Uusi Kansainvälinen progress-testi käyttöön lääketieteellisessä tiedekunnassa

Karttuvan tiedon testiä on käytetty jo pitkään oppimisen arvioinnin välineenä ongelmalähtöistä opetussuunnitelmaa toteuttavissa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Omassa, ”hybridimallia” toteuttavassa tiedekunnassamme Progress-testin testi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa tehdyn opintouudistuksen myötä. Tiedekunnassamme testi on suoritettu kaksi kertaa vuodessa. Kaikki opiskelijat suorittavat sen yhtä aikaa. Opiskelujen aikana testi on pitänyt suorittaa vähintään kahdeksan kertaa.

Karttuvan tiedon testi kattaa käytännössä kaikki lääketieteen oppialat. Se mahdollistaa pitkittäisen- pitkäaikainen ja systemaattisen oppimisen arviointistrategian ja parantaa opiskelijoiden sitoutumista.  Se parantaa tiedon omaksumista ja pysyvyyttä muistissa. Karttuvan tiedon testiä voidaan käyttää myös opintosuunnitelman kehittämisvälineenä ja opintojaksojen opetuksen kehittämisen tukena.

Karttuvan tiedon testiin liittyy kuitenkin omat haasteensa. Hyvien, oppimista ja osaamista mittaavien kysymysten laatiminen on työlästä ja vaatii harjoittelua. On helpompi tehdä nippelitiedon osaamista mittaavia kysymyksiä kuin arvioida kliinistä päättelykykyä ja kriittistä ajattelua.  Osa opiskelijoista on kokenut testistä saadun palautteen riittämättömäksi, mikä on vaikuttanut motivoitumiseen testiä suorittaessa.

Tiedekunnan opintouudistuksen yhteydessä todettiin progress-testin kaipaavan perusteellista uudistamista. Lääketieteellinen tiedekunta on kahden vuoden aikana osallistunut EBMA (European Board of  Medical Accessors)-organisaation tarjoamaan kansainväliseen European Knowledge (EKT)- testiin, joka on useiden eurooppalaisten yliopistojen käyttämä tentti opiskelujen loppuvaiheessa. Samainen EBMA tarjoaa myös kansainvälistä karttuvan tiedon testiä. International Progress Test (IPT) implementoitiin alun perin Maastrichtin yliopistossa, josta vuona 2015 siirtyi EBMA:n sateenvarjon alle. IPT on käytössä Maastrichtin yliopiston lisäksi ainakin Australiassa, Saudi Arabiassa ja Meksikossa.  Tentin pilotointivaihe on ollut käynnissä myös Puolassa.

IPT on rakenteeltaan EKT-testin kaltainen ja se valmentaa opiskelijoita myös EKT-testiin.

Vuonna 2016 EBMA siirtyi uuteen vaiheeseen alkaessaan tarjota uudenlaista sähköistä (computer assisted test = CAT) ja samalla adaptiivista IPT-testin versiota.  Adaptiivisessa CAT-testissä ohjelmoitu algoritmi valitsee opiskelijalle vaikeusasteeltaan erilaisia kysymyksiä opiskelijan osaamisen mukaisesti. Jos opiskelija osaa vastata kysymyksiin, saa hän vaikeampia kysymyksiä. Vastaavasti vääriä vastauksia antava opiskelija saa vaikeusasteeltaan helpompia kysymyksiä.  CAT-testeissä pienempi kysymyspatteri riittää tuomaan hajontaa opiskelijoiden välille. It:ssä kysymyksiä on 100 kappaletta. Sähköisessä tentissä kukin opiskelija saa kysymykset eri järjestyksessä, mikä vähentää vilpin riskiä. Opiskelijat saavat palautteen tentistä nopeasti heti tentin jälkeen.

Tämän vuoden maaliskuussa tiedekuntamme pilotoi sähköisen IPT -testin 1., 3. ja 5.  opintovuoden opiskelijoilla. Osallistuminen testiin oli vapaaehtoista, Testin suoritti 213 opiskelijaa. L1:n ja L3:n opiskelijat tekivät testin iPadeilla ja

L5: opiskelijat kannettavilla tietokoneilla tai muilla omistamillaan mobiililaitteilla.

Tulosten mukaan testin reliabiliteetti oli korkea kaikilla osallistujilla.

Tiedekuntamme opiskelijat pärjäsivät testissä erittäin hyvin verrattuna vertailuaineistoon, joka koostui Maastrichtin ja Montereyn (Meksiko) opiskelijoista. Osallistuneilta opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan testin tekniset järjestelyt sujuivat hyvin eikä ongelmia ilmaantunut. Aikaa testin suorittamiseen oli sopivasti (1 min/kysymys). Kysymyksiä pidettiin yleisesti ottaen haastavina. Myös englannin kielen katsottiin hankaloittaneen vastaamista.

