Publications

The AGORA Centre provides high quality scientific publications related to social justice and equality in Finnish, Swedish and English.

The articles, anthologies, monographies and reports produced in the AGORA have been widely recognized and used in different universities and other educational institutions. More publications at research database TUHAT.

Selection of Easy Access Publications

Brunila, K. (2009). Parasta ennen. Tasa-arvotyön projektitapaistuminen. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 222. Helsinki: Yliopistopaino.

Brunila, K. (2010). Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa [Gender Equality in Higher Education and Research]. Sosiaali- ja terveysministeriön Selvityksiä 2009:51. Helsinki: Yliopistopaino. Hallituksen ensimmäiseen tasa-arvopoliittiseen selontekoon pyydetty asiantuntijaselvitys.

Brunila, K. (2012). From Risk to Resilience. Education Inquiry, 3(3), 451–464.

Brunila, K. (2014). The Rise of Survival Discourse in the Era of Therapisation and Marketisation of Education. Education Inquiry, 5(1), 7–23

Brunila, K., Heikkinen, M., & Hynninen, P. (2005). Difficult but Doable. Good practices for equality work. Oulu University, Kajaani University Consortium, Adult Education Unit/The National Thematic Network. Kajaani: Kainuun Sanomat Oy.

Brunila, K., & Mertanen, K. (2014). Nuorisotakuu ajaa projektimarkkinoille. Uutistamo.

Guttorm, H. (2012). Becoming-(A)-Paper or An Article Undone: (Post-)Knowing and Writing (Again), Nomadic and So Messy. Qualitative Inquiry, 18(7), 595–605.

Guttorm, H., Hohti, R., & Paakkari, A. (2015). “Do the next thing”: An interview with Elizabeth Adams St. Pierre on post-qualitative methodology. Reconceptualizing Educational Research Methodology, 6(1), 15–22.

Hohti, R. (2007). Valta ja tieto koulun todellisuuksissa: Etnografinen tutkimus luokkahuoneen vuorovaikutuksesta. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Hohti, R. (2013). Lapsuuden rajat. Duodecim, 129(23), 2519–2525.

Hohti, R. (2015). Now — and Now — and Now: Time, Space and the Material Entanglements of the Classroom. Children & Society.

Hohti, R. (2016). Children writing ethnography: children’s perspectives and nomadic thinking in researching school classrooms. Ethnography and Education, 11(1), 74-90.

Hohti, R. (2016). Classroom matters: Research with children as entanglement. Doctoral thesis. (Opettajankoulutuslaitos, julkaisuja; Nro 387).

Hohti, R., & Karlsson, L. (2012). Kevätjuhlat – koululaisena toimimisen tilat ja rajat. Teoksessa E. Pekkarinen, K. Vehkalahti, & S. Myllyniemi (toim.), Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä: Nuorten elinolot -vuosikirja 2012 (s. 128-142). Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Ikävalko, E. (2010/2014). Tasa-arvosuunnitelmien seuranta. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu. Opetushallitus.

Kalalahti, M. & Varjo, J. (2012). Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus perusopetukseen sijoittumisessa ja valikoitumisessa. Kasvatus & Aika, 6(1), 39–55.

Karvonen, U., Tainio, L., Routarinne, S. & Slotte, A. (2015) Tekstit selitysten resursseina oppitunnilla. Puhe ja kieli, 35(4), 187–209.

Kauko, J. (2013). Dynamics in higher education politics: a theoretical model. Higher Education, 65(2), 193–206.

Lahelma, E. (2014) Troubling discourses on gender and educationEducational Research, 56(2), 171–183.

Lahelma, E. (2015). Tackling the gender divide. Centre of Educational Research and Practice (CERP). AQA.

Lehtomäki E., Moate J., Posti-Ahokas H. (2015). Global connectedness in higher education: student voices on the value of cross-cultural learning dialogue. Studies in Higher Education.

Lehtonen, J. (2014). Ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten kokemukset työelämästä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning, 12(3), 302–308.

Lehtonen, J. (2014). Muistot ja ajallisuus – Setan nuorten toiminta muutoksessa. Suomen Queer-tutkimuksen seuran lehti, 8(1–2), 22–35.

