Viimeisen kurssikerran harjoituksen tarkoituksena oli etsiä itse aineistot ja tehdä niistä kartta tai karttasarja. Valitsin aineistoiksi tilastokeskuksen tilastot oppilaitoksista sekä väestöstä koulutusalan ja kunnan mukaan. Tarkastelin toisen ja korkea-asteen oppilaitosten jakautumista Suomen eri kuntiin. Päätin myös vertailla 20-24- vuotiaiden tekniikan alojen opiskelijoita jakaantumista 20-24- vuotiaisiin humanististen ja taidealojen opiskelijoihin.
Ensimmäisessä hieman sekavassa kartassa (kuva 1) pohjalla on toisen asteen oppilaitosten eli lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten jakautuminen Suomen eri kuntiin. Mitä tummempi väri kartalla on, sitä suurempi määrä toisen asteen oppilaitoksia siinä on. Kuvasin diagrammeilla lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä jakaumaa kunnissa, joissa on toisen asteen oppilaitoksia.
Kartassa minua jäi ärsyttämään se, että luokka rajat olivat esimerkiksi 0-0, koska laskin toisen asteen oppilaitosten määrän kokonaisluvuilla enkä desimaaliluvuilla, jolloin pienet erot eivät tulleet esille. Kuvasinkin kartalla kunnat, joissa ei ole yhtään toisen asteen oppilaitosta harmaalla. Myös luokkavälit esimerkiksi 0-1 ja 1-3 jäivät häiritsemään, koska nyt ei selviä kumpaan luokkaan kunta kuuluu jos siellä on 1% Suomen toisen asteen oppilaitoksista. En tiedä tai muista miten tämän olisi voinut korjata.
Seuraavassa (kuva 2) kartassa laskin uudestaan toisen asteen oppilaitosten osuuden tällä kertaa desimaaliluvuilla ja jätin diagrammit pois, jolloin karttaa on helpompi lukea.
Kolmannessa kartassa kuvasin samalla tavalla korkeakoulujen eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jakautumista. Jätin sekä korkeakouluista että toisen asteen kouluista pois esimerkiksi erityisammattioppilaitokset ja poliisiammattikorkean, mikä saattaa jonkin verran vääristää tulosta.
Lopuksi halusin tutkia vielä, miten paljon 20-24- vuotiasta kunnissa asuvista ihmisistä opiskelee tekniikan alaa ja humanistista tai taidealaa (kuvat 4 ja 5). Lisäsin vielä yliopistojen lukumäärät palloilla, jotka ovat ehkä vähän liian pieniä, että niistä olisi nähnyt luvut kunnolla.
Kartoista ei ehkä selviä paljoa mitään hyödyllistä informaatioita. Oppilaitokset Suomessa keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja isojen kaupunkien lähistöille. Lukioita on toisen asteen koulutuksista suurin osa, kun taas ammattikorkeakouluja on enemmän kuin yliopistoja. Tekniikan ja humanistisetn sekä taidealojen opiskelijat ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti Suomen eri kuntiin, eikä yliopistojen läheisyys näytä vaikuttavan asiaan. Huomasin, että Inka Pellikka oli tehnyt hieman samasta aiheesta mielenkiintoisen kartan, jossa myös tutkittiin oppilaitoksia ja väestömäärää kunnissa.
Kaiken kaikkiaan kurssi oli mielenkiintoinen ja koen osaavani perusasiat qgis:n käytöstä. Blogimuotoinen suoristustapa ei ehkä ollut minulle paras ja motivoivin.
Lähteet:
Tilastokeskus (2020), 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusalan, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, 1970-2019, lainattu 29.3.2021 saatavilla: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_12br.px/
Tilastokeskus (2020), Koululaitoksen oppilaitokset, 2005-2020, lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__kjarj/statfin_kjarj_pxt_125j.px/
Pellikka I (24.3.2021), Kurssikerta 7: Suomea käsitteleviä karttoja lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/pelliink/
Tilastokeskus (2020), Kuntapohja lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot/kuntapohjaiset_tilastointialueet.html