Kirjoittajat: Netta Rummukainen, Laura Havukainen, Laura Hartikka, Noora Vihanto ja Lotta Ravaska
Mitkä ovat maatalouden tulevaisuuden työnäkymät ja mitä taitoja tarvitaan työelämässä koulutuksemme pohjalta? Haastattelimme viittä maataloustieteellisestä tiedekunnasta valmistunutta henkilöä, jotka ovat työllistyneet maatalousalalle. Haastateltavat työskentelevät seuraavissa organisaatioissa: Valio, Avena Nordic Grain, MTK, Faba ja Helsingin yliopisto.
Maatalous tulevaisuudessa
Maatalouden merkityksellisyys ei ole vähentymässä tulevaisuudessa. Suomen puhdas luonto ja lisättävissä oleva peltoala mahdollistavat maanviljelyn myös jatkossa. Ilmastonmuutos on aiheuttanut ongelmia maataloudelle muualla maailmalla, joten meidän tulee huolehtia siitä, ettei Suomen maatalous toista samoja virheitä. Kuluttajat asettavat suomalaisen maatalouden uusien haasteiden eteen. Kuluttajat painottavat valinnoissaan entistä enemmän tuotteiden ekologisuutta ja eettisyyttä, ja alkutuotannossa ilmastolle haitallisten päästöjen määrää pyritäänkin voimakkaammin vähentämään. Maataloudesta on tullut entistä globaalimpi ala ja maapallon väestönkasvu on edelleen nousussa, joten alkutuotannon tulee vastata kasvavaan ruuantarpeeseen noudattaen kestävän kehityksen periaatteita. Yleisesti kuluttajien ja päättäjien tietoisuus alkutuotannosta on vähentynyt. Muuttuvien olosuhteiden varjossa tarve alan huippuosaajille kasvaa, sillä heidän vastuullaan on myös viljelijöiden aseman tukeminen.
– Siinä onkin teille tulevaisuuden osaajille haastetta!
Kaikissa haastatteluissa toistui kielitaidon merkitys, sillä vähän erikoisemmalla kielen osaamisella erottuu työnhaussa ja se auttaa entistä globaalimmassa maailmassa. Opiskeluihin ja kaikkiin kursseihin kannattaa panostaa, mutta tulee muistaa myös tulevaisuuden kannalta tärkeät asiat, kuten luomutuotanto. Kannattaa rohkeasti opiskella yli tiedekuntarajojen, sillä esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen tunteminen on eduksi tulevaisuuden trendien aallonharjalla kestämisessä. Kun luennoilla opetetut asiat ovat takaraivossa, pystyy toimimaan mahdollisimman hyvin luonnon ehdoilla ja puhumaan asioista uskottavasti faktojen avulla.
Koulutuksen ulkopuolelta joutuu oppimaan kompromissi- ja neuvottelutaitoja työelämää varten. Verkostoituminen on tärkeää aloittaa jo ainejärjestötasolta; kannattaa olla aktiivisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden opiskelijoiden kanssa. Moni haastateltavista oli tehnyt harjoitteluja ulkomailla esimerkiksi Namibiassa ja Saksassa. Tärkeänä asiana korostuivatkin ulkomailta saadut kokemukset ja verkostoituminen uusien ihmisen kanssa. Yllätyksenä tuli ensinnäkin se, että valmistumisen jälkeen työnsaanti ei ollutkaan niin helppoa, ja toiseksi tarve osata soveltaa töissä koulutuksen ulkopuolisia taitoja. Esimerkiksi tutkijantyöhön vaaditaan riittävä hyvä keskiarvo ja tietyn tasoinen gradu.