Lehtonen, J. (2013). Sukupuolivähemmistöt koulussa – moninaisia tarinoita ja haastavia tutkimusvalintoja? Suomen Queer-tutkimuksen seuran lehti, 7(1–2), 42–49.

Lehtonen, J. (2012). Moninaisuus ja normatiivisuus haasteina – ei-heteroseksuaaliset ja trans-nuoret ammatillisissa oppilaitoksissa. Teoksessa K. Bildjuschkin, & S. Ruuhilahti (toim.), HOT, huolehdi, ohjaa, tue. Puheenvuoroja seksuaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa (s. 262–290). Turku: Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

Lehtonen, J. (toim.). (2011). Sukupuolinäkökulmia tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa –projektin julkaisu. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Niemi, A.-M. (2015). Erityisiä koulutuspolkuja?: Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. 264 ed. Helsinki: Unigrafia.

Niemi, A.-M., Mietola, R., & Helakorpi, J. (2010). Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. Sisäasiainministeriön julkaisut 1/2010, Helsinki: Sisäasianministeriö.

Sahlström, F., Kalalahti, M., Kauko, J., & Varjo, J. (2015). För snabba slutsatser om finska skolan. Dagens nyheter 24.04.2015.

Sahlström, F., Kalalahti, M., Kauko, J., & Varjo, J. (2015). För fort från observation till konklusion om skolan. Hufvudstadsbladet 01.05.2015.

Siivonen, P., & Brunila, K. (2014). The making of entrepreneurial subjectivity in adult education. Studies in Continuing Education, 36(2), 160–172.

Siivonen, P., & Isopahkala-Bouret, U. (2014). Adult graduates’ negotiations of age(ing) and employability. Journal of Education and Work.

Vaahtera, E. (2012). Compulsory Able-Bodiedness and the Stigmatised forms of Nondisability. Lambda Nordica, (1-2)17, 77–101.

Vaahtera, E. (2012). Vammaistutkimusta vammattomuudesta? Teoksessa T. Oikarinen, & H. Pölkki (toim.), Näkökulmia vammaisuuteen (s. 84–91). Helsinki: Vammaisfoorumi ry.

Varjo, J., & Kalalahti M. (2015). The Conceivable Benefits of Being Comprehensive – Finnish Local Education Authorities on Recognising and Controlling the Social Costs of School Choice. European Educational Research Journal, 14(3–4), 312–330.

Varjo, J. & Kalalahti, M. (2016). Kunnat kouluvalintapolitiikan ristivedossa. Politiikasta.fi. 30.3.2016. Uutistamo.fi 1.4.2016.

Recent Scientific Publications (2014–)

Anttila, S., Leskinen, J., Posti-Ahokas, H. & Janhonen-Abruquah, H. (2015). Performing Gender and Agency in Home Economics Textbook Images. In K. Hahl, P.-M. Niemi, R. Johnson Longfor  (Eds.), Diversities and Interculturality in Textbooks: Finland as an Example (pp. 61–84). Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars.

Arnesen, A.-L., Lahelma, E., Lundahl, L., & Öhrn, E. (Eds.). (2014). Fair and competitive? Critical perspectives on contemporary Nordic schooling. Lontoo: Tufnell Press.

Beach, D., & Lahelma, E. (2015). Introduction to the section Interpretation in ethnographic studies. In M. Griffiths, D. Bridges, P. Smeyers, & N. Burbules (Eds.), International Handbook of Interpretation in Educational Research Methods (pp. 679–683). Dordrecht: Springer.

Boonzaier, F., Lehtonen, J., & Pattman, R. (Eds.). (2015). Youth, violence and equality: Local-Global perspectives [Special issue]. African Safety Promotion 13(1).

Boonzaier, F., Lehtonen, J., & Pattman, R. (2015). Youth, violence and equality: Perspectives on engaging youth toward social transformation. African Safety Promotion 13(1), 1-6.

Brunila, K. (2014). The Rise of Survival Discourse in the Era of Therapisation and Marketisation of Education. Education Inquiry, 5(1), 7–23.

