[This section is in Finnish only, but please check Events in English]

Kulttuurit ja etiikka -resurssiblogi perustettu!

Tammikuusta 2017 teen pääosan blogipäivityksistäni sinne: katso tästä!

——-

Erityinen tapahtuma: The 18th Nordic Conference on Systematic Theology: Ecumenical and Interreligious Challenges, Helsinki, 7-10 Jan 2016.

(Ks. blogikirjoituksiani myös Uudesta Suomesta. Kuva: VP 2013, näkymä Reykjavikin yliopistolta.)

—————– Päivityspostaukset, uusin ensin ———————–

Artikkeli: kyvykkäiden rikkaiden globaali vastuu

De Ethica -artikkelissani kysyn, mitä olisi ajateltava superrikkaiden kuten Bill Gatesin maailmanlaajasta filantropiasta aikakaudella, jolloin vaurain sadasosa maailman ihmisistä omistaa noin puolet ihmiskunnan varallisuudesta. Hyödynnän analyysissani mm. Gerald Cohenin tasa-arvokeskeistä oikeudenmukaisuusteoriaa ja Thomas Pikettyn vaikutusvaltaista selvitystä Capital in the Twenty First Century (2014). Open Access link here.

Islamistisen radikalismin kahdenlaisia juuria

Sosiaalietiikka.fi -kirjoituksessani nostan esiin kahdenlaisia juuria islamistiselle radikalismille lähtien liikkeelle pitkän linjan uskontoradikalismin tutkijan professori Mark Juergensmeyerin analyysista kirjassa Global Rebellion (2008). Yhtäältä kyse on laaja-alaisesta vastaliikkeestä 1900-luvun jälkipuoliskon sekularismille sekä länsimaissa että muslimienemmistöisissä maissa. Toisaalta on kuitenkin kyse nimenomaan uskontulkinnasta. Omat havaintoni islamistista radikalismia käsitelleessä konferenssissa Brysselissä antoivat osaltaan virikkeitä islamin lähteiden juurevalle ja rauhanomaiselle tulkitsemiselle.

Artikkeli: Kyvykkyysteoria ja globaali oikeus terveyteen

Studia Theologica -lehden artikkelissani (Vol. 69, Issue 2) esitän oman käsitykseni siitä, miten kyvykkyysteoria olisi ymmärrettävissä parhaiten erityisesti koskien globaalia oikeutta terveyteen: Reframing Capabilities between Welfarism and Resourcism in the Collaboration for the Right to Health (Open Access link here).

[Päivitys 20.11.]

——-

Sovitteleva monikulttuurisuus olisi voimavara

Helsingin Sanomien (6.8.2015) mielipidekirjoituksessani lähden siitä, että jos monikulttuurisuus muodostuu Suomessa samaan tapaan konfliktiherkäksi aiheeksi ja ilmiöksi kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa, tämä on meille suuri riippakivi. Sovitteleva monikulttuurisuus voisi sen sijaan olla maallemme suuri voimavara. Sen onnistumiselle pitäisi olla jopa verrattain hyvät edellytykset esimerkiksi siksi, ettei Suomi ole ollut siirtomaavalta.

[Päivitys 6.8.]

——-

Sipilän ehdottama yhteiskuntasopimus herättää oikeudenmukaisuuskysymyksiä

Juha Sipilä pyrkii nostamaan Suomen talouden kasvu-uralle nk. yhteiskuntasopimuksen avulla, mutta filosofit ovat jo pitkään kehittäneet tätä laajempaa oikeudenmukaisuuslähtöistä yhteiskuntasopimusajattelua. (Ks. lisää tänään ilmestyneestä Taneli Kylätaskun kirjoittamasta haastattelustani Valomerkissä.)

[Päivitys 8.6.2015]

——-

Avoin symposium suvaitsevaisuudesta 22.4. Helsingin yliopistolla

Tolerating Human Fragility -symposiumissa puhujina on systemaattisen teologian jatko-opiskelijoita ja (Skypen kautta) Khalid Tailche São Paulosta, aiheenaan Tolerance beyond Superiority in the Formation of Non-Violent Identities.

Onko keksittävä uudelleen, että me kaikki ihmiset tarvitsemme tavalla tai toisella sitä, että meitä suvaitaan? Tarkista kyseisen iltapäivän ohjelma tästä ja tule paikan päälle mukaan jatkamaan aiheesta!

