VÄISKI-projektin esittely

Suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke

Eri kieliä laajasti kattava hanke kehittää tutkimusperustaisia koulutuksen toimintamalleja kotimaisille ja kansainvälisille koulutuskentille. Fokuksessa ovat vuorovaikutus ja ääntäminen suullisen kielitaidon keskeisinä elementteinä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opettajaksi opiskelevat, valmistuneet ja kentällä jo toimivat opettajat kaikilta koulutuksen tasoilta. Hankkeen tuloksena syntyy koulutuskokonaisuus, joka on käytettävissä sellaisenaan tai soveltuvin osin missä tahansa koulutuskontekstissa suullisen kielitaidon työstämiseen.

Lisätiedot:
Hankkeen johtaja
Professori Sanna-Kaisa Tanskanen
Helsingin yliopisto
sanna-kaisa.tanskanen(at)helsinki.fi

Koordinaattori (ääntäminen kieltenopetuksessa)
Päivi Virkkunen
Helsingin yliopisto
paivi.virkkunen(at)helsinki.fi

Osa-aikainen koordinaattori (vuorovaikutus kieltenopetuksessa)
Lasse Ehrnrooth
Helsingin yliopisto
lasse.ehrnrooth(at)helsinki.fi

VÄISKI mukana LUKKI-hankkeen Tiedekulma-tapahtumassa

Helsingin yliopiston ja LUKKI-hankkeen yhteinen tapahtuma kieltenopettajille järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulman Think Loungessa tiistaina 5.3.19. Tapahtuman otsikkona oli Uusia kulmia opetukseen – kielet ja kielenopetus tutkimuksessa.

VÄISKI-projektin esittely käynnissä

Humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijat esittelivät kieltenopetukseen liittyviä tutkimuksiaan rennossa tilaisuudessa. Alla esitelmien pitäjät ja otsikot.

Kaisa Hahl & Nely Keinänen: Opettajien kokemuksia draaman käytöstä kieltenopetuksessa

Lasse Ehrnrooth & Päivi Virkkunen: Suullisen kielitaidon opetuksesta – VÄISKI-hanke

Sirkku Kupiainen: Kielet, matematiikka ja reaaliaineet lukiossa, ylioppilastutkinnossa ja opiskelijavalinnassa

Sari Ylinen: Kuuntelu- ja puheharjoittelun vaikutus vieraan kielen käsittelyyn aivoissa?

Minna Huotilainen: Mitä kielenoppiminen tarkoittaa aivojen näkökulmasta?

Kiitos LUKKI-hankkeelle käytännön järjestelyistä, esitysten johdannoista ja keskustelun virittämisestä!


VÄISKI:n esitelmän voit ladata ja lukea tätä kautta: http://www.lukkiverkosto.fi/wp-content/uploads/2019/03/EhrnroothVirkkunen-Think-Lounge.pdf

Muut esitelmät ovat ladattavissa LUKKI-hankkeen verkkosivulta: http://www.lukkiverkosto.fi/ajankohtaista/think-loungen-luennoisijoiden-materiaalit-tarjolla-online/

VÄISKI mukana Opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­sen kon­fe­rens­sissa 7.2.2019

VÄISKI-projektin taustoja, tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita esiteltiin täyteen varatulla Helsingin yliopiston Minerva-torilla. Mukana olivat kaikki Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen kehittämisen kärkihankkeet.

VÄISKI:n esittelijänä toimi professori Sanna-Kaisa Tanskanen.

Voit katsoa esityksen tallenteen linkistä (alla), alkaen kohdasta 1:11:22:
VÄISKI-projektin esittely konferenssissa

 

VÄISKI-projekti mukana Opettajankoulutusfoorumin juhlaseminaarissa

Opettajankoulutusfoorumin juhlaseminaari järjestettiin Tiedekulmassa torstaina 29.11.2018. VÄISKI-projekti ja kaikki muut opettajankoulutuksen kehittämisen kärkihankkeet oli kutsuttu tapahtumaan.

Juhlaseminaarin avasi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän korosti puheessaan muun muassa opettajan autonomian tärkeyttä ja tutkimusperustaista otetta opettamisessa. Opettajankoulutusfoorumille luvattiin valtion tukea myös jatkossa.

 

 

 

Helsingin yliopiston professori Jari Lavonen jatkoi ministeri Grahn-Laasosen jälkeen. Hän tiivisti Opettajankoulutusfoorumin aikana tehdyn työn ja oli kiitollinen siitä, kuinka monien osapuolten yhteistyöllä saatiin aikaiseksi  Opettajankoulutusfoorumin yhteinen visio siitä, miten opettajankoulutusta tulisi kehittää.

 

 

Tapahtuman taukojen aikana Tiedekulman pääseinällä näkyivät hankkeiden tiiviit PowerPoint-esitykset. Kuvassa VÄISKI-projektin dia.

