnistua, sillä jokainen uusi opittu asia hyödyttää sinua varmasti jossakin vaiheessa elämääsi. Jonain päivänä katsot taakse ja ymmärrät, miksi asiat tapahtuivat niin kuin ne tapahtuivat.

Kuva: Instagram-sovelluksen @instalaiffi-yhteisö. Kuvan käyttöön on saatu lupa.

Verkostoituminen on työllistymisen kulmakivi

Ystävyyssuhteiden luominen on äärimmäisen tärkeää riippumatta siitä, työllistytkö kasvintuotannon asiantuntijan tai toimitusjohtajan töihin. Verkostoitumisen avulla saat työelämässä uusia ovia auki ja pystyt saamaan tuoretta tietoa verkostojen avulla niin viimeisimmistä innovaatioista kuin eri työmahdollisuuksista.

Suhteet on kuitenkin luotava suurimmaksi osaksi toisaalla kuin luentosalissa. Tärkeimmät kontaktit niin työ- kuin yksityiselämään tulevat ainejärjestöjen toiminnasta ja lisäksi pitkälle venyneiden illanviettojen seurauksena. On myös muistettava, että yhä useammin työtehtävät ovat poikkitieteellisiä, minkä takia verkostoja on tärkeä rakentaa myös yli tiederajojen.

Työelämään ei tarvitse mennä valmiina

Alallamme on karkeasti jaettuna kahta koulukuntaa: niitä, jotka pyrkivät työllistymään mihin tahansa omaa alaa läheltä liippaavaan työhön opintojen ohessa ja niihin, jotka pyrkivät pakertamaan tutkinnon kasaan määräajassa mahdollisimman hyvin arvosanoin. Kummassakin on varmasti hyvät puolensa lopputuloksen kannalta, mutta alalla pitkään työskennelleet alumnit ovat selvästi sitä mieltä, että työ opettaa tekijäänsä paremmin kuin kurssikirjat, eikä selkeää päämäärää tulevasta työpaikasta tarvitse olla heti pääsykokeiden jälkeen.

Laajasti eri aloille työllistyneiden alumniemme työhistoriasta huomaa, että asiantuntijatehtäviin voi edetä mitä moninaisimpia polkuja, niin kesätöiden, kuin harjoitteluidenkin kautta. Opiskeluaikana kartutettu työkokemus ja verkostoituminen ovat heidän urallaan ehdottomasti olleet ponnahduslautoja työelämään. Alalla on totuttu rekrytoimaan myös opintojensa kanssa vielä painiskelevia opiskelijoita. Kun oman alan perustiedot ovat kasassa, kannattaa siis rohkeasti pyrkiä työelämään oppimaan!  Tässä tosin saattaa olla syy siihen, miksi agronomin tutkinnon suorittaminen usein venyy odotettua pidemmäksi prosessiksi…

Työelämä voi yllättää

Tutkijaksi en rupea” ja “Se on vain yhden talven kestävä työpesti” ovat olleet alumniemme ajatuksia työelämästä. Kuinkas sitten kävikään… Työelämä on vienyt Lukelle tutkijaksi ja opetustehtäviin maatalousoppilaitokseen. Valintojaan ei kukaan ole katunut.

Työelämää kohtaan saattaa usein olla suuria suunnitelmia ja odotuksia. Vahva ajatus siitä, mitä haluaa ja ei halua tehdä. Todellisuus on kuitenkin osoittanut, että omista ajattelumalleista on hyvä joustaa. Menemällä avoimin mielin työelämään voi löytää sen itselleen oikean paikan. Omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa on hyvä sisäistää, mutta ikinä ei tule olla liian ehdoton valintojensa suhteen. Maatalouden muuttuessa opintojen aikana alkuperäisitä haaveistaan on voinut joutua myös luopumaan.

Laajat opintokokonaisuudet ovat harhaa

Yliopistojen kurssitarjonta pursuilee yli äyräiden ja se tyydyttää mainiosti innostuneen opiskelijan tiedonjanon. Tiedonpaljoudesta voi hullaantua, mutta miten suunnitella opinnot niin, että ne palvelevat parhaiten työelämää. Mitään ehdotonta sääntöä tuskin on. Lienee sanomattakin selvää, että ylenpalttinen surffailu eri tieteenalojen välillä ei johda kuitenkaan ehjään kokonaisuuteen.

Alumneja haastateltaessa keskeinen teema oli keskittyä perusteellisesti oman alan opintoihin, sillä niistä kuitenkin on eniten hyötyä työelämässä. Toisaalta maatalousalan työt ovat monipuolisia, joten juuri tulevaisuuden työhön sopivan kombinaation kokoaminen ei välttämättä ole mutkatonta. Toisaalta yrittäjälle monipuolisuudesta voi olla hyötyäkin, sillä alansa huippuyrittäjä hallitsee koko maatalousyrityksensä kirjanpidosta maaperän kemiaan.

Loppukaneettina kolme merkittävää vinkkiä. Lue kursseja, joiden aiheet ruokkivat tiedonhaluasi. Pohdi työelämänhaaveitasi ja etsi niihin sopivia kursseja. Älä ahmi, vaan pyri kokonaisuuteen, joka on ehyt. Perusteltu.