——-

Round Table -keskustelutilaisuus uskonnosta ja kehitysyhteistyöstä 17.4. Helsingin yliopistolla

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen uskonnosta ja kehitysyhteistyökysymyksistä Helsingin yliopistolle. Teologinen tiedekunta (HY), Ulkoasianministeriö ja Kepa ovat kutsuneet Ulkoasianministeriön yhteistyöjärjestöjen edustajia ja asiantuntijoita keskustelemaan aihepiiristä, jonka ajankohtaisuuteen on viime aikoina havahduttu entistä laajemmin niin meillä kuin maailmalla. Keskustelun painopistealueina ovat terveys- ja tasa-arvokysymykset, mutta myös muita kehitysyhteistyön aiheita tullaan sivuamaan.

Tilaisuus järjestetään perjantaina 17.4.2015 klo 9.00–11.45 Helsingin yliopiston Porthaniassa (Yliopistonkatu 3, 1 krs, luentosali PIII). Sen avaa UM:n kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen. Ks. ohjelma tarkemmin: Round Table 2015, tiedote 18 04 15.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakolta. Kysy minulta (ville.paivansalo@helsinki.fi)tarvittaessa lisätietoja; toimin tilaisuuden koordinaattorina.

[Päivitetty 29.3.2015]

——-

The 18th Nordic Conference on Systematic Theology: Ecumenical and Interreligious Challenges

Katso tämän pohjoismaisen Helsingissä 7.-10.1.2016 järjestettävän konferenssin päivitetyt tiedot konferenssin kotisivuilta.

Uutta nyt: Call for papers avoinna jatko-opiskelijoille!

[Updated 14 Feb 2015]

——

Avoin symposium 25. helmikuuta [31.1.2015]

Teologisen tiedekunnan kansainväliseen Religion, Conflict, and Dialogue -maisteriohjelmaan liittyen järjestän  avoimen symposiumin aiheesta Religion, Conflict, and Ethics Helsingin yliopistolla ke 25.2. klo 12-18. Mukana on vierailijaluennoitsija Abu Sayem Dhakasta. Ks. ohjelma RCE Open Symposium Feb 2015.

——-

Kiitos luottamuksesta! [10.11.2014]

Saan lähteä nöyrin mielin elämäni ensimmäiselle kaudelle seurakunnan luottamushenkilönä, Kirkkonummen seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yritän olla luottamuksen arvoinen.

——-

Rawlsilainen liberalismi ja aito moniarvoisuus [8.11.2014]

Olen jo lisensiaatintyöstäni (2004) lähtien argumentoinut eri yhteyksissä, ettei yhteiskuntafilosofi John Rawls (1921-2002) onnistut kaikilta osin vastaamaan moniarvoisuuden haasteeseen oikeudenmukaisuuskäsityksessään.

Kun asia nousi taas esille professori Kaisa Herneen äskettäisen kirjoituksen (Helsingin Sanomat 5.11.) myötä, päädyin hieman kommentoimaan sitä blogipostauksessani Arvoliberalismi, poliittinen liberalismi ja aito moniarvoisuus.

——-

Ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin [14.10.2014]

Kun minua kysyttiin ehdokkaaksi Kirkkonummella, koin varsin luontevaksi suostua. Ovathan kirkolliset ja yhteiskunnalliset aiheet ovat kuuluneet elämääni monin tavoin jo lapsuudestani saakka.

Tuskin olisi myöskään tutkimus- ja opetustyölleni haitaksi, jos minulle avautuisi mahdollisuus olla mukana seurakunnallisessa yhteisten asioiden hoitamisessa.

——-

Paikalliskansalaisuus hyväksi ainakin Kreikassa [13.10. 2014]

Osallistuin syyskuussa Human Development and Capabilities -yhdistyksen konferenssiin, jonka aiheena oli Inhimillinen kehitys kriisiaikoina (Human Development in Times of Crisis). Laadin tämän pohjalta blogipostauksen Paikalliskansalaisuus on hyväksi Kreikassa ja Suomessa.

Tuon postauksessani esiin, että Kreikan kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa myönteistä yhteisvastuullisuutta, josta on hyötyä koko Euroopalle. Kreikassa paikalliset varakkaat ja kirkko ovat usein mukana talkoissa. Vastaavaa toimintaa voisi Suomessakin olla enemmän.

