Episode I: The Quantum Menace

Ensikosketus

Nyt se on sitten virallisesti alkanut. Nimittäin ensimmäinen geoinformatiikan kurssi. Ensimmäinen kosketus paikkatietoasioihin tuli jo lukiosta ja perusopintojen neljänneltä kurssilta, mutta nyt alkaa vihdoin raaka tekeminen.

Ensimmäisenä työvaiheena oli saada asennettua tietokoneelle QGIS ohjelmisto, omassa tapauksessani versio 3.16.3, joka oli sillä hetkellä tuorein versio. Kun ensimmäisen kerran avasin sovelluksen, en tiennyt yhtään mitään mitä sillä voi tehdä, tai pikemminkin miten sillä voi tehdä yhtikäs mitään.

Ensimmäinen kurssikerta viime keskiviikkona (20.1.) kuitenkin valotti paljon asioita ohjelmistosta. Teimme ohjatusti yksinkertaisen harjoituksen liittyen valtioiden Itämereen kohdistuvien typpipäästöjen määrästä. Aika lensi kuin siivillä ja ennen kuin huomasinkaan, oli kurssin ensimmäinen paikkatietoesitys valmistunut varsin helposti. Lopputulos (kuva 1) ei ole visuaalisesti ehkä kaunein mahdollinen, mutta ottaen huomioon aiemman kokemukseni, ei se juuri parempi voisikaan vielä tässä vaiheessa olla.

Ensimmäinen kurssikerta antoi hyvän yleisymmärryksen QGIS:in perusominaisuuksiin ja myös hyvät valmiudet tehdä ensimmäisen viikon itsenäiset harjoitukset. Koen, että olen valmis hyppäämään syvään päätyyn pää edellä.

Ensimmäinen itsenäinen harjoitus

Nyt on aika ensimmäisen harjoituksen. Kolmesta vaikeustasosta valitsin tottakai vaikeimman, eli vaikeustason 3. Koin valinnan loogiseksi, koska 3. tason kuvaus vaikutti tulevaisuuden kannalta varsin hyödylliseltä.

Viiden päivän tauon jälkeen käynnistin QGIS:in ja hämmennys oli lähes vastaava kuin ensimmäisellä kerralla. Kuitenkin nopeasti asiat alkoivat palautumaan mieleen ja olin hyvällä alulla. Rajapintojen käyttöön löytyi tilastokeskuksen sivuilta varsin hyvä käyttöohje. Kuitenkin ohjeiden vain puolittainen lukeminen, sekä eri tiedostotyyppien eroavaisuuksista tietämyksen puutteen vuoksi sukelsin ensimmäiseen sudenkuoppaan. Sain kuntapohjan haettua hyvin ohjeissa olevan rajapintaosoitteen avulla, mutta siinä oli jotain kummallista. Kokeilin myös hakea tilastokeskuksen rajapintaosoitteiden avulla väestödataa ja avata sen samalla tavalla QGIS:iin. Lopputuloksena oli kaksi layeria, joita en osannut muokata. Seuraavaksi oli aika palata ohjeisiin, joissa huomasinkin olevan kaksi eri kohtaa .wms ja .wfs loppuisille aineistoille. Olin yrittänyt tuoda .wfs aineistoa .wms aineiston työkaluilla. Olisi kannattanut ehkä lukea ohjeet ensin kokonaan…
Ilmeisesti en myöskään ollut ainoa, joka kompastui tähän kohtaan, koska esimerkiksi Turkki mainitsee omassa blogissaan vastaavanlaisesta ongelmasta eri tiedostomuotojen käsittelystä.

Suuren oivalluksen jälkeen toin aineistot uudestaan käyttäen oikeaa työkalua ja sainkin oikeanlaisen kuntapohjan, sekä väestöaineiston käyttööni. Loppu olikin sitten mieleen palauttelemista luennolta, jotta sain luotua väestöaineiston visuaalisen luokittelun ja lopulta lisättyä karttaan otsikon, legendan ja muut hyvän kartan ominaispiirteet. Lopputulos (kuva 2) on mielestäni onnistunut ensimmäiseksi itsenäiseksi suoritukseksi!

Valitsin kartalle summanmutikassa yhden väestöilmiön, joka valikoitui yli 65-vuotiaiden osuuden kuvaamiseen kunnittain. Valitsin karttaan luonnolliset välit ja kuusiportaisen asteikon, jotta kartalla esitettävä tieto säilyy helposti tulkittavana. Itse valmista karttaa tulkitsemalla  on helppo hahmottaa se, miten yli 65-vuotiaiden määrä keskittyy Suomessa alueelliesti. Erityisesti suurten kaupunkien ja niiden kehyskuntien alueella yli 65-vuotiaiden määrä on suhteessa paljon vähäisempi verrattuna syrjäisempiin kuntiin, jotka ovat kaukana suurista kaupungeista. Tilanteeseen on päädytty kaupunkien nuoriin ja työikäisiin kohdistuvan vetovoiman ansiosta, jossa kyseiset ikäryhmät muuttavat syrjäseuduilta kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Seurauksena on syrjäisten kuntien huoltosuhteen jopa radikaalikin heikentyminen, joka on varsin haitallista näiden kuntien taloudelle.

Tämän vuoden poikkeukselliset tapahtumat ovat kuitenkin tuoneet useiden vanhusvaltaisten muuttotappiokuntiin toivoa erilaisten rajoitusten takia kerrotaan Iltalehden uutisessa. Lisääntynyt mahdollisuus etätyöhön ja -opiskeluun on mahdollistanut poismuuttamisen suurten kaupunkien alueilta ensimmäistä kertaa. Volyymillisesti ei puhuta valtaisasta ilmiöstä, mutta kuitenkin sen verran suuresta, että se on selkeästi havaittavissa ja sillä on vaikutusta. Tulevaisuudessa etätyötrendin todennäköisen jatkumisen takia yhä useammat kaupunkilaiset saattavat muuttaa kuntiin, jotka ovat tällä hetkellä todella eläkeläisvaltaisia, tasoittaen huoltosuhdetta.

-Veeti

Lähteet

IL selvitti koronakevään muuttovoittajat – katso, miten kävi omalle kunnallesi (viitattu 25.1.2021) -https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1a30d21f-be53-4f2f-9912-c8bcb0a64843

Paikkatietoaineisto (viitattu 25.1.2021) – https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot.html

Turkki E. (viitattu 25.1.2021) Qgis-ohjelmiston perusteet ja ensimmäisten karttojen tuottaminen  – https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/2021/01/24/qgis-ohjelmiston-perusteet-ja-ensimmaisten-karttojen-tuottaminen/