ALUMNIT KERTOVAT: ERILAISIA POLKUJA PITKIN TYÖELÄMÄÄN

Kirjoittajat: Teemu Junttila, Meri Jokiranta, Mira Mäntynen, Aliisa Lindbohm, Mikael Torvinen ja Aapo Häkkinen

ERI POLKUJA TYÖELÄMÄÄN

Maatalouden alalla työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Meillä opiskelijoilla on iso liuta vaihtoehtoja mistä valita, kun mietimme, mitä haluamme ja pystymme valmistumisen jälkeen tekemään. Polkuja erilaisiin työtehtäviin on vähintään yhtä paljon erilaisia kuin on opiskelijoitakin: yksi haluaa valmistua mahdollisimman nopeasti ja suorittaa kursseja ennätystahtiin, kun toinen taas keskittyy mieluummin ainejärjestötoimintaan tai työntekoon eikä aikatauluta opiskelua ja valmistumista niin tiukasti. Haastattelimme kuutta maatalous- ja elintarvikealan alumnia, jotka toimivat tällä hetkellä toimitusjohtajan, erityisasiantuntijan, konsultin, yrittäjän, myyntipäällikön sekä kehityspäällikön viroissa. Kysyimme heiltä, mikä on saanut heidät lähtemään valitsemalleen alalle, ovatko he tällä hetkellä unelma-ammatissaan ja valitsivatko he opiskeluaikana kursseja sen mukaan, mihin he olisivat halunneet opiskelun jälkeen työllistyä. Vastauksissa ryhmällemme tuli yllätyksenä se, että kaikki haastateltavat kertoivat ikään kuin ajautuneensa nykyiseen tilanteeseensa: kenelläkään ei ollut opiskeluaikana valmista suunnitelmaa työllistymisen suhteen, ja kursseja valittiin sen mukaan, mikä kuulosti kiinnostavalta. Parasta oli se, että he kaikki kertoivat nauttivansa tämänhetkisestä työstään.

Asia, joka ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, ja mitä alumnit kehottivat meitäkin lämpimästi tekemään, olivat ainejärjestötoiminta ja verkostoituminen. Sanaa “verkostoituminen” jankataan opiskelijoille yliopiston ensimmäisestä syksystä alkaen kyllästymiseen ja turtumiseen asti, mutta sen tärkeyttä ei voi väheksyä. Tästäkään huolimatta verkostoituminen ei ole täysin absoluuttinen tie menestykseen, vaan muitakin polkuja työelämään voi löytää. Eräs alumni kertoi pitäneensä useamman vuoden tauon opiskeluista hiihtourheilu-uran takia, ja kilpauran jälkeen perhe-elämä tuli elämässä etusijalle. Kyseinen alumni kertoi, ettei hän tainnut käydä Viikki-vuosien aikana yksissäkään opiskelijakekkereissä. Suurin osa alumneista kertoi haastatteluissa, kuinka he ovat työllistyneet opiskeluaikaisen verkostoitumisen kautta ja miten he ovat sitä kautta myös saaneet pitkäaikaisia ystäviä.

“Kenelläkään ei ollut opiskeluaikana valmista suunnitelmaa työllistymisen suhteen, ja kursseja valittiin sen mukaan, mikä kuulosti kiinnostavalta.”

Mitä meidän sitten tulevaisuudessa kannattaisi osata? Useat alumnit olivat sitä mieltä, että liiketoimintaosaamisen hallinta on yksi tulevaisuuden tärkeä taito. Esimerkiksi markkinointia on hyvä hallita tasapainoisessa liiketoiminnassa. Moni alumni myös korosti sitä, että opiskelujen aikana meidän kannattaa kerätä tietoa eri tieteenaloilta, jolloin poikkitieteellisyyden kautta syntyy moniosaajia. Poikkitieteellisyys hyvin erilaisten alojen (kuten esimerkiksi luonnontieteet ja sosiaalitieteet) välillä tuli tärkeänä teemana esiin. Osa haastateltavista kuitenkin otti esiin sen, että tarvetta on aina myös sellaisille työntekijöille, jotka tuntevat juuri oman alansa läpikotaisin.

Alumnihaastattelun jälkeen olo oli ihanan rauhallinen ja helpottunut, sillä näimme, miten alan nykyiset rautaiset ammattilaisetkaan eivät vielä opintojen aikana tienneet, mihin ammattiin ja minkälaisiin työtehtäviin he valmistumisen jälkeen päätyvät. Meille kaikille rakentuu omanlainen polku niistä asioista, jotka meitä kiinnostavat ja motivoivat.

Kuva: Meri Jokiranta

MAAILMA ON AVOINNA MAATALOUSTIETEILIJÄLLE

Kirjoittajat: Eino Koskimäki, Anni Heino, Nea Similä, Kiia Saari ja Sakri Jauhiainen

Sanotaan, että opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa, mutta onko valmistumisen jälkeen vielä elämää? Kyllä on, ainakin jos valmistut maataloustieteiden maisteriksi. Alamme poikkitieteellisyyden tähden mahdollisia urapolkuja on jos ei rajattomasti, niin ainakin hyvin paljon. Tämä näkyy myös haastattelemiemme henkilöiden monenlaisissa työtehtävissä: joukosta löytyy niin Luken erikoistutkijaa, maatalouskonemyyjää, yliopistonlehtoria, tilanomistajaa kuin koirien ravitsemusasiantuntijaakin. Haastatteluja tehdessämme olimme erityisen kiinnostuneita opiskeluaikana tapahtuneen verkostoitumisen ja työskentelyn vaikutuksista valmistumisen jälkeiseen elämään.