Akropolis illansuussa oli hieno!

——-

Määräaikainen Nato-jäsenyys?  [20.9.2014]

Keskustelu Nato-jäsenyydestä on ollut entistä vaikeampaa Ukrainan kriisin kärjistyttyä, mutta juuri jännittyneen tilanteen vuoksi sitä on kuitenkin käytävä. Yksi mahdollinen skenaario, jota en tiedä tähän mennessä harkitun, olisi määräaikaisen Nato-jäsenyyden hakeminen kansanäänestyksen ja mahdollisesti tätä seuraavan hakemusprosessin ajaksi.  Päädyin tuomaan sen osaksi keskustelua Helsingin Sanomien lyhyessä mielipidekirjoituksessani.

——-

Asianmukainen humanitaarinen apu? [27.8.2014]

Venäjän lähettämä valkoisten rekkojen saattue ylitti Ukrainan rajan luvatta perjantaina 22.8. Kirjotin tähän liittyen sunnuntaina 24.8. blogipostauksen Asianmukaisen humanitaarisen avun tärkeys korostuu. Se herätti yllättävän paljon rekkasaattueeseen suopeasti suhtautuvia kommentteja. Aika tuonee valoa tapahtumien luonteeseen vähitellen. Joka tapauksessa on hyvin ongelmallista, jos avustustoimitukset tapahtuvat luvatta ja jos niiden sisältö ei ole avoimesti tarkastettavissa.

——

Tübingen III: Kutsu kristilliseen terveystyöhön [6.7.2014]

Etelä-Saksan Tübingenistä käsin toimiva perinteikäs Saksan lääkintälähetyksen seura DIFÄM julkaisi 50 vuotta sitten,1964, vaikutusvaltaisen julistuksen kristittyjen globaalista terveysvastuusta (nk. Tübingen I, jota seurasi pian Tübingen II). Kesäkuun lopulla järjestetyn kansainvälisen DIFÄM-konferenssin keskeisenä haasteena oli laatia aiheesta päivitetty julistus, Tübingen III. Sain olla mukana ko. konferenssissa ja samalla pieneltä osaltani osallistumassa tähän työhön. Julistuksesta on nyt julkaistu sen lyhyt versio: A call to health and healing – Declaration Tübingen III (2014, http://difaem.de/aktuelles/veranstaltungen/symposium-2014/.

——

Turvallisuusvaje voi herättää lopulta myönteisesti [17.4.2014]

Ukrainan äskettäiset tapahtumat ovat johtaneet länsimaista turvallisuuspoliittista keskustelua uuteen vaiheeseen. Tarve puolustusvalmiuden kohentamiseen tulee tosin sikäli pahaan aikaan, että julkisen talouden budjettien tasapainottaminen on lähes kaikissa länsimaissa kiireellinen haaste.

Havahtuminen uudenlaiseen oikeudenmukaisuusyhteistyöhön demokraattisten valtioiden toimintakyvyn vahvistamiseksi voi kuitenkin lopulta edistää turvallisuutta hyvin laajassa ja myönteisessä merkityksessä. Katso blogipostaukseni aiheesta: http://villepaivansalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165956-turvallisuusvajeesta-heratys-oikeudenmukaisuusyhteistyohon.

——

Naton pohjoismaisesta ulottuvuudesta syytä keskustella [13.4.2014]

Presidentti Ahtisaari totesi äskettäin sotilasliitto Natoon liittymisestä: ”Suomen olisi pitänyt olla jo aikaa sitten kaikissa niissä kansainvälisissä järjestöissä, joihin läntiset demokratiat kuuluvat. Se tarkoittaa myös Natoa. Kantani ei perustu Venäjän sotilaalliseen uhkaan, jota ei ole.” (Ks. Yle)

Euroopan ja sen lähialueiden kehityksessä on kuitenkin nykyisin arvaamattomia piirteitä. Ei ole lainkaan helppoa sanoa, milloin on millekin päätökselle paras ajankohta, mutta pienen maan on yleisesti ottaen tarpeen pyrkiä välttämään jäämistä yksin.

