Tarve tuoda sote-ammattilaiset yhteen edistämään Uudenmaan alueen kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä johti Hyvä kierre -projektiin ja Hyvä kierre -verkostojen perustamiseen. Tavoitteena oli luoda Uudenmaan sote- ja hyte-ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus. Syntyi teemaverkostoja, joiden tavoitteena on kehittää, jakaa tietoa ja kokemuksia sekä oppia yhdessä.
Hyvä kierre -yhteistyöverkoston koordinaatiosta vastaa HUS Perusterveydenhuollon yksikön Hyte-tiimi. Kullakin teemaverkostolla on oma nimetty teemaan paneutunut koordinaattorinsa. Verkostot ja verkostojen koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta yksittäiset teemaverkostot muodostaisivat yhdessä toimivan kokonaisuuden.
Koordinaattorin tehtävänä on mahdollistaa verkoston toimintaa ja niin sanotusti huolehtia laivan suunnasta. Halusimme nostaa tähän kirjoitukseen opetuksia verkostojen koordinaatiotyöstä. Nostamme esiin kolme opetusta, joiden uskomme olevan hyödyllisiä useimpien verkostojen koordinaattoreille:
- tunnista verkoston ja sen jäsenten yhteiset ja erilaiset tarpeet
- tuota hyötyä verkoston kaikille osallistujille ja
- viestintää ei voi vakioida
Tunnista verkoston ja sen jäsenten yhteiset ja erilaiset tarpeet
Koordinaattorilla on paljon vapautta ja samalla vastuuta luotsata ja suunnitella verkoston toimintaa. On tunnistettava verkoston ja sen jäsenten tarpeet. Verkoston kuuleminen herkällä korvalla on tärkeintä. Olemme tehneet verkostokyselyjä ja teemakohtaisia kyselyjä, tarjoamme mahdollisuuden tuoda ja myös kannustamme tuomaan esiin toiveita ja ideoita yhteisellä Teams-alustalla sekä kirjaamme muistiin verkostojen tapaamisissa (joita kutsumme kehittämispajoiksi) esiin nousseita ajatuksia.
Samaan aikaan pyrimme tunnistamaan maailmalla, yhteiskunnassa, hyvinvointialueilla sekä kansalais- tai potilasryhmissä esiin nousevia ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita. Seuraamme lakien, asetusten, säädösten ja suositusten valmistelua ja etenemistä, aiheen parissa tehtävää tutkimusta sekä yhteiskunnallista keskustelua. Vaihdamme ajatuksia hyvinvointialueiden asiantuntijoiden kanssa ja huomioimme HUS-yhtymän omat haasteet ja tavoitteet, potilasasiakkaiden näkemykset sekä sote-ammattilaisten työn ilmiöt.
Esimerkiksi vuoden 2022 Hyvä kierre -päivän teemaksi valikoitui planetaarinen terveys ja vuonna 2023 resilienssi eli muutosjoustavuus. Molemmat teemat päätettiin koordinaattoreiden kesken, mutta maailman ilmiöt, verkoston tarpeet ja edellä mainittujen tahojen näkökannat huomioiden.
Tärkeänä yhteistyötahona kuulemme järjestöjen edustajia HUSin Hyte asiantuntijaryhmässä ja sitä kautta myös potilaiden ja kansalaisten viestiä. Näin voimme nostaa kehittämispajojen teemoiksi ja siten verkostojen jäsenten työn tueksi mahdollisimman ajankohtaisia aiheita, kuten lihavuuden stigma ilmiönä, ammattilaisten taito tunnistaa stigmaa lisäävä toiminta ja kyky hälventää sitä tai taito kannustaa nuoria nikotiinittomuuteen.
Kuukausittain järjestettävien, etäyhteyksin toteutettavien terveyden edistämisen aamutapaamisten ylätason teemat suunnittelemme puolivuosittain. Sisällöissä pystymme ketterästi huomioimaan niin verkostossa, hyvinvointialueilla tai muuten yhteiskunnassa esiin nousseita ilmiöitä ja tuomaan niitä hyvinkin ajankohtaisesti esiin ja keskusteluun. Aamutapaamisissa on keskusteltu esimerkiksi siitä, miten nuorten huumeiden käytöstä tulisi kysyä.
Tuota hyötyä verkoston kaikille osallistujille
Verkoston jäsenet odottavat verkoston tuottavan heille hyötyä, minkä vuoksi he käyttävät arvokasta työaikaa verkostoon osallistumiseen. Verkosto mahdollistaa poimimaan omaan toimintaan tai kehittämistyöhön keskeistä tietoa tai toimivia käytänteitä, jotka voidaan implementoida käytäntöön. Nämä odotukset tuovat verkoston koordinaattorille vastuun tuottaa hyötyä verkoston kaikille osallistujille. Sote-ammattilaisten kohdalla tätä vastuuta korostaa erityisesti se, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on huutava työvoimapula. Tämän vuoksi koordinaattorin on yhä tärkeämpää varmistaa se, että verkostossa fokus pysyy verkostolle hyötyä tuottavassa tekemisessä. Onnistuakseen koordinaattorin on pysyttävä ajan hermolla, tunnistettava herkällä korvalla verkoston tarpeita, pidettävä verkoston tavoitteet kirkkaana mielessä sekä suunniteltava verkoston toiminta ja tapahtumat huolella.