Kuva: Nea Similä

Intohimo edellä opinnoissa

Opiskelualan valinta oli ollut haastatelluille pääasiassa suoraviivaista: moni oli jo lukioaikana herännyt maataloustieteiden opiskelun tarjoamiin monenlaisiin mahdollisuuksiin tai vähintäänkin tarpeellisuuteen. Pää- ja sivuainevalinnat tapahtuivat luontevasti omia mielenkiintoja seuraamalla ja valtaosa haastateltavista oli vielä jälkikäteenkin hyvin tyytyväisiä opiskeluaikoina tehtyihin opintoihin liittyviin päätöksiin, vaikka joitain asioita, kuten talous- tai puutarhatiedettä olisi ollut hyödyllistä opiskella enemmänkin. ”Jälkiviisaus on parasta viisautta”, totesikin eräs haastateltava.

Verkostoitumisen ilot

Haastateltavista jokainen korosti verkostoitumisen merkityksellisyyttä. Yksi haastateltavista nosti uusiin ihmisiin tutustumisen, ystävien kanssa vietetyn ajan ja verkostoitumisen jopa opiskeluaikansa parhaaksi anniksi. Kontaktien luominen auttoi myös valmistumisen jälkeisessä elämässä, sillä harjoittelujen, kesätöiden ja ainejärjestötoiminnan kautta tutuksi tulleet ihmiset voivat olla avain työelämään astumiselle.

Oppia ikä kaikki

Maataloustieteiden yliopisto-opintojen tarkoituksena on tuottaa asiantuntijoita, joilla on riittävää tietotaitoa työskennellä jatkuvasti muuttuvalla alallamme, eikä tietokoneen kokoisella muistilla varustettuja robotteja. Turha siis stressata siitä, ettei valmistuessa muistaisikaan ulkoa jokaista opiskeltua asiaa, sillä työnantajat odottavat enemmänkin kykyä etsiä ja yhdistellä tietoa. Tästä syystä tylsältäkin tuntuvat kurssit kannattaa puskea läpi vaikka hammasta purren, sillä maataloustieteiden perusteiden kunnollinen osaaminen luo korvaamattoman pohjan osaamiselle.

Työ tekijäänsä kiittää

Opintojen aikana työskentely kannattaa vähintäänkin siksi, että voi vahingossa huomata päätyneensä unelmiensa työpaikkaan ihan huomaamattaan. Kaikki oman alan työskentelymahdollisuudet kannattaa ottaa siis vastaan. Vaikka kesätöissä ei pääsisikään kaikkein mielenkiintoisimpiin tehtäviin, voivat siellä luodut kontaktit osoittautua kultaakin kalliimmiksi myöhemmässä elämässä. Liikaa ei kuitenkaan kannata työskennellä: opiskeluaikana kannattaa ottaa välillä myös rennosti ja nauttia akateemisesta vapaudestaan.

URAPOLUN ALKUUN JO OPISKELUAIKANA

Kirjoittajat: Fanni Ylä-Autio, Julia Pelin, Konsta Kulmala, Silja Alamikkotervo ja Veera Mäkipää

Suomalaiset työnantajat arvostavat korkeakoulutettuja työntekijöitä, joilta löytyy jo opiskeluaikaista työkokemusta. Tämän vuoksi opiskeluaikainen työskentely ja verkostoituminen on merkittävässä roolissa valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Opiskelujen aikana on hyvä kerryttää työkokemusta muun muassa opintoihin liittyvillä harjoitteluilla sekä kesätöillä oman alan yrityksissä. Opintojen ohella voi myös tehdä osa-aikaisia töitä, esimerkiksi opiskelijoiden osuuskunnassa. Pääasia kuitenkin on, että töitä tehdään, ja varsinkin opintojen alkuaikana on toissijaista, liittyvätkö työtehtävät omaan alaan. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä.

Haastattelimme viittä Helsingin yliopistosta valmistunutta agronomia aina vastavalmistuneesta eläkeiän saavuttaneeseen asti. Haastateltavat korostivat työllistymisen ja verkostoitumisen merkitystä opintojen aikana. Työtehtävät opintojen aikana ohjasivat haastateltavien urapolkuja kohti nykyisiä työtehtäviä. Haastateltavien käsitys opintojen jälkeisestä työelämästä vaihteli suuresti, kun opinnot olivat vielä kesken.

Opiskelujen aikaisella työllistymisellä oman alan yrityksessä, josta valmistumisen jälkeen aukesi vakituisten töiden tie, erinomaisen esimerkin antoi tällä hetkellä tuoteryhmäpäällikkönä Hankkijalla työskentelevä agronomi. Kesätyöt opiskelujen aikana avasivat valmistumisen jälkeen ovet markkinoinnin työtehtäviin maatalouskaupassa. Haastateltavan itse kuvaama useamman vuoden kestänyt syrjähyppy Faballa kuitenkin vei pari vuotta sitten takaisin Hankkijalle, jossa nykyisessä työssä yhdistyvät jo opiskelun aikaiset kiinnostavat työtehtävät viestinnästä sekä koiraharrastus, joka oli alku myös kotieläintieteen opiskeluille.