Opiskelijoiden oman arvion mukaan IPT:n kysymykset eivät mitanneet heidän nykyistä osaamistaan, vaikka testin tulokset vaikuttivat luotettavilta. Saamastaan testipalautteesta opiskelijoiden antama arvio jakautui. Toiset pitivät sitä hyvänä ja huomattavasti omaa progress-testiä hyödyllisempänä. Osa piti palautetta vertailuryhmän osalta epämääräisenä. Tähän lienee syynä se, että tentin aikana ja palautteen annon yhteydessä järjestäjä ei tiennyt opiskelijoiden lukuvuosiasemaa. Kaiken kaikkiaan yli kaksi kolmasosaa osallistuneista toivoi tentin käyttöönottoa tiedekunnassamme. Yhtä suuri joukko kannatti tentin käyttöönottoa myös maamme muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Hyvän palautteen perusteella tiedekunta päätti ottaa IPT:n käyttöön korvaamaan tiedekunnan oman progress-testin.  Ensimmäinen kaikille opiskelijoille suunnattu IPT pidetään 13.11.2017. Jatkossa testipäivät ajoittuvat samalla tavalla kuin tiedekunnan omat progress-testit aikaisemmin.  Testiin on sitouduttu alkuvaiheessa kolmeksi vuodeksi.

Maamme kaikki lääketieteelliset tiedekunnat ovat mukana projektissa, jossa kehitetään digitaalisen oppimateriaalin jakoa ja sitä tukevaa jakoalustaa. Projektiin on alustavasti suunniteltu liitettävän myös arviointiin liittyvää materiaalia ja mukana suunnitelmissa on myös valtakunnallisen karttuvan tiedon testi. Jos suunnitelmat etenevät oletetulla tavalla korvannee valtakunnallinen karttuvan tiedon testi IPT:n jossakin vaiheessa. Siihen asti jatkamme mitä todennäköisimmin IPT-testin käyttöä.

Yhteenveto

  • Lääketieteellinen tiedekunta ottaa käyttöön sähköisen International Proggress- testin (IPT) lääketieteen koulutusohjelmassa
  • Ensimmäinen kaikille opiskelijoille suunnattu testi pidetään maanantaina 13.11.2017
  • Jatkossa testi järjestetään syyslukukaudella viikolla 46 maanantaina ja kevätlukukaudella viikolla 11 iltapäiväisin.
  • Progress-testi on pakollinen kaikille lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille
  • Lääketieteen opiskelijalla on oltava valmistumisvaiheessa merkintä vähintään kahdeksasta testistä. Syksyllä 2017 aloittavilla opiskelijoilla merkintöjä tulee olla yhteensä yhdeksän.
  • Viime kevään pilottitestin vuoksi lukuvuonna 2017-2018 valmistuvilta merkintöjä vaaditaan 7
  • Jokaisena lukuvuonna on suoritettava kuitenkin vähintään yksi testi.
  • Opintojakso suoritetaan osallistumalla testiin

Jussi Merenmies
Lääketieteen koulutusohjelman johtaja

Käyttäytymistieteistä lääketieteelliseen

Psykologian seitsemän vuoden taival Käyttäytymistieteiden laitoksella päättyi laitoksen iloisiin hautajaisjuhliin joulukuussa. Mielikuvissa elää elokuun uusi työmatka, työpiste, uudet opetustilat. Ilmassa on haikeuttakin Krunikan kallioilla seisovasta Psychologicum –talosta.

Muutokseen sisältyy aina uuden alku. Meille tämä sisältää tilaisuuden tarkastella opetusperinteitämme uudessa valossa. Se edellyttää rohkeaa ajatusaskelta totutusta kuviosta ja uteliaisuutta uuden tiedekunnan opetuskäytännöille ja käynnissä olevalle kehitystyölle.

Tarkastelu on nyt jo näyttänyt meille opetukseen liittyviä asioita joita voimme kehittää ja asioita, joissa olemme vahvoja. Samalla kun tiedekuntaloikka tuonee uusia synergioita ja avauksia opetukseen, se myös paradoksaalisesti vahvistaa identiteettiämme. Olemme esimerkiksi miettineet, mitä annettavaa psykologialla on opetuksessa muille koulutusohjelmille, eikä se ole ollut kovinkaan vaikeaa. Psykologia tutkii esimerkiksi ihmisen käyttäytymistä, kehitystä, mielenterveyttä, ajattelua, persoonaa, tiedonkäsittelyä ja havainnointia. Näillä teemoilla, erittäin monitieteisillä menetelmillä ja vahvalla menetelmäopetuksella on lukuisia sovellusmahdollisuuksia lääketieteellisessä kontekstissa. Tulemme olemaan kiinnostuneina mukana ideoimassa tiedekunnan monitieteisiä kursseja, joissa voidaan yhdistää eri tieteenalojen osaaminen valitun ilmiön ympärillä. Aika näyttää, miten löydämme yhteistyötä muillakin opetuksen tasoilla.