Kaikilta hankkeilta pyydettiin myös juhlaseminaariin posteri. Klikkaamalla yllä olevaa kuvaa saat ladattua posterin PDF-tiedostona ja näet tarkemmin, mitä VÄISKI-projektissa on tähän mennessä tehty ja tehdään tulevaisuudessa.

Kuvat: Lasse Ehrnrooth ja Päivi Virkkunen

Fonetiikkaa kahdessa tunnissa – osallistu uudelle verkkokurssille!

Tarjoamme kaikille kieltenopettajille mahdollisuuden osallistua uudelle, ääntämisen opetusta tukevalle verkkokurssille! Kurssi tarjoaa tietoa sujuvasta ääntämisestä, fonetiikan ja ääntämisen yhteydestä sekä tarjoaa vuorovaikutteisia teoriasisältöjä ja harjoituksia, joista saa vinkkejä myös omaan opetukseensa. Kurssilla kieltenopettajia kannustetaan jakamaan kokemuksiaan ja tätä varten tarjotaan turvallinen keskusteluympäristö muiden kurssille osallistuvien opettajien kanssa.

Aiemmin tänä vuonna VÄISKI teki kyselytutkimuksen kieltenopettajien kokemuksista ääntämisen opetuksesta ja sen perusteella verkkokurssin sisällöksi valikoitui kaksi ääntämisen kannalta tärkeää foneettista osa-aluetta: foneettinen IPA-aakkosto ja puheen prosodia (esim. intonaatio ja painotus). Suoritettuaan verkkokurssin osallistuja vastaa lyhyeen kyselyyn ja näin saatujen tulosten avulla selvitetään, millaiset materiaalit ja opetuskeinot tukevat parhaiten ääntämisen opetusta. Kurssi tehdään osana VÄISKI-hanketta ja sen tuloksista valmistuu pro gradu -tutkielma. Lisäksi tulosten perusteella kehitetään laajempaa virtuaalista oppimisympäristöä.

Muokattu 29.10.2018

Kurssi on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille! Kerromme myöhemmin syksyllä lisää kurssista ja sen pohjalta tehdystä pro gradu -tutkimuksesta.

Suullisen kielitaidon tulevaisuus: tunnelmia ja muistiinpanoja

VÄISKI-hanke järjesti toukokuussa kaksipäiväisen yhteistyöseminaarin teemanaan Suullisen kielitaidon tulevaisuus. Ensimmäinen päivä keskittyi Suomen yliopistoissa tehtävään alan tutkimukseen. VÄISKI-hankeen johtaja, professori Sanna-Kaisa Tanskanen johdatteli kuulijat aiheeseen suullisen kielitaidon koetta käsittelevien uutisotsikoiden avulla. Aiheesta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja vihdoinkin tuloksia alkaa näkyä.

Professori Hannele Dufva Jyväskylän yliopistosta piti inspiroivan esityksen ääntämisen opetuksen historian eri vaiheista. Ääntämisen kysymykset ovat ikuisia, mutta menetelmät ovat vaihdelleet monta kertaa strukturalistisesta kommunikatiiviseen kielenopetukseen ja takaisin. Kysymyksiä riittää vielä ratkaistavaksi, mutta punaisena lankana muistettakoon, että kielen ja ääntämisen oppimisen tulee olla mukavaa! Dufvan esitelmä olikin oiva aloitus seminaarille, sillä ymmärrys suullisen kielitaidon opetuksen historiasta on välttämätöntä, jotta voidaan suunnitella sen tulevaisuutta.

Historian katsauksesta siirryttiin nykypäivään ja Helsingin yliopistossa meneillään oleviin väitöskirjatutkimuksiin. Päivi Virkkunen esitteli VÄISKI-hankkeen osana tehtävää kieltenopettajille suunnattua kyselytutkimusta ja sen tuloksia. Lasse Ehrnrooth kertoi FUSE-korpukseensa pohjautuen vuorovaikutustyypeistä, joita lukiolaiset käyttävät englannin suullisessa kielitaidon kokeessa.

Iltapäivällä matkattiin Jyväskylän yliopistoon, kun Henna Heinonen esitteli väitöstutkimustaan suomenkielisten lukiolaisten ääntämän ruotsin piirteiden vaikutuksesta puheen ymmärrettävyteen. Elina Tergujeff esitteli tarkemmin FOKUS-hanketta (jyu.fi/fokus) ja Maria Kautonen kertoi omasta väitöstutkimuksestaan, joka keskittyy ruotsin ääntämisen kehittymiseen Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla.

Iltapäivä päättyi posterisession jälkeen Turun yliopiston tutkimuksiin. Pekka Lintunen ja Pauliina Peltonen esittelivät Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tehtäviä puheen sujuvuustutkimuksia. Maininnan ansaitsi myös kieltenopettajille suunnattu v. 2014 ilmestynyt kirja Kuinka kieltä opitaan (toim. Päivi Pietilä ja Pekka Lintunen). Katja Immonen kertoi, kuinka fonetiikan oppiaineessa Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella selvitetään mm. iän, oppimistavan ja kielitaustan vaikutusta ääntämisen oppimiseen.

