Käyttäytymistieteistä lääketieteelliseen

Psykologian seitsemän vuoden taival Käyttäytymistieteiden laitoksella päättyi laitoksen iloisiin hautajaisjuhliin joulukuussa. Mielikuvissa elää elokuun uusi työmatka, työpiste, uudet opetustilat. Ilmassa on haikeuttakin Krunikan kallioilla seisovasta Psychologicum –talosta.

Muutokseen sisältyy aina uuden alku. Meille tämä sisältää tilaisuuden tarkastella opetusperinteitämme uudessa valossa. Se edellyttää rohkeaa ajatusaskelta totutusta kuviosta ja uteliaisuutta uuden tiedekunnan opetuskäytännöille ja käynnissä olevalle kehitystyölle.

Tarkastelu on nyt jo näyttänyt meille opetukseen liittyviä asioita joita voimme kehittää ja asioita, joissa olemme vahvoja. Samalla kun tiedekuntaloikka tuonee uusia synergioita ja avauksia opetukseen, se myös paradoksaalisesti vahvistaa identiteettiämme. Olemme esimerkiksi miettineet, mitä annettavaa psykologialla on opetuksessa muille koulutusohjelmille, eikä se ole ollut kovinkaan vaikeaa. Psykologia tutkii esimerkiksi ihmisen käyttäytymistä, kehitystä, mielenterveyttä, ajattelua, persoonaa, tiedonkäsittelyä ja havainnointia. Näillä teemoilla, erittäin monitieteisillä menetelmillä ja vahvalla menetelmäopetuksella on lukuisia sovellusmahdollisuuksia lääketieteellisessä kontekstissa. Tulemme olemaan kiinnostuneina mukana ideoimassa tiedekunnan monitieteisiä kursseja, joissa voidaan yhdistää eri tieteenalojen osaaminen valitun ilmiön ympärillä. Aika näyttää, miten löydämme yhteistyötä muillakin opetuksen tasoilla.

Tiedekuntaloikka ei ole ainoa loikistamme. Olemme muokanneet opetussuunnitelmaamme Iso Pyörä -ohjeiden mukaiseksi. Digiloikkaa olemme tehneet jo pitkään pienin hypähdyksin, emmekä ole ihan varmoja ovatko ne yhteensä iso loikka vai vieläkö pitäisi ponnistaa. Itsetyytyväisyys saattaa olla harhaista, koska olemme jo nähneet millä systematiikalla ja innolla lääkiksessä loikitaan tässä asiassa.

Psykologian opettajakunta on kuuden professorin, yhden apulaisprofessorin, 13 yliopistonlehtorin ja kahden yliopisto-opettajan joukko. Opetusyhteisö on kuitenkin laajempi lukuisine opetukseen osallistuvine dosentteineen ja tutkijoineen. Psykologian maisteriksi voi valmistua 5,5 vuodessa, – käytännössä opiskeluaikataulut joustavat ja valmistuminen kestää usein vähän kauemmin. Tutkinto on teoriassa kaksivaiheinen, mutta käytännössä kanditutkinnnosta jatketaan suoraan maisteriksi ja opinnot saattavat taitekohdassa limittyä toisiinsa. Psykologin tutkintoon kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja, joihin opiskelijat ovat sisällyttäneet kokonaisuuksia filosofiasta neurobiologiaan. Olemme ylpeitä opiskelijoistamme, jotka ovat osaavia, aloitteellisia ja osallistuvia. Opiskelijaedustajien vuorovaikutteinen panos erilaisissa opetuksen uudistuksissa on ollut merkittävä.

Perinteikäs opiskelijajärjestömme Kompleksi täytti juuri arvokkaat 70 vuotta! Tiedekunnassamme on nyt n. 500 kompleksilaista tutkinto-opiskelijaa, suuri joukko neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevia sekä psykologian tohtoriopiskelijoita. Meistä syntyy uusi yhteisö uudessa kontekstissa. Uusia siltoja rakentunee väistämättä, eri puolilla kampusta.

Anu-Katriina Pesonen
Kehitys- ja kliinisen psykologian professori (ma)
Psykologian kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmän pj.

Oppimisen juttu

Kevätlukukausi 2017 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat jatkavat opintouudistustaan kovalla kohinalla, ja lääketieteellinen perheemme kasvoi vuoden vaihteessa kahdella uudella jäsenellä. Nyt meillä onkin tuttujen perheenjäsenten – lääketieteen, hammaslääketieteen ja Transmed-maisterikoulutusohjelmien – lisäksi mukana myös psykologian ja logopedian koulutusohjelmat. Tervetuloa tiedekuntaamme psykologian ja logopedian opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta!

Tiedekuntamme koulutus kattaa nyt laajan, Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden ihmistieteitä, joiden tavoitteena on ymmärtää ja hoitaa ihmisiä sairauksineen ja vaivoineen. Tämä tarjoaa hienon mahdollisuuden oppia, tutkia ja vaikuttaa yhdessä. Jakamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja osaamme opettaa ja tutkia entistä vahvemmin ja tulevaisuuteen kurottaen. Mutta osaammeko kuvitella maailman kymmenen, kahdenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden kuluttua; maailman, jossa nykyiset opiskelijamme vielä työskentelevät? Perustuuko opetuksemme silloinkin alati päivittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja onko meillä tulevaisuudessakin voimavaranamme innovatiivista opettaja- ja tutkijakuntaa?

Uusi vuosi tuo myös haasteita. Uudet koulutusohjelmat muuttavat syksyllä konkreettisesti Meilahden kampukselle. Tarvitsemme huolellisen suunnittelun ja selkeiden käytäntöjen lisäksi myös hyvää tahtoa ja joustavuutta sujuvaan arkeen ja sopuisaan yhteiseloon.

Koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät vuosille 2017-2020 on nimitetty. On hienoa, että tiedekunnassamme on motivoitunutta henkilökuntaa ja opiskelijoita: teitä kaikkia tarvitaan koulutuksemme kehittämiseksi. Tarvitsemme myös toimiva palautemekanismeja, jotta opetuksemme elää ja kehittyy yhteiskunnan uudistuessa. Opiskelijoita pyydänkin muistamaan palautteen merkityksen: vastaamaan palautekyselyihin ja tuomaan äänenne kuuluviin tätäkin väylää pitkin.

Opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä ovat siis ihmiset – henkilöstö ja opiskelijat – tärkein voimavaramme.  Niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan hyvinvointi on sydämemme asia. Vuosi 2016 oli koetteleva leikkauksineen ja rakennemuutoksineen. Pyrimme edelleen kehittämään mekanismeja, joilla pystymme parhaiten tukemaan opiskelijoitamme opinnoissaan, ja toteutammekin keväällä 2017 tiedekuntamme oman ”Opiskelu ja hyvinvointi” -tutkimuksen. Toivottavasti kaikki te, jotka saatte kutsun tutkimukseen, osallistutte ja siten omalta osaltanne autatte tiedekuntaamme tärkeässä tehtävässä!

Tiina Paunio

Opetuksesta vastaava varadekaani