Muutama vuosi sitten valmistuneen, nykyisen maataloustyöntekijän, tulevaisuuden haaveet säilyivät muuttumattomina koko opintojen ajan. Vaikka oman perheen maatilalla töiden teko oli alusta asti tavoitteena, on työkokemusta haettu opintojen aikana myös muualta, muun muassa Maa- ja metsätalousministeriöstä. Autokaupan alalla uransa tehneen, jo eläköityneen, agronomin urahaaveet opintojen alussa liittyivät puolestaan maatalouspolitiikkaan ja maatalouden edistämiseen kehitysmaissa. Opintojen aikana saatujen kontaktien avulla hän pääsi näkemään, mitä käytännön kehitysapu on, ja urahaaveet siirtyivät kaupalliselle puolelle. Verkostoituminen opiskeluaikoina oli tärkeässä roolissa tulevaisuuden haaveiden muodostumisessa.

Yksi haastateltavistamme toimii opettajana Helsingin yliopistossa. Hänelle muotoutui opintojen loppuvaiheessa ajatus siitä, että hän haluaisi toimia tutkijana opintojen jälkeen. Opintojen aikana hän teki paljon kesätöitä muun muassa keinosiementäjänä. Opintojen jälkeen ura alkoi rehutehtaassa. Myöhemmin urapolku johti tutkijan hommiin, joissa hän toimi vuosina 1991-2011. Nykyään hän on opettajan tehtävissä yliopistolla. Maatalousyrittäjänä sekä sivutoimisena lammastalouden opettajana ja lammasneuvojana työskentelevä haastateltu koki opintojen aikaisen työkokemuksen erittäin hyödyllisenä. Työt lomittajana ja työskentely useilla eri tiloilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin antoivat varmuutta oman maatilayrityksen perustamiseen heti opintojen jälkeen, ja lisäksi töistä sai hyvää käytännön kokemusta maatalousalan opettajana toimimiseen.

Vaikka haastateltaviemme urapolut poikkeavat selvästi toisistaan, löysimme myös kaikkia yhdistäviä tekijöitä. Haastatteluissa tuli esiin, että työkokemus erilaisilta työpaikoilta on tuonut varmuutta päätöksentekoon nykyisissä työtehtävissä ja yrittäjänä toimiessa. Itsevarmuus karttuu vain kokemuksen myötä, joten kokemusta on hyvä hankkia jo ennen valmistumista. Opiskeluajan työpaikat ovat olleet tärkeitä välineitä verkostoitumiseen. Hyvien verkostojen avulla työpaikkoja ei välttämättä edes tarvitse hakea, vaan parhaassa tapauksessa niitä tarjotaan hakemattakin. Kokemusta erilaisista organisaatiosta arvostetaan, ja jopa yrittäjät pitävät oman yrityksen ulkopuolista työkokemusta vahvuutena.

MAATALOUSTIETEISTÄ MAAILMALLE JA REPPU TÄYNNÄ VERKOSTOJA TAKAISIN TÖIHIN

Kirjoittajat: Petra Heinonen, Maiju Pajula, Iita Nevalainen, Oona Jääskeläinen ja Tomi Siljander

Uskaltaako, vaiko eikö? Nimittäin lähteä harjoitteluun tai vaihtoon ulkomaille. Tiedetäänhän se, että kyllä matkailu avartaa ja kielitaidon merkitystä ei voi väheksyä. Mutta mistä saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin suuntaan sitä maataloustieteitä opiskeleva opiskelija voisi ylipäätään kuvitella lähtevänsä? No mutta tässä niitä nyt tulee! Haastattelimme nimittäin maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita henkilöitä, jotka työskentelevät nykyään moninaisissa ammateissa: markkinointipäällikkönä, maanviljelijänä, tutkijana ja ylitarkastajana. Haastateltaviemme työpaikat olivat muun muassa Helsingin yliopistolla, Eviralla ja Hankkijalla.

Viikissä opiskelu on kaikkien mielestä ollut mielekästä. Opinnot ovat antaneet hyvät pohjat työelämään, ja etenkin ryhmätyöt ja verkostojen luominen koettiin tärkeiksi. Eräs haastateltavista kertoi, että opiskelut ovat opettaneet louhimaan tietoa isosta määrästä, samalla hioen sieltä tärkeät palaset omiin tarpeisiin. Opiskelua ei selkeästi kannata ottaa liian vakavasti, sillä kaikki haastateltavat olivatkin yhtä mieltä siitä, että arvosanoilla ei juuri ole ollut merkitystä ‒ opiskeluiden ohessa hankituissa verkostoissa on voimaa. Vaikka arvosanojen merkitys onkin pieni, ei tämä silti tarkoita, että opinnot voisi sivuuttaa leikiten: luennoilla läsnäolo ja kandiin sekä graduun panostaminen lisäävät omaa osaamista ja ovat näin eduksi tulevaisuuden työpaikoissa. Tärkeintä onkin siis kokonaisuus.

Lienee sanomattakin selvää, että mahdollisuus ensimmäiseen työpaikkaan avautuu usein verkostojen avulla. Joskus saattaa olla, että haettu, kiinnostava työpaikka ei napsahdakaan suoraan omalle kohdalle, mutta positiivisella asenteella sinua saatetaan suositella yrityksen taholta johonkin toiseen yritykseen. Lannistua ei siis kannata, ja sijaisuuskin voi joskus poikia vaikka ylitarkastajan viran! Lisäksi kesätyöt ja harjoittelut alan yrityksissä antavat mahdollisuuden saada samasta yrityksestä myöhemmin töitä ‒ saada sitä kuuluisaa saapasta oven väliin.

