The year has started swiftly and we have lots interesting plans for this Spring. Here is an overview of our already scheduled events. You are all warmly welcome to our events!

Workshops:

2.3.-16.4. Workshop on Postcolonial Theories and the Nordic Region 

18.5.-19.5. Yliopisto yhteiskunnassa ja tutkija aktivistina

4.-5.6. A global epidemic of mental ill-health? Interdisciplinary perspectives on the educational implications of reconfiguring social, economic and human crises.

Open lectures:

11.5. Visiting fellow senior researcher Karen Pashby. 

Other events:

10.2 AGORA brainstorming with MA-students started and will continue.

7.4. Kuljeskelu kollektiivisena tutkimuksena ja aktivismina. Tohtorikoulutettavat Elina Ikävalko & Tuuli Kurki. 

Education, Society and Culture-research seminar meets once a month on a given Thursday. More information: antti.paakkari@helsinki.fi.

More information: AGORA coordinator Sonja Raunio (sonja.raunio@helsinki.fi).

Tällä viikolla järjestettiin kaksi seminaaria liittyen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikön järjestämän ”Tasa-arvon tulevaisuutta tehdään nyt” -seminaarin keskiössä olivat keväämmällä järjestettävät eduskuntavaalit. Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön yhteisen ”Uusi yhdenvertaisuuslaki – mikä muuttui?” -seminaarissa käytiin läpi vuoden alusta voimaantullutta yhdenvertaisuuslakia ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Tasa-arvon tulevaisuutta tehdään nyt -seminaarissa poliitikkojen paneelissa olivat läsnä Anna-Maja Henriksson (RKP), Antti Kaikkonen (Kesk.), Antti Rinne (SDP), Jouko Jääskeläinen (KD), Laura Räty (Kok.), Maria Tolppanen (PS), Paavo Arhinmäki (Vas.) ja Ville Niinistö (Vihr.).

Tasa-arvoseminaarin alkupuolella järjestettiin poliitikkojen paneeli, jossa oli tarkoitus pohtia, miten edistetään sukupuolten tasa-arvoa tulevalla hallituskaudella. Kaikkien puolueiden edustajat peräänkuuluttivat kyllä tasa-arvoa, mutta kuten professori Anu Koivunen huomautti puheenvuorossaan, vaaliteemoissa tasa-arvoasiat ovat vain vähäisesti esillä, eikä keneltäkään tullut mitään konkreettisia ehdotuksia tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhdenvertaisuusseminaarissa yksi puheenvuoron pitäjistä oli entinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet. Hänen tittelinsä ja toimenkuvansa muuttui lakiuudistuksen myötä. Uutta valtuutetun toimenkuvassa on muun muassa valvontatyö sekä suora yhteys eduskuntaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös puuttua kaikenlaiseen syrjintään riippumatta syrjintäperusteesta. Kuitenkin sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

Tasa-arvon tulevaisuutta tehdään nyt -seminaarissa kommenttipuheenvuoroja pitivät Anu Koivunen (professori, Tukholman yliopisto), Heikki Valkama (päätoimittaja, Image) ja Maryan Abdulkarim (aktivisti). Tilaisuuden juonsi Susanna Ginman (pääkirjoitustoimituksen esimies, HBL).

Molemmissa tilaisuuksissa oli vierailija Ruotsista. Tasa-arvoseminaarissa puheenvuoron piti Feministiskt Initiativ -puolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman. Hän muistutti, että epätasa-arvossa on kyse vallasta ja feminismiä tarvitaan purkamaan valtarakenteita. Hän myös korosti, että feminismi ei ole kiinni sukupuolesta. Kaikki naiset eivät ole feministejä ja kaikki feministit eivät ole naisia. Yhdenvertaisuusseminaarissa Ruotsin kokemuksista kertoi syrjintävaltuutettu Agneta Broberg. Hän kertoi siitä prosessista, jossa Ruotsissa yhdistettiin eri vähemmistövaltuutetun virat yhdeksi syrjintävaltuutetuksi (diskrimineringsombudsman). Vaikka Suomessa on edelleen kaksi eri valtuutettua (yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu), silti Ruotsissa syrjintävaltuutetulla on 96 työntekijää, kun taas Suomen valtuutetuilla yhteensä vain 26.