Brunila, K., Ikävalko, E., Kurki, T., Mertanen, K., & Mikkola, A. (2016). Revisiting the ’Vulnerability ethos’ in Cross-Sectoral Transition Policies and Practices for Young People. Research in Comparative and International Education, 11(1), 69–79.

Brunila, K., & Isopahkala-Bouret, U. (toim.). (2014). Marginaalin voima! Aikuiskasvatusseuran 51. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Brunila, K., Onnismaa, J., & Pasanen, H. (toim.). (2015). Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa. Aikuiskasvatuksen 52. vuosikirja. Tampere: Vastapaino.

Brunila, K., & Siivonen, P. (2016). Preoccupied with the self: towards self-responsible, enterprising, flexible and self-centred subjectivity in educationDiscourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 37(1), 56–69.

Ecclestone, K., & Brunila, K. (2015). Governing emotionally vulnerable subjects and “therapisation” of social justice. Pedagogy, Culture & Society, 23(4), 485–506.

Guttorm, H., Arvola-Orlander, A., Niemi, A.-M., Vaahtera, E., Mertanen, K., Tammi, T., Mononen-Batista Costa, S., Brunila, K., Kouhia, A., Paakkari, A., Kainulainen, V., & Ikävalko, E. (2014). Akateeminen kapitalismi ja kollektiivisuuksien paradoksaalisuudet tohtorikoulutuksessa. Aikuiskasvatus, 34(2), 121–128.

Guttorm, H., Hohti, R., & Paakkari, A. (2015). “Kohti seuraavaa” – Elisabeth Adams St. Pierren ajatuksia laadullisesta tutkimuksesta. Kasvatus, 46(3), 287–293.

Hakala, K. (2014). “Kyllä ihmisoikeuksissa olis parantamisen varaa!” Itsenäisen elämän haasteita vammaispalveluissa. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 9. Kouvola: PackageMedia Oy.

Hjelmér, C. & Lappalainen, S., & Rosvall, P.-Å. (2014). Young people and spatial divisions in upper secondary education: a Cross-cultural perspective. In A.-L. Arnesen, E. Lahelma, L. Lundahl, & E. Öhrn (Eds.), Fair and competitive? Critical perspectives on contemporary Nordic schooling. London: Tufnell Press.

Hohti, R. A. K., Rautio, P., Leinonen, R-M., & Tammi, T. J. (2016). Shitgulls and shops are nature: Urban child–within–nature reconfigurations. Environmental Education Research.

Hohti, R. & Puroila, A-M. (2016). Valon, varjon ja muutoksen kertomukset. Teoksessa L. Karlsson, A-M. Puroila, & E. Estola (toim.), Välkkeitä, valoja ja varjoja (s. 54–70). Latvia: N-Y-T NYT.

Ikävalko, E. (2014). Valta ja nomadinen tutkijuus tasa-arvotyöryhmässä. Sukupuolentutkimus-Genusforskning, 27(4), 17–29.

Isopahkala-Bouret, U. (2015). Graduation at age 50+: Contested efforts to construct ‘third age’ identities and negotiate cultural age-stereotypes. Aging Studies, 35, 1–9.

Isopahkala-Bouret, U. (2015). Educational Credentialing of an Aging Workforce: Uneasy Conclusions. Adult Education Quarterly, 65(2), 83–99.

Isopahkala-Bouret, U. (2015). ‘It’s Considered a Second Class Thing’. The Differences in Status between Traditional and Newly Established Higher Education Credentials. Studies in Higher Education. 40(7), 1291–1306.

Isopahkala-Bouret, U. (2014). A master’s degree in one’s fifties: A way to stay active beyond the retirement age. In A. Leist, J. Kulmala, & F. Nyqvist (Eds.), Health and Well-Being in Old Age: From Biomedical and Life Course Factors to Policy and Practice (pp. 247–258). New York: Springer.

Isopahkala-Bouret, U., Lappalainen, S., & Lahelma, E. (2014). Educating model ‘worker citizens’: visions and divisions in curriculum texts. Journal of Education and Work, 27(1), 92–109.

