Monthly Archives: February 2017

War through Other Stuff Conference, Edinburgh / War through Other Stuff -konferenssi Edinburghissa

Oula Seitsonen and Vesa-Pekka Herva are taking part for the rest of the week in the War through Other Stuff Conference in Edinburgh, Scotland. They present on Thursday February 23 a paper about a rather unlikely sounding couple, rural folk magic and modern war. Magical thinking and 20th-century conflict may appear as odd bedfellows, but some recent research proposes that magical thinking was common, for example, among military personnel during the Second World War. Albeit often marginalized and ignored, magical thinking affects the ways people understand and relate with the world in modern western societies in general, and in wartime conditions in particular. War can be considered as an inherently liminal state of affairs characterized by uncertainty, which in turn promotes ‘superstitious’ beliefs, for instance in the form of using protective charms. This paper discusses special finds and features recovered recently from three German-run WWII PoW camps in the northern margins of Finland. These peculiar and outwardly purposeless finds are considered in the context of rural folk magic and spiritualities in a ‘peripheral’ region of northern Finland. This paper brings together a host of broader issues: rural cultures and mindsets in the North, the significance of magical thinking in the context of (the material heritage of) modern war, and the perception of Lapland as an enchanted land characterized by natural and supernatural marvels and cultural ‘backwardness’. It is argued that the special deposits and features in question were made after the war in an attempt to ‘pacify’ malevolent places literally and figuratively haunted by ghosts of the wartime in the local folklore.

Lapin sotureita / Lapland’s warriors.

Oula Seitsonen and Vesa-Pekka Herva ottavat tällä viikolla osaa War through Other Stuff konferenssiin Edinburghissa, Skotlannissa. He pitävät torstaina 23.2. esitelmän ehkä hieman epätodennäköisen kuuloisesta aisaparista, kansantaikuudesta ja modernista sodasta. Maaginen ajattelu ja 20. vuosisadan konfliktit voivat kuulostaa oudolta parivaljakolta, mutta tuoreet tutkimukset ehdottavat, että maaginen ajattelu oli yleistä esimerkiksi sotilaiden keskuudessa toisessa maailmansodassa. Vaikka maaginen ajattelu jää usein marginaaliin ja sitä ylenkatsotaan, se vaikuttaa edelleen ihmisten tapaan toimia ja ymmärtää myös modernia länsimaista maailmaa ylipäänsä, ja erityisesti sodan aikana. Sota on perusolemukseltaan epävarma ja liminaali toimintaympäristö, mikä edistää ‘yliluonnollisia’ uskomuksia, esimerkiksi turvautumista erilaisiin onnenkaluihin. Esitelmä käsittelee odottamattomia erikoisia löytöjä, jotka olemme tehneet vastikään kolmella saksalaisten toisen maailmansodan aikaisella vankileirillä Lapissa.  Tulkitsemme näitä outoja ja näennäisesti tarkoituksettomia löytöjä kansanuskon viitekehyksessä. Tämä lähestymistapa koskettelee myös monia muita laajempia kysymyksiä, kuten pohjoisen maaseudun kulttuurin ja ajattelutapojen erityispiirteitä, maagisen ajattelun merkitystä modernin sodan materiaalisten jäänteiden yhteydessä, ja yleisiä näkymyksiä Lapista taianomaisena alueena, jolle  on luonteenomaista yliluonnolliset ja luonnonihmeet sekä kulttuurinen ‘takapajuisuus’. Ehdotamme, että tekemämme erikoiset löydöt ja ilmiöt on asetettu paikoilleen ja tehty sodan jälkeen, ja niiden tavoitteena on ollut ‘rauhoittaa’ nämä pahansuovat paikat, joita sodan haamut ovat vaivanneet kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti paikallisessa kansanperinteessä.

New publication / Uusi julkaisu: “Ghosts in the background” and “The price of the war”. Representations of the Lapland War in Finnish museums

Project Researchers Suzie Thomas and Eerika Koskinen-Koivisto recently had a paper published in the journal Nordisk Museologi. The article, entitled “Ghosts in the background” and “The price of the war”. Representations of the Lapland War in Finnish museums, stems from an assessment of the different ways in which selected museums across Finland address the theme of the Lapland War (1944-45). The paper’s abstract reads as follows:

Museums decide which events and perspectives to privilege over others in their exhibitions. In the context of “difficult” or “dark” histories – in which the subject matter might be painful, controversial or in some other way challenging for one or more community or interest groups to reconcile with – some events may be marginalized or ignored. This may also happen due to official narratives diverting attention to other events that have come to be seen as more “important” or worthy of discussion. We explore the ways that information about the Lapland War (1944-1945) is incorporated into permanent exhibitions at five Finnish museums: the Provincial Museum of  Lapland; Siida – the National Museum of the Finnish Sámi; the Gold Prospector Museum; the Military Museum of Finland, and the Finnish Airforce Museum. Despite the significant social and environmental upheavals brought about by the brief but destructive conflict, it seems surprisingly rarely addressed.

The journal issue’s contents list is available online, and the articles will also appear online later in they year. The print version is already available.

Reference:

Thomas, S., and Koskinen-Koivisto, E. (2016) ‘Ghosts in the background’ and ‘The Price of War’: Representations of the Lapland War in Finnish museums, Nordisk Museologi 2016(2): 60-77.