Uusi yhdenvertaisuuslaki – mikä muuttui? -seminaarissa kuultiin viranomaisten, järjestöjen ja työelämän edustajia.

Koulutusta ja kasvatusta peräänkuulutettiin kummassakin seminaarissa. Tasa-arvoseminaarissa aloituspuheenvuoron pitänyt tasa-arvoasioista vastaava ministeri Susanna Huovinen korosti, että tasa-arvopolitiikan pitää perustua tutkimustietoon. Hän myös painotti, että tasa-arvo-ongelmat muuttuvat ja tietoa tarvitaan koko ajan lisää. Yhdenvertaisuusseminaarin avannut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että tiedotus ja koulutus ovat avainasemassa, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Lain laatiminen ei vielä riitä. Kansalaisille on saatava tieto laista ja siihen kirjotuista oikeuksista ja velvollisuuksista. Myös Ruotsin syrjintävaltuutettu Agneta Broberg sanoi, että kouluttajien koulutuksella vaikutetaan parhaiten yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliitosta huomautti, että uusi yhdenvertaisuuslaki vahvistaa lasten oikeuksia erityisesti koulussa. Myös oppilaitoksilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta.

Agoran koordinaattori oli paikalla kummassakin seminaarissa. Voit lukea hänen ja muiden paikalla olleiden twiittejä seminaareista hashtageilla #tasaarvoseminaari sekä #yhdenvertaisuus

Lisää tietoa Tasa-arvoyksiköstä täältä.

Lisää tietoa Ihmisoikeuskeskuksesta täältä. 

Torstaina 29.1.2015 järjestettiin Eduskuntatalon kansalaisinfossa Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeen laadullisen osan julkaisutilaisuus. Tutkimusta käsiteltiin erityisesti koulun näkökulmasta. Tilaisuuden juonsi Setan hallituksen puheenjohtaja Panu Mäenpää.

Ensimmäinen puhuja oli Nuorisotutkimusverkoston Leena Suurpää. Hän sanoi, että nuorilla itsellään on ollut aktiviinen rooli tutkimuksen toteuttamisessa. Tutkimus on pyrkinyt näkemään nuoret arkisina toimijoina eikä toimenpiteiden kohteina. Sen jälkeen tutkija Riikka Taavetti esitteli tutkimuksen tuloksia. Myös hän korosti sitä, että nuorten toimijuus ja se millaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia toiminnalle asettuu oli tutkimuksen keskeinen teema. Nuoret olivat mukana tutkimuksen teossa eri puolilla Suomea perustetuissa vertaistutkijaryhmissä. Taavetti kertoi pyrkineensä julkaisussa vuoropuheluun nuorten kanssa.

Taavetti painotti, että vaikka näidenkin nuorten elämään vaikuttaa monenlaiset normit, tässä tutkimuksessa keskityttiin juuri seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviin normeihin. Hän valitsi käyttää termiä ”sateenkaarinuori”, koska koki sen moninaisemmaksi. Tutkimuksen mukaan määrittelyjen välttäminen onkin nuorilla yleistä. Määrittely tehdään usein ulkoisesta pakosta, vain koska joku toinen haluaa määritelmän. Taavetti sanoi, että vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat ihan suoraa syrjintää, näkymättömyys tuli erityisesti esiin sateenkaarinuorten kokemuksissa. Heteronormatiivisuus näyttäytyy koulun arjessa monin tavoin. Esimerkiksi opetus marginalisoi, samaistumiskohteet puuttuvat, koulun tilat ovat voimakkaan sukupuolitettuja, kiusaamiseen ei aina puututa. Taavetti korosti, että koulua, jossa ei ole sateenkaarinuoria, ei ole olemassa, ja vaikenemisen kulttuurin rikkomista ei voi jättää nuorten omalle vastuulle.

Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Heikkinen sanoi omassa puheenvuorossaan, että ammattilaisten koulutuksessa on otettava nämä teemat esiin. On pohdittava miten luodaan koulusta turvallinen tila kaikille nuorille. Opetusministeri Krista Kiuru painotti, että monet esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kärsivät siitä, että tietoa ja ymmärrystä ei ole tarjolla tästä asiasta. Hän kertoi esimerkin Salon lukiosta, jossa on järjestetty seksuaalisuutta käsittelevä kurssi. Kuulemansa mukaan se on ollut yksi suosituimmista kursseista. Opetusministeri toivoi tällaista toimintaa muihinkin kouluihin.