Nyt kun Norjan entinen pääministeri Jens Stoltenberg on tulossa Naton seuraavaksi pääsihteeriksi Anders Fogh Rasmussenin jälkeen lokakuussa 2014, kehittynee juuri järjestön pohjoismainen ulottuvuus joka tapauksessa. Tämä Naton sisäinen kehityskulku antaa jo itsessään suomalaisille aihetta arvioida uudelleen, olisiko näköpiirissä luontevaa tilaisuutta syventää yhteistyötä Naton suuntaan.

(En siis ota tässä kantaa kysymykseen siitä, onko Natoon hakeminen viisasta nyt, mutta haluan kiinnittää hieman lisähuomiota pohjoismaiseen ulottuvuuteen luontevana osana joka tapauksessa alati kehittyvää turvallisuus- ja oikeudenmukaisuuspolitiikkaa.)

——-

Poliittisen teologian neljä suuntausta [5.3.2014]

Olli-Pekka Vainion ja Lauri Kemppaisen toimittama kirja Modernin teologian suuntauksia (Kirjapaja 2014) tarjoaa verrattain laajat katsaukset nykyteologian muotoihin. Omassa Poliittinen teologia -artikkelissani esittelen neljä perustavalla tavalla toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa aihepiiriini:

• Uskonnollisesti ei-tunnustuksellinen poliittinen teologia
• Kristillis-modernistinen poliittinen teologia
• Uusortodoksinen poliittinen teologia
• Kirkollisten toimijoiden poliittinen teologia

Uskonto on modernilla aikakaudella ollut pääpiirteissään politiikasta syrjässä. Vaikken itsekään kaipaa sitä päivänpolitiikkaan, niin globalisaation myötä uskonnon vaikutus poliittisten aatevirtausten taustalla on viime aikoina ymmärretty kenties entistä paremmin ja poliittisen teologian eri muodot ovat pikemminkin valtavirtaistuneet kuin kadonneet.

——-

Blogipostaus Bill ja Melinda Gatesin kirjeestä [24.2.2014]

Kun minulle avautui Genevessä mahdollisuus vierailla Globaalirahastossa (HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria), huomasin siellä Bill Gatesin vaikutusvaltaisuuden. Päädyin kirjoittamaan Uuden Suomen Puheenvuoroon blogipostauksen Bill ja Melinda Gatesin tammikuussa 2014 julkaisemasta kirjeestä, jossa he haastavat lukijoitaan näkemään lukuisia myönteisiä globaaleja kehitystrendejä ja muistuttavat samalla kehitysavun tärkeydestä.

Vaikka Gatesit ovat suuria hyväntekijöitä ja onnistuvat perustelemaan järkevän kehitysavun tarvetta esimerkiksi terveyssektorilla hyvin, ei Suomalla kuitenkaan ole nyt edellytyksiä kehitysyhteistyörahoituksen voimakkaaseen lisäämiseen. Koko kirjoitukseni löytyy tästä: Bill Gates muistuttaa järkevän kehitysyhteistyön tärkeydestä.

——

Vierailu Geneveen [päivitys 23.2014]

Helmikuun kolmannen viikon työskentelin Genevessä, lähinnä Luterilaisessa Maailmanliitossa. Hankin tutkimusmateriaalia uskontoa ja terveysoikeudenmukaisuutta koskevaan tutkimukseeni ja sain tavata kiinnostavia asiantuntijoita.

Kirkoille ei voi olla itseisarvo pitää yllä terveys- ja sosiaalialan instituutioita, mutta lähimmäisen tarpeisiin vastatessa monenlaiset kuhunkin kontekstiin sopivat työmuodot ovat hyvinkin tarpeen. Tästä aihepiiristä sitten jossain vaiheessa lisää…

—–

Työjakso Heidelbergissä [päivitys 22.2.2014]

Tammikuussa 2014 siirryin työjaksolle Heidelbergin yliopistoon.

Kiinnostavaa on ollut, ja käytettynä ostettu pyörä on taannut sujuvan liikkuvuuden.

Yksi uskonnon ja sosaalietiikan kannalta kiinnostava piirre Saksassa on kirkollisten järjestöjen (sekä evankelisten että katolisten) vahva rooli maan sosiaali- ja terveysektorin toiminnassa.

Katso aiheesta Suomessa esim. linkki diakoniajohtajien haastatteluun Uskonto  ja etiikka -sivulla.