Suullisen kielitaidon tulevaisuus: tunnelmia ja muistiinpanoja

VÄISKI-hanke järjesti toukokuussa kaksipäiväisen yhteistyöseminaarin teemanaan Suullisen kielitaidon tulevaisuus. Ensimmäinen päivä keskittyi Suomen yliopistoissa tehtävään alan tutkimukseen. VÄISKI-hankeen johtaja, professori Sanna-Kaisa Tanskanen johdatteli kuulijat aiheeseen suullisen kielitaidon koetta käsittelevien uutisotsikoiden avulla. Aiheesta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja vihdoinkin tuloksia alkaa näkyä.

Professori Hannele Dufva Jyväskylän yliopistosta piti inspiroivan esityksen ääntämisen opetuksen historian eri vaiheista. Ääntämisen kysymykset ovat ikuisia, mutta menetelmät ovat vaihdelleet monta kertaa strukturalistisesta kommunikatiiviseen kielenopetukseen ja takaisin. Kysymyksiä riittää vielä ratkaistavaksi, mutta punaisena lankana muistettakoon, että kielen ja ääntämisen oppimisen tulee olla mukavaa! Dufvan esitelmä olikin oiva aloitus seminaarille, sillä ymmärrys suullisen kielitaidon opetuksen historiasta on välttämätöntä, jotta voidaan suunnitella sen tulevaisuutta.

Historian katsauksesta siirryttiin nykypäivään ja Helsingin yliopistossa meneillään oleviin väitöskirjatutkimuksiin. Päivi Virkkunen esitteli VÄISKI-hankkeen osana tehtävää kieltenopettajille suunnattua kyselytutkimusta ja sen tuloksia. Lasse Ehrnrooth kertoi FUSE-korpukseensa pohjautuen vuorovaikutustyypeistä, joita lukiolaiset käyttävät englannin suullisessa kielitaidon kokeessa.

Iltapäivällä matkattiin Jyväskylän yliopistoon, kun Henna Heinonen esitteli väitöstutkimustaan suomenkielisten lukiolaisten ääntämän ruotsin piirteiden vaikutuksesta puheen ymmärrettävyteen. Elina Tergujeff esitteli tarkemmin FOKUS-hanketta (jyu.fi/fokus) ja Maria Kautonen kertoi omasta väitöstutkimuksestaan, joka keskittyy ruotsin ääntämisen kehittymiseen Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla.

Iltapäivä päättyi posterisession jälkeen Turun yliopiston tutkimuksiin. Pekka Lintunen ja Pauliina Peltonen esittelivät Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tehtäviä puheen sujuvuustutkimuksia. Maininnan ansaitsi myös kieltenopettajille suunnattu v. 2014 ilmestynyt kirja Kuinka kieltä opitaan (toim. Päivi Pietilä ja Pekka Lintunen). Katja Immonen kertoi, kuinka fonetiikan oppiaineessa Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella selvitetään mm. iän, oppimistavan ja kielitaustan vaikutusta ääntämisen oppimiseen.

Seminaarin toisena päivänä kuulimme sidosryhmien edustajien ajatuksia, kun Armi Mikkola (OKM), Anu Halvari (OPH), Outi Vilkuna (SUKOL) ja Raili Hildén (YTL) toivat terveisensä. Keskusteluissa kävi ilmi, että tulevat muutokset, kuten ylioppilastutkinnon suulliset kielikokeet ja kielenopetuksen varhentaminen edellyttävät mm. opettajille suunnattua ääntämisen opetuksen ja arvioinnin täydennyskoulutusta. Yhteistä huolta aiheutti myös kielivarannon huolestuttava kapeneminen. Mikkola kuitenkin korosti, että suullista kielitaitoa tarvitaan enenevässä määrin koulutuksessa, työssä ja koko yhteiskunnassa, joten tarve ääntämisen opetukselle on laajempi kuin yksittäisen kokeen vaatima täsmäopetus. Opettajille suunnatun kyselyn vastaukset vahvistavat, että havaitsemamme tarve foneettiselle ja ääntämisen opetuksen täydennyskoulutukselle on valtaisa.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille mielenkiintoisista esitelmistä ja innostavista keskusteluista!

Alla kuvia posteriesitelmistä, jotka pidettiin Kielikeskuksen toisessa kerroksessa.

Sanna-Kaisa Tanskanen (HY) esittelemässä graduohjattavansa kyselytutkimusta.
Eliisa Kemiläinen: Suullisen kielitaidon opetus ja arviointi ylioppilastutkinnon suullisen osakokeen kynnyksellä
Päivi Virkkunen ja Heini Kallio (HY): Kielenoppimisen fonetiikkaa tuleville kieltenopettajille
Yleisönä oli alan tutkijoita ja opiskelijoita.
Lasse Ehrnrooth (HY): FUSE – The Finnish Upper Secondary School Corpus of Spoken English
Kuva: Päivi Virkkunen
Pauliina Peltonen (TY): Identifying fluency resources: Mechanisms for maintaining the flow of talk in L2 English dialogue and monologue
Maria Kautonen (JYU): Finnish learner’s pronunciation of Finland-Swedish as L2 – Which features are the most difficult in free speech?
Minnaleena Toivola (HY) esittelemässä TELL me eli Technology-Enhanced Language Learning with Mobile Devices -projektia.

Aku Rouhe (Aalto-yliopisto) esittelemässä kahta posteria: Say It Again Kid! (SIAK) ja Reading validation for pronunciation evaluation in the Digitala project.

 

Teksti: Maria Vikstedt ja Päivi Virkkunen

Kuvat ja kuvatekstit: Lasse Ehrnrooth

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.