Tilaisuudessa järjestettiin myös nuorten paneeli. Moni panelisteista oli ollut vertaistutkijaryhmien vetäjiä eri puolilla Suomea. Nuorten puheenvuoroissa tuli esiin myös tiedon lisäämisen tarpeellisuus. Heidän kokemuksensa mukaan opettajat tietävät näistä asioista usein vähemmän kuin oppilaat. Juudas Kannisto sanoi, että tiedon puute on suuri ihmisoikeusloukkaus vähemmistöihin kuuluvia kohtaan, mutta myös hirveän ikävää ihan kaikille. Kaikilla on oikeus oikeaan tietoon esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvästä terminologiasta. Muutenkin puheenvuoroissa korostettiin, että normien purkaminen hyödyttää kaikkia oppilaita ei ainoastaan vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Jokainen joutuu käyttämään turhaa energiaa siihen, että yrittää täyttää mahdottomia normeja.

Lopuksi panelisteilta kysyttiin, että jos he saisivat taikasauvan, jolla voisi muuttaa koulun, niin mitä he tekisivät. Nuoret listasivat muun muassa, että poistaisivat heteronormin, sukupuolinormin ja kiusaamisen, opetusmateriaaleja ja puhetapoja pitäisi muuttaa ja henkilökunnan tietotaitoa lisätä. Koulussa pitäisi oikeasti tuoda ilmi, että erilaisuus on hyvä asia. Sen sanominen ei vielä riitä. Juudas Kannisto muuttaisi koulua enemmän sellaiseksi, jossa jokaista opetettaisiin ajattelemaan itsenäisesti. Että jokainen tuntisi olevansa oman itsensä auktoriteetti. Elsa Korkman totesi, ettei pelkästään koulun muuttaminen vielä riitä. Hän sanoi, että jos saisi taikasauvan, hän muuttaisi koko yhteiskunnan.

Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista täällä. 

YLE uutiset julkaisi tilaisuudesta jutun, jossa haastateltiin muun muassa nuorispaneelin jäsentä Elsa Korkmania. 

YLEn Kioski ohjelmassa keskusteltiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nimityksistä. 

Tilaisuudesta twiitattiin ahkerasti muun muassa hashtageilla #sateenkaarinuori sekä #hlbtiq   Tilaisuudesta twiittejä myös AGORAn twitter tilillä.

Maanantaina 12.1. vierailimme Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikössä TASYssa. Meitä oli pyydetty kertomaan AGORAsta ja tutkimuksesta jota meillä tehdään tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyen. Mukana oli edustajia myös opetusministeriöstä ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta TANEsta. Tapaamisessa oli paikalla noin 15 ministeriöiden edustajaa. AGORAsta tapaamisessa olivat mukana Kristiina Brunila, Sonja Raunio, Elina Ikävalko ja Leena Teräs. Kerroimme AGORAn toiminnasta, monitieteisestä tutkimuksestamme meiltä ja myös laajemmin valtakunnallisesti ja keskustelimme muun muassa tasa-arvosuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Kristiina Brunila puhui muun muassa tasa-arvotyöhön liittyvistä kysymyksistä ja keskeisistä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä ongelmista erit. eriarvoisuuden näkökulmista. Sonja Raunio puhui väkivaltaa koulussa käsittelevästä tutkimuksestaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta kouluissa. Elina Ikävalko kertoi väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee tasa-arvosuunnittelua. Leena Teräs puhui valtakunnallisesta tasa-arvotyöstä ja tasa-arvosuunnittelusta.

Elina Ikävalko puhui väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee tasa-arvosuunnittelua.

Leena Teräs puhui valtakunnallisesta tasa-arvotyöstä ja tasa-arvosuunnittelusta.

Kristiina Brunila puhui tasa-arvotyöhön liittyvistä kysymyksistä ja keskeisistä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä ongelmista erit. eriarvoisuuden näkökulmista.

Two interesting books have been published recently.