Seminaarin toisena päivänä kuulimme sidosryhmien edustajien ajatuksia, kun Armi Mikkola (OKM), Anu Halvari (OPH), Outi Vilkuna (SUKOL) ja Raili Hildén (YTL) toivat terveisensä. Keskusteluissa kävi ilmi, että tulevat muutokset, kuten ylioppilastutkinnon suulliset kielikokeet ja kielenopetuksen varhentaminen edellyttävät mm. opettajille suunnattua ääntämisen opetuksen ja arvioinnin täydennyskoulutusta. Yhteistä huolta aiheutti myös kielivarannon huolestuttava kapeneminen. Mikkola kuitenkin korosti, että suullista kielitaitoa tarvitaan enenevässä määrin koulutuksessa, työssä ja koko yhteiskunnassa, joten tarve ääntämisen opetukselle on laajempi kuin yksittäisen kokeen vaatima täsmäopetus. Opettajille suunnatun kyselyn vastaukset vahvistavat, että havaitsemamme tarve foneettiselle ja ääntämisen opetuksen täydennyskoulutukselle on valtaisa.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille mielenkiintoisista esitelmistä ja innostavista keskusteluista!

Alla kuvia posteriesitelmistä, jotka pidettiin Kielikeskuksen toisessa kerroksessa.

Sanna-Kaisa Tanskanen (HY) esittelemässä graduohjattavansa kyselytutkimusta.
Eliisa Kemiläinen: Suullisen kielitaidon opetus ja arviointi ylioppilastutkinnon suullisen osakokeen kynnyksellä
Päivi Virkkunen ja Heini Kallio (HY): Kielenoppimisen fonetiikkaa tuleville kieltenopettajille
Yleisönä oli alan tutkijoita ja opiskelijoita.
Lasse Ehrnrooth (HY): FUSE – The Finnish Upper Secondary School Corpus of Spoken English
Kuva: Päivi Virkkunen
Pauliina Peltonen (TY): Identifying fluency resources: Mechanisms for maintaining the flow of talk in L2 English dialogue and monologue
Maria Kautonen (JYU): Finnish learner’s pronunciation of Finland-Swedish as L2 – Which features are the most difficult in free speech?
Minnaleena Toivola (HY) esittelemässä TELL me eli Technology-Enhanced Language Learning with Mobile Devices -projektia.

Aku Rouhe (Aalto-yliopisto) esittelemässä kahta posteria: Say It Again Kid! (SIAK) ja Reading validation for pronunciation evaluation in the Digitala project.

 

Teksti: Maria Vikstedt ja Päivi Virkkunen

Kuvat ja kuvatekstit: Lasse Ehrnrooth

Suullisen kielitaidon tulevaisuus

Tervetuloa yhteistyöseminaariin ma 21.5.2018
Helsingin yliopiston kielikeskus (Fabianinkatu 26), seminaarihuone 206

10.15-10.30 Sanna-Kaisa Tanskanen (HY), alkusanat

10.30-11.30 Hannele Dufva (JY): Katsaus ääntämisen opetuksen menetelmiin

11.45-12.15 Päivi Virkkunen (HY): VÄISKI-hankkeen kyselytutkimus kieltenopettajille

12.15-12.45 Lasse Ehrnrooth (HY): FUSE-korpus: lukiolaisten käyttämät vuorovaikutustyypit englannin suullisessa kokeessa

14.15-14.45 Henna Heinonen (JY): Mikä ääntämisessä vaikuttaa puheen ymmärrettävyyteen? Suomenkieliset lukiolaiset ruotsia ääntämässä.

14.45-15.15 Elina Tergujeff & Maria Kautonen (JY): FOKUS-hanke – Fonetiikasta ääntämisen opetukseen käytännössä

15.15-16.00 Posteriesitelmiä & kahvitarjoilu 

16.00-16.30 Pekka Lintunen & Pauliina Peltonen (TY): Suullisen kielitaidon tutkimusta Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella

16.30-17.00 Katja Immonen (TY): Ääntämisen oppiminen eri näkökulmista: Kuinka ikä, oppimistapa ja kielitausta vaikuttavat?

Lisätiedot: Päivi Virkkunen, tohtorikoulutettava ja projektikoordinaattori paivi.virkkunen@helsinki.fi

Artikkeli Väiski-projektista Tempus-lehdessä 17.1.2018

Tempus-lehden (Suomen kieltenopettajien liiton julkaisema) vuoden 2018 ensimmäinen julkaisu sisältää artikkelin Väiski-projektista. Artikkelissa kuvaillaan mm. projektin tavoitteita ja yhteiskunnallista merkitystä sekä pyydetään kieltenopettajia osallistumaan projektin ensimmäiseen kyselyyn, jonka perusteella voimme kehittää kieltenopettajille suunnattuja täydennyskoulutuskursseja.

Osallistu kyselyyn: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/85779/lomake.html