Lähes kaikki haastateltavamme osallistuivat ainejärjestötoimintaan. Ainejärjestössämme Sampsassa ja sen alakerhoissa hyvin aktiivisena toimineet nostivat eduksi nimenomaan yhteistyötaitojen karttumisen ja organisointitaidot. Järjestötoiminnassa opitut taidot valmisivat työelämään jopa enemmän kuin itse koulutus.

Suuri osa haastatelluista oli ollut ulkomailla opiskeluidensa aikana: Hollannissa, New Yorkissa, Uppsalassa ja Islannissa. Ulkomaille voi lähteä tavallisen vaihto-opiskelun ja maatalousharjoittelun lisäksi vaikkapa Nordjobb-työhön Pohjoismaihin tai sitten suorittaa maisterivaiheen erikoistumisharjoittelun ulkomailla esimerkiksi jossakin yrityksessä, yhdistyksessä tai yliopistolla. Kansainvälisyys on avainasemassa globalisoituvassa maailmassa: ystävyyssuhteet ja keskusteluyhteydet ulkomaille voivat tulevaisuudessa olla hyvinkin tärkeitä, vaikka tällä hetkellä eivät tuntuisikaan niin merkittäviltä. Haastateltavat kertoivat, että kansainvälistyminen on paitsi parantanut kielitaitoa, myös avannut uusia ovia työelämään ja ollut hyvä lisä CV:ssä.

Vinkit opiskelujen puoliväliin? Keskity opintoihisi, ja ota niistä kaikki tarvittava hyöty irti. Tärkeää on valtavan tietomäärän keskellä panostaa täysillä siihen, mikä kiinnostaa. Graduaihe tulee myös valita huolella – kiinnostava ja ajankohtainen aihe on parempi kuin helpolta tuntuva ja paljon tutkittu.

Marian vinkit viimemetrin opintoihin:

  1. Verkostoidu ja verkostoidu – ovet avautuvat näiden johdosta tulevaisuudessa.
  2. Opiskele kaupallisia aineita ja markkinointia – kaikki työnteko on nykyään markkinointia. Ensimmäinen hetki on, kun markkinoit itsesi tulevalle työnantajalle.
  3. Opiskele digiä ja kerro myös tämä osaaminen työnhaussa – kaikki on nykypäivänä digiä.

KUN KOULU LOPPUU

Kirjoittajat: Ida Torvinen, Jenni Orjala, Saara Välttilä, Iivari Rapatti ja Juho Lehtinen

Yksi tärkeimmistä opintojen aikana heräävistä kysymyksistä on työllistyminen tulevaisuudessa, sillä jokainen tavoittelee koulutustaan vastaavaa, mielekästä ja palkitsevaa työtä. Opiskelijat myös usein miettivät, mitkä asiat opinnoissa parhaiten valmistavat työllistymiseen ja työelämään. Millaiset mahdollisuudet työllistymiseen on maatalousalan opintojen jälkeen? Mitä asioita kannattaa huomioida jo opiskeluiden aikana työllistymisen kannalta? Haastattelimme viittä valmistunutta agronomia eri pääaineista (opintosuunnista), ja kysyimme heidän kokemuksiaan.

Tulevaisuuden työpaikka voi löytyä yllättäen

Haastatellut alumnit toimivat erilaisissa tehtävissä: vihersisustajana, puutarha-alan lehden toimitussihteerinä, myyntipäällikkönä koneliikkeessä, Luken yliaktuaarina sekä kasvintuotannon lehtorina. Vihersisustaja sekä toimitussihteeri kertoivat opintojen jälkeisen työllistymisen sujuneen hyvin ja saaneensa töitä pian valmistumisensa jälkeen omalta alalta. Maatalouspolitiikkaa pääaineenaan lukenut yliaktuaari puolestaan työllistyi oman alansa töihin jo gradua tehdessään, kun pääsi tekemään äitiysloman sijaisuutta. Myös kasvintuotannon lehtori sai työpaikan jo opiskeluaikana, ja hänet vakinaistettiin opiskelujen päätyttyä. Nykyinen työ ei kuitenkaan välttämättä vastannut sitä, mitä opiskeluaikana oli ollut mielessä ‒ toimitussihteeri esimerkiksi kertoi, ettei ollut lainkaan ajatellut päätyvänsä tekemään toimittajan töitä. Sijaisuus puutarha-alan lehdessä valmistumisen jälkeen sai hänet kuitenkin yllättäen kiinnostumaan ammatista, josta tuli lopulta hänen unelmatyönsä.

Ekonomiaa lukenut myyntijohtaja työllistyi täysipäiväisesti jo opiskeluvaiheessa. Hän kertoi, että tärkeää olisi kuitenkin suorittaa tutkinto loppuun nopeasti, ettei se jäisi roikkumaan ja jotta opitut asiat eivät pääsisi unohtumaan. Lisäksi hän totesi, että Helsingin yliopiston monipuolinen kurssivalikoima avarsi näkemyksiä ja antoi uusia ideoita työelämää varten.