The first book is in English and its is called “Fair and Competitive? Critical perspectives on contemporary Nordic schooling”. The book is edited by Anne-Lise Arnesen, Elina Lahelma, Lisbeth Lundahl and Elisabet Öhrn. Read more about the book from JustEd website.

The second book is in Finnish. It is a book about doing ethnography about the services for the disabled by Katariina Hakala. In English the book is called “‘There is much to do to improve human rights!’ Challenges of independent living in disability services.” Read more about the book (in Finnish) or buy it from here.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteistyöjärjestö Condus järjesti yhdenvertaisuuspäivän 26.11. Siltavuorenpenkereellä. Myös AGORA oli mukana päivässä. Siltavuorenpenger 5A:n K1 kerroksessa oli yhteistyötoimijoiden infopisteitä sekä muun muassa mahdollisuus kokeilla pyörätuolilla liikkumista Siltavuorenpenkereellä, unisex vessa sekä Opiskelijavinokkaat OVI ry:n heterokysely.

Minerva-torilla oli ohjelmaa kello 12.15-16.00 välisenä aikana. Aloituspueenvuorot pitivät AGORAn koordinaattori Sonja Raunio sekä Professori Kristiina Brunila. Voit lukea kummatkin puheenvuorot Wall-sivulta. Sen jälkeen oli mahdollisuus osallistua työpajoihin, kuten Amin A. Alemin ja Heidi Layneen pitämä monikulttuurisuustyöpaja.

Päivä päättyi Conduksen edustajien sekä Dekaani Patrik Scheininin puheenvuoroihin. Molemmissa loppupuheenvuoroissa korostettiin, että olisi tärkeää tehdä tapahtumasta jokavuotinen. AGORA tukee ajatusta jokavuotisesta tapahtumasta ja korostaa että yhdenvertaisuutta on tärkeää tarkastella nimenomaan yhteiskunnallisena ja rakenteellisena kysymyksenä.

Saturday the 8^th of November was a day full of feminism. FemF2014 was the second Feminist Forum organized in Helsinki. The Swedish Adult Education Centre Arbis was buzzing with inspiring feminist vibes.

Also at AGORA’s event, every seat was taken and the atmosphere was warm and conversational. Researchers connected to AGORA in different ways came to talk about their research. After the presentations there was an inspiring discussion between the audience and the speakers.

First Kristiina Brunila talked about working at the University and in the ethos of knowledge capitalism, about research center AGORA and her own research. From the left: Kristiina Brunila, Katariina Mertanen, Jenni Helakorpi and Katariina Hakala.

Katariina Hakala  talked about the inclusive research method she has developed. She also focused on help or helping and invited everyone to reflect disability from our own, first hand experience.

Katariina Mertanen talked about her research that has to do with social exclusion. She emphasized the productive nature of language. Here is a link to Katariina’s presentation (in Finnish).

Last presentation was by Jenni Helakorpi, who’s research is to do with the school system and the meanings given to Roma-ness in that context. She draws from feminist and postcolonial studies in her research.

Warm thank you to the volunteers who organized FemF2014, everyone who organized events and most of all thank you all the participants! It was truly a one of a kind feminist event!

Elizabeth Adams St. Pierre, who is Professor in the Educational Theory and Practice Department and Affiliated Professor of both the Qualitative Research Program and the Women’s Studies Institute at the University of Georgia (USA), will be visiting AGORA in November. Her areas of expertise are poststructural and postmodern theories, post qualitative inquiry and new empiricisms/new materialisms.

During her visit, Professor Adams St. Pierre will be giving a lecture titled “Practices for the ‘New’ in the New Post Qualitative Inquiry” on the 18^th of November from 10 to 12 am. The lecture is open for everyone interested and does not require registration in advance. AGORA organizes the lecture with the Doctoral Program of School, Education, Society and Culture (SEDUCE). The lecture is part of a doctoral course Encountering Post-Qualitative Inquiry that has started today the 13^th of October and lasts until the day of the lecture the 18^th of November.

Viime perjantaina eli 19.9. sukupuolentutkimuksen verkosto Hilman feministisen yliopistopedagogiikan kurssilla opiskelevat tutkijat tulivat tutustumaan AGORAan. Kohtaaminen järjestettiin Minerva-torilla. Tilaisuus oli kaikille avoin ja paikalle saapuikin feministisen pedagogiikan opiskelijoiden lisäksi hyvä joukko muita asiasta kiinnostuneita.