Photo: Information about crashed aircrafts at the Finnish Airforce Museum. Eerika Koskinen-Koivisto.

Projektin tutkijat Suzie Thomas ja Eerika Koskinen-Koivisto julkaisivat hiljattain artikkelin Nordisk Museologi -aikakauslehdessä. Artikkeli käsittelee Lapin sodan representaatioita viiden eri museon perusnäyttelyissä. Tässä artikkelin abstrakti suomeksi käännettynä:

Museot päättävät jokaisen näyttelyn kohdalla, mitä tapahtumia ja näkökulmia ne haluavat painottaa. Vaikean tai synkän kulttuuriperinnön kohdalla valinnat saattavat johtaa jollekin taholle ristiriitaisten tai  kipeiden aiheiden sivuuttamiseen ja marginalisointiin. Näin voi esimerkiksi käydä, jos aihetta katsotaan virallisen koko Suomen käsittävän sotakertomuksen näkökulmasta tai nostetaan esiin jokin tapahtuma tärkeimpänä tai keskeisimpänä Suomen kohtaloa sodassa määrittävänä tekijänä. Artikkelissa analysoimme viiden suomalaisen museon – Lapin maakuntamuseon, Saamelaismuseo Siidan, Kultamuseon, Sotamuseon ja Suomen ilmavoimamuseon – perusnäyttelyitä. Huolimatta sen merkittävistä vaikutuksista alueen asukkaisiin ja luontoon, Lapin sota (1944-1945) saa yllättävän vähän sijaa museoiden pysyvissä näyttelyissä. 

Nordisk Museologi -lehden numero 2/2016 ilmestyi tammikuussa. Sen sisällysluettelo on jo verkossa ja kaikkien artikkeleiden PDF-versiot ilmestyvät samalle sivulle piakkoin.

Uusin julkaisumme: Kulttuuriperinnön “joukkoistaminen” / New publication: Crowdsourcing cultural heritage

Uusi vuosi alkaa Lapin synkkä kulttuuriperintö -projektissa uusilla julkaisuilla. Oula Seitsosen analyysi yleisön osallistumisesta Yleisradion järjestämään sotahistoriallisten kohteiden kartoitukseen julkaistiin vastikään Journal of Community Archaeology & Heritage -lehdessä.

“Joukkoistaminen”-termi on hieman kömpelö käännös englanninkielisestä crowdsourcing-sanasta, jolla tarkoitetaan yleisön osallistamista esimerkiksi tiedon tai rahoituksen keräämiseen tai tutkimuksen tekoon (“crowd”=yleisö + “outsourcing”=ulkoistaa): Wikipedia on tästä ehkä vaikuttavin esimerkki. Muita ehdotettuja suomenkielisiä käännöksiä ovat esimerkiksi joukkouttaminen ja talkoistaminen. Joukkoistamisen viime aikainen yleistyminen linkittyy läheisesti maailmanlaajuisesti käynnissä olevaan tiedon tuottamisen ja käyttämisen demokratisoitumiseen. Osana tätä demokratisoitumiskehitystä on tiedostettu, ettei asiantuntijoilla ja ammattilaisilla voi olla yksinoikeutta tietoon, vaan myös suuren yleisön ja esimerkiksi paikallisyhteisöjen näkemykset on otettava huomioon aiempaa paremmin. Viime aikoina onkin kehitetty erilaisia tapoja, joilla voitaisiin huomioida paremmin yleisön tiedollinen, taidollinen ja tulkinnallinen panos, myös kulttuuriperinnöntutkimuksessa.

Verkossa tapahtuva joukkoistettu tiedonkeruu on yksi mahdollinen toteuttamistapa yleisön osallistamiseksi.  Ylen järjestämän sotahistoriallisten kohteiden yleisökartoituksen perusteella aihe kiinnostaa ihmisiä kovasti: Ylen kartalle kertyi parissa kuukaudessa lähes 2000 merkintää. Tutkimuksen perusteella erityisesti henkilökohtaisesti tärkeiden paikkojen promoaminen sekä oman tietämyksen jakaminen ja korostaminen näyttävät motivoivan ihmisiä ottamaan osaa tämän kaltaiseen yleisökartoitukseen. Ainakin näiden näkökohtien huomioiminen tulevia kulttuuriperinnön yleisökartoituksia tai muita joukkoistamisprojekteja suunnitellessa tuottaa todennäköisesti parempia tuloksia ja innostaa ihmisiä osallistumaan.

New year starts with new publications from Lapland’s Dark Heritage. Oula Seitsonen’s analysis of public participation in crowdsourcing of conflict heritage sites in Finland, organized by the State-broadcasting company Yleisradio (original Yleisradio article), has just been published in the Journal of Community Archaeology & Heritage.

Paper abstract describes:

Following a recent worldwide boom in the democratization of knowledge, crowdsourcing and Participatory GIS, heritage practice increasingly draws on crowdsourced geographical data. In this paper, I discuss a public crowdsourcing of twentieth century conflict heritage in Finland, launched by state-owned broadcasting company Yleisradio. Here emphasis is on analysing the user behaviour and incentives, which can inform analogous future initiatives.Many of the public entries mirror local perspectives on conflict heritage: pride of personally important loci and self-satisfaction appear to be important incentives for taking part. Finally, I summarize themes that other heritage crowdsourcing organizers could apply to their work.