Omalle alalle voi työllistyä ilman suuria suunnitelmia tulevaisuuden työtehtävistä. Luken yliaktuaari kertoi, ettei hänelle ollut ollenkaan selvää opiskelujen aikana, mihin hän mahdollisesti työllistyisi opintojensa jälkeen, mutta hän päätyi tekemään oman alansa töitä ja on tyytyväinen työhönsä. Vihersisustajalle oman alan maisteritason työtehtävät eivät olleet koskaan varsinaisesti tavoitteena, sillä hän ei kokenut, että ne olisivat hänelle niin mieleisiä kuin nykyiset työtehtävät. Tämän hetken työtehtävissä hyödyllisiksi kursseiksi ovat osoittautuneet kaikki puutarhatieteen pääaineen kurssit sekä ravinteita käsittelevät kurssit biotieteiden puolelta. Kasvintuotannon lehtori puolestaan kertoi työllistyneensä aina nopeasti sekä siihen, mihin oli tähdännyt. Hän kertoi työllistyneensä kasvintuotannon lehtoriksi toimittuaan ensin Hankkijalla myynti- ja tuotepäällikkönä noin kolmen vuoden ajan.

Mitä opiskelijan kannattaa huomioida jo opintojensa aikana?

Alumnit antoivat myös vinkkejä opiskelijoille työllistymistä ja tulevaa työelämää varten. Kaikkien vastauksissa korostui verkostoituminen, sekä siitä koituva hyöty että ilo. Myös kesätöiden merkitystä korostettiin ja kannustettiin hakemaan omaan alaan liittyviä kesätöitä jo opiskeluaikana, jotta saisi hyödyllisiä kontakteja tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi alumnit suosittelivat harjoittelun suorittamista ulkomailla kielitaidon parantamiseksi sekä uusien kokemusten saamiseksi. Ulkomailta voi löytyä monia asioita, joita Suomessakin pystytään hyödyntämään ja joista ottaa opiksi. Alumnien puheissa tuli myös ilmi ajatuksia siitä, että esimerkiksi sivuainetta kannattaa harkita eri tiedekunnasta, sillä sitäkin kautta voi tulla hyödyllisiä verkostoja työelämää ajatellen. Esiin nousivat myös itsensä kehittäminen ja pitkäjänteisyyys, sillä nykymaailman projektiluontoisessa ja pätkätöiden täyttämässä työmaailmassa ne saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Hyvänä esimerkkinä itsensä kehittämisestä voi mainita pyrkimyksen oppia joka päivä jokin uusi asia. Tulevaisuudessa on myös aina mahdollista hankkia lisäkoulutusta työn ohessa.

EI HAITTAA, VAIKKET TIEDÄ MITÄ HALUAT – MAATALOUSTIETEET AVAAVAT SINULLE OVIA MONEEN PAIKKAAN

Kirjoittajat: Elisa Aho, Marikaisa Kokkala, Saara Tolonen, Mirva Härkänen ja Ville Toivonen

Tulevaisuuden työtehtävät eivät välttämättä ole opintojen alussa vielä täysin selvillä. Haastateltavina tähän blogitekstiin olivat Hankkijan myyjä, yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta, lehtori Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä johtava asiantuntija ProAgrialta. Opintojen edetessä ja erilaisten tehtävien myötä haastateltavien kiinnostuksen kohteet selkiytyivät ja motivaatio kasvoi. Työelämästä syntyi selkeä kuva vasta työuran edetessä, kun monet asiat konkretisoituivat. Työ opettaa, ja jotkut asiat opitaankin vasta töissä, ei luennoilla. Maatalousalan osaamisen rinnalle tarvitaan muitakin työelämätaitoja, mm. vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Kaikkia haastateltavia yhdistää ainakin yksi asia: työtehtäviä on opiskelujen lomassa ja jälkeen ollut useita. Tämä kertookin paljon alati muuttuvasta maailmastamme, jossa pysyvää eivät ole myöskään työnimikkeet. Maataloustieteiden opinnot todella antavat laajat työllistymismahdollisuudet erilaisiin työtehtäviin. Jo opintojen aikana haastateltavat ovat toimineet hyvin erilaisissa työtehtävissä, kuten 4H-työntekijänä, avustajana laboratoriossa, navettatyöntekijänä, Evirassa ja hankkeen tutkimusavustajana.

Akateemisesta koulutuksesta valmistuminen on eittämättä siivittänyt haastateltavat koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Neljä viidestä haastateltavasta on valmistumisensa jälkeen toiminut tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa tai Elintarviketurvallisuusvirastossa. Tämän jälkeen elämä on hajauttanut haastateltavia yhä uudelleen uusille urapoluille. Nykyään opetustehtävissä toimii kaksi haastateltavaa, muussa asiantuntijatehtävässä kaksi sekä yksi Hankkijan myyjänä ja osastovastaavana.

Kuva: Saara Tolonen

Haastateltavat ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen, vaikka kehittämisen kohteita ja muuta työtä on paljon. Maatalouden vaikutusten ulottuessa useaan eri sektoriin, kuten ympäristöön ja yhteiskuntaan, tarvitaan laajaa osaamista eri osa-alueilta. Maailman muuttuessa vaaditaan myös sopeutumiskykyä ja osaamista uusissa asioissa maatalouden saralla. Innovaatiot ovatkin maataloudessa, kuten millä tahansa muullakin alalla, tärkeitä keinoja pysyä kehityksen mukana.