Puheenvuoroja pitivät AGORAssa toimivat tutkijat Kristiina Brunila, Sirpa Lappalainen, Hanna Guttorm, Ina Juva sekä Anna-Leena Riitaoja. Lisäksi Aino-Maija Hiltunen Hilma-verkostosta puhui FemPeda-kurssien historiasta. Puheenvuorojen jälkeen käydyssä keskustelussa korostettiin halukkuutta yhteistyöhön jatkossakin.

Kasvatustieteissä tehtävä tutkimus herätti mielenkiintoa FemPeda-kurssilaisissa. Erityisen paljon keskustelua heräsi kirjoittamisesta ja arvioinnista. Puolestaan Hilma-verkostossa järjestettävä feministisen yliopistopedagogiikan opetus kiinnosti niitä, joille verkoston toiminta ei ollut ennestään tuttua. Keskustelua käytiin myös yliopistopedagogiikan opetuksen eroista ja yhtäläisyyksistä Hilma-verkostossa ja käyttäytymistieteiden laitoksella. Yliopistopedagogiikan opetusta käyttäytymistieteiden laitoksella kommentoi yleisön joukossa ollut professori Sari Lindblom-Ylänne.

Tietoa Hilma-verkostosta löytyy täältä ja Hilma-verkoston FemPeda-kursseista voi lukea lisää täältä.

TROUBLING SPECIAL
An ethnographic study on practices of special education and formation of special in the everyday life of lower secondary school

The study focuses on the formation of the conceptions of special in the everyday life of school, especially in the practices of special education and student welfare services. It analyses definitions of special and normal/ordinary in the discursive practices of everyday life. The relationship between normal and deviant is approached as a formation constantly re-built, re-defined and re-conceptualized in the everyday practices of the school. The study is positioned in the fields of sociology of education, cultural studies, gender studies, youth studies and disability studies. Theoretically it draws from feminist poststructuralist theories. Key analytical concepts of the study are subject position, subjectivity and subjectification.

Methodologically the study is ethnographic. A year-long fieldwork took place in one lower secondary school, following the everyday schooling of 9th graders in special education. Data consists mainly of field notes and interviews.

The report is divided into four thematically separate analytical chapters. These focus on (1) school space and spatial practices, (2) definitions of ordinary and special made in the discussions of members of the multidisciplinary student welfare team, (3) discursive practices of the special education teachers and in special education classes, and (4) hierarchies constructed in the student culture, and how students positioned as  special  negotiate their position and meaning in relation to these hierarchies.

Main results of the study are drawn from these four themes, and how these different dimensions intertwine in the process of defining what and who is special in the school. Special and ordinary were found as very clearly demarcated and fixed in the everyday life of school, and the difference between these positions is both wide and steep. The negative images and stigma connected to special education still dominates everyday sense-making, even if the school culture has also become more sensitive to stigmatization and works to challenge and deconstruct it. The division between special and ordinary is steepest in the student culture. Student culture is very sensitive to the dividing practices and divisions made by the school institution. The special that is formed and reformed in everyday practices and repetitions of the school culture appears as a fixed position with no alternative, defined by cemented cultural meanings. The study suggests that in order to change the division between normal and special and challenge the meanings connected to special, schools needs to look for new ways of explicitly discuss and work on these meanings and the practices producing them.

In Finnish

Reetta Mietolan väitöskirja Hankala erityisyys: Etnografinen tutkimus erityisopetuksen käytännöistä ja erityisyyden muotoutumisesta yläkoulun arjessa tarkastettiin Helsingin yliopistossa 16.8.2014. Tutkimus osoittaa, että erityisyyteen liittyvät negatiiviset merkitykset ovat yhä olemassa koulun arjessa ja erityinen rakentuu suhteessa tavalliseen tai normaaliin selvärajaisesti. Tutkimuksen johtopäätöksenä Mietola esittää, että muutoksen aikaansaamiseksi merkityksistä ja niitä tuottavista käytännöistä tulisi keskustella ja näitä työstää.

Väitöskirja on julkaistu E-thesiksessä.