Tiedekuntaloikka ei ole ainoa loikistamme. Olemme muokanneet opetussuunnitelmaamme Iso Pyörä -ohjeiden mukaiseksi. Digiloikkaa olemme tehneet jo pitkään pienin hypähdyksin, emmekä ole ihan varmoja ovatko ne yhteensä iso loikka vai vieläkö pitäisi ponnistaa. Itsetyytyväisyys saattaa olla harhaista, koska olemme jo nähneet millä systematiikalla ja innolla lääkiksessä loikitaan tässä asiassa.

Psykologian opettajakunta on kuuden professorin, yhden apulaisprofessorin, 13 yliopistonlehtorin ja kahden yliopisto-opettajan joukko. Opetusyhteisö on kuitenkin laajempi lukuisine opetukseen osallistuvine dosentteineen ja tutkijoineen. Psykologian maisteriksi voi valmistua 5,5 vuodessa, – käytännössä opiskeluaikataulut joustavat ja valmistuminen kestää usein vähän kauemmin. Tutkinto on teoriassa kaksivaiheinen, mutta käytännössä kanditutkinnnosta jatketaan suoraan maisteriksi ja opinnot saattavat taitekohdassa limittyä toisiinsa. Psykologin tutkintoon kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja, joihin opiskelijat ovat sisällyttäneet kokonaisuuksia filosofiasta neurobiologiaan. Olemme ylpeitä opiskelijoistamme, jotka ovat osaavia, aloitteellisia ja osallistuvia. Opiskelijaedustajien vuorovaikutteinen panos erilaisissa opetuksen uudistuksissa on ollut merkittävä.

Perinteikäs opiskelijajärjestömme Kompleksi täytti juuri arvokkaat 70 vuotta! Tiedekunnassamme on nyt n. 500 kompleksilaista tutkinto-opiskelijaa, suuri joukko neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevia sekä psykologian tohtoriopiskelijoita. Meistä syntyy uusi yhteisö uudessa kontekstissa. Uusia siltoja rakentunee väistämättä, eri puolilla kampusta.

Anu-Katriina Pesonen
Kehitys- ja kliinisen psykologian professori (ma)
Psykologian kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmän pj.

Oppimisen juttu

Kevätlukukausi 2017 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat jatkavat opintouudistustaan kovalla kohinalla, ja lääketieteellinen perheemme kasvoi vuoden vaihteessa kahdella uudella jäsenellä. Nyt meillä onkin tuttujen perheenjäsenten – lääketieteen, hammaslääketieteen ja Transmed-maisterikoulutusohjelmien – lisäksi mukana myös psykologian ja logopedian koulutusohjelmat. Tervetuloa tiedekuntaamme psykologian ja logopedian opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta!

Tiedekuntamme koulutus kattaa nyt laajan, Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden ihmistieteitä, joiden tavoitteena on ymmärtää ja hoitaa ihmisiä sairauksineen ja vaivoineen. Tämä tarjoaa hienon mahdollisuuden oppia, tutkia ja vaikuttaa yhdessä. Jakamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja osaamme opettaa ja tutkia entistä vahvemmin ja tulevaisuuteen kurottaen. Mutta osaammeko kuvitella maailman kymmenen, kahdenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden kuluttua; maailman, jossa nykyiset opiskelijamme vielä työskentelevät? Perustuuko opetuksemme silloinkin alati päivittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja onko meillä tulevaisuudessakin voimavaranamme innovatiivista opettaja- ja tutkijakuntaa?

Uusi vuosi tuo myös haasteita. Uudet koulutusohjelmat muuttavat syksyllä konkreettisesti Meilahden kampukselle. Tarvitsemme huolellisen suunnittelun ja selkeiden käytäntöjen lisäksi myös hyvää tahtoa ja joustavuutta sujuvaan arkeen ja sopuisaan yhteiseloon.

Koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät vuosille 2017-2020 on nimitetty. On hienoa, että tiedekunnassamme on motivoitunutta henkilökuntaa ja opiskelijoita: teitä kaikkia tarvitaan koulutuksemme kehittämiseksi. Tarvitsemme myös toimiva palautemekanismeja, jotta opetuksemme elää ja kehittyy yhteiskunnan uudistuessa. Opiskelijoita pyydänkin muistamaan palautteen merkityksen: vastaamaan palautekyselyihin ja tuomaan äänenne kuuluviin tätäkin väylää pitkin.

Opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä ovat siis ihmiset – henkilöstö ja opiskelijat – tärkein voimavaramme.  Niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan hyvinvointi on sydämemme asia. Vuosi 2016 oli koetteleva leikkauksineen ja rakennemuutoksineen. Pyrimme edelleen kehittämään mekanismeja, joilla pystymme parhaiten tukemaan opiskelijoitamme opinnoissaan, ja toteutammekin keväällä 2017 tiedekuntamme oman ”Opiskelu ja hyvinvointi” -tutkimuksen. Toivottavasti kaikki te, jotka saatte kutsun tutkimukseen, osallistutte ja siten omalta osaltanne autatte tiedekuntaamme tärkeässä tehtävässä!

Tiina Paunio

Opetuksesta vastaava varadekaani