Lisätietoa:

https://blogs.helsinki.fi/fuksivuosiviikissa/

https://blogs.helsinki.fi/urapalvelut/

BACK TO EKOSYSTEEMI

Kirjoittajat: Oskari Lahtinen, Jenni Uusitupa, Jonna Pärssinen, Juho Kettunen, Nora Laine ja Aino Turunen

Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? Onko meillä jatkossa riittävästi ruokaa? Tuhoutuuko maapallo ensi viikolla? Palaako Afrikka ilmaston lämpenemisen myötä? Mitä voimme jatkossa syödä? Esimerkiksi kalaa pitäisi syödä myös tulevaisuudessa, mutta entä jos kalat alkavatkin evoluution myötä pitää samanlaista meteliä kuin siat? Kuinka moni silloin viitsii työskennellä kalastusaluksilla ja kalastaa meille kaikille maittavaa, uhanalaista tonnikalaa?

Ei hätää. Meidän haastateltaviemme mukaan maataloudella on hyvät näkymät tulevaisuudessa. Maatalouden asiantuntijoiden merkitys tulevaisuuden ongelmien ratkaisussa on vihdoinkin ymmärretty. Tämä on meidän maatalousalan opiskelijoiden kannalta erittäin lohdullista kuulla.

“Nykyinen teknohypetys ja visiot eivät ole realistisia ja ne estävät tekemästä järkevää ruokapolitiikkaa”, kertoo eräs haastatelluista asiantuntijoista. Samankaltaisia ajatuksia ilmeni myös muilla haastateltavilla. Kaupunkiviljely ja maatalouden ympärille rakentuva yhteisöllisyys tulevat haastateltavien mukaan lisääntymään jatkossa, ainakin he toivovat niin. Tätä he perustelevat sillä, että ihmiset ovat jokseenkin vieraantuneet ruoantuotannosta, ja lisäämällä ruoantuotantoa jokaisen arkipäivään voidaan lisätä tietoisuutta. Ihmisten tulisi oppia arvostamaan ruokaa enemmän tulevaisuudessa, sillä se ei ole mikään itsestäänselvyys. Eräs haastateltavista kertoi ennusteesta, jonka mukaan vuonna 2050 alkaa esiintyä ruokamellakoita johtuen ruoan loppumisesta. Tämän vuoksi uudet ratkaisut ruoan arvostuksen nostattamiseksi sekä ruoantuotannon lisäämiseksi ovat paikallaan.

Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota myös kallisarvoisten ravinteiden kiertoon. Tästä esimerkkinä on suljettu kierto, jossa ravinteita pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti systeemin sisällä. Systeemistä ei poistu, eikä siihen myöskään tule lisää ravinteita systeemin ulkopuolelta. Peltoviljelyn lisäksi tämä sama, permakulttuurin periaatteiden mukainen ravinteidenkierrätys, onnistuu myös maatilamittakaavassa tai jopa kokonaisen kylän mittakaavassa. Permakulttuuri tarkoittaa siis rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen ja ravinteiden luonnonmukaista suljettua kiertoa. Tällä tavoin ihmiset pääsevät lähemmäksi luontoa joka päivä.

Haastateltaviemme mukaan tulevaisuuden monet ongelmat, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, väestönkasvu ja liika energian kulutus ovat maatalouden asiantuntijoiden ratkaistavissa. Maatalouden asiantuntijoita on alettu arvostaa yhä enemmän myös suurten globaalien ongelmien ratkaisijoina. Maatalous liittyy sekä suoraan että välillisesti monien ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Väestönkasvun aiheuttama nälänhätä on yksi suurimmista ongelmista, jota maataloudella voidaan ehkäistä. Ilman maatalouden uusia innovaatioita ja kehityssuuntia ruokaa ei voida tuottaa riittävästi kasvavan väestön tarpeisiin.

Emme siis opiskele haastateltaviemme mielestä turhaan maataloutta. Se on menneisyyden ala, tämän hetken ala, mutta etenkin se on tulevaisuuden ala.

Blogikirjoitusta varten on haastateltu menestyneitä maatalousalan asiantuntijoita eri toimialoilta.

LUKIOLAINEN, TULEVAISUUS ODOTTAA MAATALOUS-METSÄTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA

Kirjoittajat: Netta Rummukainen, Laura Havukainen, Laura Hartikka, Noora Vihanto ja Lotta Ravaska

Mitkä ovat maatalouden tulevaisuuden työnäkymät ja mitä taitoja tarvitaan työelämässä koulutuksemme pohjalta? Haastattelimme viittä maataloustieteellisestä tiedekunnasta valmistunutta henkilöä, jotka ovat työllistyneet maatalousalalle. Haastateltavat työskentelevät seuraavissa organisaatioissa: Valio, Avena Nordic Grain, MTK, Faba ja Helsingin yliopisto.

Maatalous tulevaisuudessa

Maatalouden merkityksellisyys ei ole vähentymässä tulevaisuudessa.  Suomen puhdas luonto ja lisättävissä oleva peltoala mahdollistavat maanviljelyn myös jatkossa. Ilmastonmuutos on aiheuttanut ongelmia maataloudelle muualla maailmalla, joten meidän tulee huolehtia siitä, ettei Suomen maatalous toista samoja virheitä. Kuluttajat asettavat suomalaisen maatalouden uusien haasteiden eteen. Kuluttajat painottavat valinnoissaan entistä enemmän tuotteiden ekologisuutta ja eettisyyttä, ja alkutuotannossa ilmastolle haitallisten päästöjen määrää pyritäänkin voimakkaammin vähentämään. Maataloudesta on tullut entistä globaalimpi ala ja maapallon väestönkasvu on edelleen nousussa, joten alkutuotannon tulee vastata kasvavaan ruuantarpeeseen noudattaen kestävän kehityksen periaatteita. Yleisesti kuluttajien ja päättäjien tietoisuus alkutuotannosta on vähentynyt. Muuttuvien olosuhteiden varjossa tarve alan huippuosaajille kasvaa, sillä heidän vastuullaan on myös viljelijöiden aseman tukeminen.