Verkostomaisen toiminnan vahvuus on se, että sen avulla saadaan ketterästi käyttöön tarpeellinen uusi tieto tai toimivat käytänteet keskeisille toimijoille. Esimerkiksi Kaatumisten ehkäisyn -verkostossa kaatumisten ehkäisyä viedään eteenpäin paikallisina hankkeina kansallisten tavoitteiden mukaan. Erityisesti hankkeiden käynnistämisen tueksi verkostolle on tuotu arvokkaita käytännön vinkkejä sekä jaettu näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintamalleja. Hyödyllistä alueellista tietoa on jaettu muun muassa siitä, kuinka kaatumisten ehkäisyn nykytilaa on kuvattu, kuinka vaikuttavien toimintamallien jalkauttamista on suunniteltu ja siihen liittyviä koulutuksia on järjestetty, miten toimintatapoja on yhtenäistetty ja miten jalkauttamisen vaikuttavuutta on arvioitu. Jo vaikuttavien toimintamallien jalkauttamisen eri vaiheiden kuvaus ja toteuttaminen keskeneräisessä kaatumisten ehkäisyn hankkeessa on tuonut hyödyllisiä vinkkejä muille verkoston jäsenille.
Voidaan sanoa, että Kaatumisten ehkäisy -verkostossamme on saavutettu yhtenäisyyden vaihe. Hyödyn tuottamisen ansiosta olemme saavuttaneet sitoutuneen verkoston. Olemme päässeet verkoston elinkaaressa siihen vaiheeseen, jossa verkostosta saatavat hyödyt myös realisoituvat. Hyötyä tuotetaan laajasti koko verkostolle ja verkostosta tulee yhä merkityksellisempi sen jäsenille.
Viestintää ei voi vakioida
Tieto verkostosta sekä sen toiminnasta ja sisällöstä mahdollistaa siihen osallistumisen. Viestintä on siten keskeisessä roolissa verkostotyössä. Jotta viestintä olisi saavutettavaa monialaisten ja -ammatillisten verkoston moninaisille jäsenille, ei sitä voi tehdä vain yhden kanavan kautta. Alati kehittyvä verkosto haastaa viestintämenetelmien jatkuvaan tarkasteluun ja kehittämiseen, jolloin kehittämistarpeet koskevat toimivien prosessien löytämistä ja verkostotyön vakauttamista.
Sote-verkoston viestintäkanavien on oltava moninaiset, jotta jäsenten saavutettavuutta voitaisiin optimoida. Hyvä kierre -viestintä on kohdennettu sote- ja hyte-ammattilaisille ja asiantuntijoille. Viestimme verkostoista ja niiden toiminnasta Hyvä kierre -verkkosivulla, josta löytyy tietoa verkostoista ja niiden tapahtumista ajantasaisina. Verkkosivu on julkinen, joten se voi tavoittaa ihmisiä laajalti. Laajalevikkistä viestintää tavoitellaan myös HUSin julkaisemilla koulutuksen sisäisillä ja ulkoisilla uutiskirjeillä, johon verkostokoordinaattori toimittaa Hyvä kierre -verkostotapaamiset säännöllisesti. Julkaisemme kolme-neljä kertaa vuodessa Hyvä kierre -uutiskirjeen, jossa tiedotamme ajankohtaiset asiat sekä tulevat verkostotapahtumat. Hyvä kierre -projektin sosiaalisen median viestintäkanavaksi on valittu Instagram, jonka kautta viestimme verkostotapahtumien lisäksi ajankohtaisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista.
Koordinaattorin täytyy usein pysähtyä pohtimaan viestinnän sisältöä ja määrää tasapainoillen verkoston jäsenten tarpeiden, hyödyn tuottamisen ja jäsenten aikaresurssien välillä. Erillisen sähköpostilistan avulla viestintää kohdennetaan juuri Hyvä kierre -verkostojen jäsenille. Verkostojen omista sekä yhteisistä Hyvä kierre -tapahtumista lähetämme kalenterikutsun, jossa on ohjelma sekä linkki tapahtumaan. Verkostotapahtumista viestitään lisäksi Hyvä kierteen Teams-tiimissä, johon verkoston jäsenet voivat halutessaan liittyä. Tiimissä jokaisesta tapahtumasta julkaistaan kuvaus, päivämäärä ja kellonaika sekä ilmoittautumisohje/liittymislinkki. Tiimissä verkostolaisia kannustetaan myös viestimään hyte-teemaisissa ilmoitus- ja konsultaatioasioissa. Verkostotapaamisissa mahdollistamme sopivin menetelmin viestintää fasilitoinnin avulla, samalla kannustaen kommentointiin, vuoropuheluun ja tiedon yhteiseen jakamiseen.
Kolme vinkkiä lyhyesti
Soteala on jatkuvassa muutoksessa. Tämän vuoksi sote-verkoston koordinaatio on jatkuvaa tekemistä. Koordinaattorin on tärkeää tunnistaa yhteiskunnallinen, alueellinen ja verkostokohtainen tilanne sekä tarpeet. Nämä huomioiden tuotetaan hyötyä verkostolle laajasti ja ketterästi siten, että tavoitteet pysyvät ajan hermolla ja verkoston toiminta fokusoituu vaikuttaviin asioihin. Koordinaattori: hyödynnä viestinnässä moninaiset mahdollisuudet ja kanavat – viesti viisaasti!
Katrimaija Luurila
Paula Häkkänen
Terhi Lemetti
Kirjoittajat ovat Hyvä kierre -projektissa työskennelleitä verkostojohtamisen ammattilaisia ja verkostotyön kehittäjiä.
Viittaa kirjoitukseen seuraavasti:
Luurila, Katrimaija; Häkkänen, Paula; Lemetti, Terhi (2023): Kolme vinkkiä sote-alan verkoston koordinaattorille. Teoksessa Verkostojohtamisen käsikirja: kohti vaikuttavaa yhteistyötä sosiaali- ja terveysalalla. Innokylän toimintamalli. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/verkostojohtamisen-kasikirja-kohti-vaikuttavaa-yhteistyota-sosiaali-ja-terveysalalla [viittauspvm]