– Siinä onkin teille tulevaisuuden osaajille haastetta!

Kaikissa haastatteluissa toistui kielitaidon merkitys, sillä vähän erikoisemmalla kielen osaamisella erottuu työnhaussa ja se auttaa entistä globaalimmassa maailmassa. Opiskeluihin ja kaikkiin kursseihin kannattaa panostaa, mutta tulee muistaa myös tulevaisuuden kannalta tärkeät asiat, kuten luomutuotanto.  Kannattaa rohkeasti opiskella yli tiedekuntarajojen, sillä esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen tunteminen on eduksi tulevaisuuden trendien aallonharjalla kestämisessä.  Kun luennoilla opetetut asiat ovat takaraivossa, pystyy toimimaan mahdollisimman hyvin luonnon ehdoilla ja puhumaan asioista uskottavasti faktojen avulla.

Koulutuksen ulkopuolelta joutuu oppimaan kompromissi- ja neuvottelutaitoja työelämää varten. Verkostoituminen on tärkeää aloittaa jo ainejärjestötasolta; kannattaa olla aktiivisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden opiskelijoiden kanssa. Moni haastateltavista oli tehnyt harjoitteluja ulkomailla esimerkiksi Namibiassa ja Saksassa. Tärkeänä asiana korostuivatkin ulkomailta saadut kokemukset ja verkostoituminen uusien ihmisen kanssa. Yllätyksenä tuli ensinnäkin se, että valmistumisen jälkeen työnsaanti ei ollutkaan niin helppoa, ja toiseksi tarve osata soveltaa töissä koulutuksen ulkopuolisia taitoja. Esimerkiksi tutkijantyöhön vaaditaan riittävä hyvä keskiarvo ja tietyn tasoinen gradu.

 

 

MITEN OPINNOT VAIKUTTAVAT TYÖELÄMÄÄN?

Kirjoittajat: Nora Berglund, Sanna Heiliö, Essi Huhta, Annika Johansson ja Milja Laurila

Haastattelimme neljää eri maataloustieteiden maisterintutkinnon suorittanutta sekä yhtä filosofian lisensiaattia heidän opiskeluaikoihinsa liittyen. Haastateltavat olivat suuntautuneet laajasti erilaisiin työtehtäviin, eri puolille Suomea. Meitä kiinnosti erityisesti opintojen aikaisten valintojen vaikutus työelämään. Suoritamme itse tällä hetkellä maataloustieteiden kandidaatintutkintoa, joten aihepiiri on meille ajankohtainen ja sen vuoksi kiinnostava.

 Haastatellut henkilöt

  1. ProAgria, maidontuotannon asiantuntija, valmistunut 2014
  2. Boreal, kasvinjalostuksen asiantuntija, valmistunut 2014
  3. Sairaalasolubiologi, valmistunut 2012
  4. Hankkija, Purchasing/tradingmanager, valmistunut 1998
  5. Maanviljelijä, valmistunut 1992

Hyödyllisintä opiskelussa

Suurin osa haastateltavista piti saamaansa koulutusta hyvänä pohjana työelämälle. Erityisesti positiivisena koettiin opiskelujen antama laaja-alainen tietotaito. Ahkeruus ja oma-aloitteisuus opinnoissa nousi parin haastateltavan kohdalla tärkeäksi asiaksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Yksi haastatelluista koki ulkomailla suoritetun opintojakson erityisen hyödylliseksi. Kaikkien haastateltavien kohdalla esiin tuli verkostoitumisen tärkeys.

Kaduttaako jokin?
Kysyimme myös, mitä alumnit olisivat toivoneet tehneensä toisin opiskeluaikana. Ekonomian kursseja muutama olisi toivonut ottaneensa enemmän, sillä talousalan taidot nähtiin hyödyllisiksi työelämässä. Harjoittelupaikan valinnan merkitystä olisi toivottu painotettavan enemmän.

Verkostoitumisen tärkeys
Osa haastateltavista toivoi verkostoituneensa enemmän opiskeluaikana: he kokivat, että siitä olisi ollut hyötyä opiskelun jälkeisessä työelämässä. Erityisesti työnhaussa ja työelämän alkuvaiheissa opiskeluaikainen verkostoituminen nähtiin hyödyllisenä. Erityisesti maatalousalalla opiskelutovereihin tehdyt kontaktit koettiin tärkeiksi, sillä alan yliopistotasoista koulutusta järjestetään ainoastaan Viikissä. Opiskeluaikaisia tuttavia tulee näin ollen väistämättä vastaan myös työelämässä.

Kaikki haastateltavat muistelivat opiskeluaikaa lämmöllä ja olivat sijoittuneet oman alansa töihin. Muistakaa siis opiskella avoimin mielin ja luoda paljon kontakteja! 🙂