Janhonen-Abruquah, H., Posti-Ahokas, H., Palojoki, P., & Lehtomäki, E. (2014). Developing Learning Games for Culturally Responsive Home Economics Learning. International Journal of Home Economics, 7(2), 2–16.

Kalalahti, M., Silvennoinen, H., & Varjo, J. (2015). Vuorovaikutusta ja valintoja – kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja sen yhteydet lapsen koulumenestykseen ja kouluvalintoihin. Nuorisotutkimus, 33(3–4), 37–58.

Kalalahti, M., Silvennoinen, H., & Varjo, J. (2015). Kouluvalinnat kykyjen mukaan? – erot painotettuun opetukseen valikoitumisessa. Kasvatus, 46(1), 19–35.

Kalalahti, M., Silvennoinen, H., Varjo, J., & Rinne, R. (2015). Education for all? Urban parental attitudes towards universalism and selectivism in the Finnish comprehensive school system. In P. Seppänen, A. Carrasco, M. Kalalahti, R. Rinne, & H. Simola (Eds.), Contrasting Dynamics in Education Politics of Extremes: school choice in Chile and Finland (pp. 205–224). Rotterdam: SensePublishers.

Kauko, J. (2014). Complexity in higher education politics: bifurcations, choices and irreversibility. Studies in Higher Education, 39(9), 1683–1699.

Kurki, T., & Brunila, K. (2014). The Wheel of (Mis)fortune. Education and training as projectised and precarious politics. Power and Education, 6(3), 283–294.

Kurki, T., Ikävalko, E., & Brunila, K. (2009). Nomadinen tutkimus, kirjoittaminen ja tutkijuus. Aikuiskasvatus, 37(2), 127–130.

Lahelma, E. (2015). Steps towards a more international Gender and Education journal: a Nordic viewpointGender and Education, 27(2), 106–108.

Lahelma, E., Lappalainen, S., Mietola, R., & Palmu, T. (2014). Discussions that ‘tickle our brains’: Constructing interpretations through multiple ethnographic data sets. Ethnography & Education, 9(1), 51–65.

Lahelma, E., Lappalainen, S., Palmu, T., & Pehkonen, L. (2014). Vocational teachers’ gendered reflections on education, teaching and care. Gender & Education, 26(3), 293–305.

Lappalainen, Sirpa (2014). Locality, mobility and labour market citizenship: Reflections of Finnish vocational students in social services and health care. Pedagogy, Culture and Society, 22(3), 425–445.

Lappalainen, S., & Lahelma, E. (2015). Subtle discourses on equality in the Finnish curricula of upper secondary education: reflections of the imagined societyJournal of Curriculum Studies.

Lappalainen, S., Lahelma, E., & Mietola, R. (2015). Problematizing evaluative categorisations: collaborative and multi-sited interpretations on constructions of normality. In M. Griffiths, D. Bridges, P. Smeyers, & N. Burbules (Eds.), International Handbook of Interpretation in Educational Research Methods (pp. 843–864). Dordrecht: Springer.

Lehtomäki, E., Posti-Ahokas, H., & Moate, J. (2015). Global Connectedness in Higher Education: Student Voices on the Value of Cross-cultural Learning Dialogue. Studies in Higher Education.

Lehtonen, J. (2016). Experiences of Non-Heterosexual and Trans Youth on Career Choice and in the Workplace. In T. Köllen (Ed.), Sexual Orientation and Transgender Issues in Organizations: Global Perspectives on LGBT Workforce Diversity (pp. 289–306). Springer.

Lehtonen, J. (2015). Going to the ‘Men’s School’? Non-heterosexual and trans youth choosing military service in Finland. NORMA: The International Journal for Masculinity Studies, 10(2), 2015, 117–135.

Lehtonen, J. (2014). Sukupuolittuneita valintoja? Ei-heteroseksuaaliset ja transnuoret koulutuksessa. Sukupuolentutkimus, 27(4), 67–71.

Lehtonen, J., Palmu, T., & Lahelma, E. (2014). Negotiating Sexualities, Constructing Possibilities: Teachers and Diversity. In M.-P. Moreau (Ed.), Inequalities in the Teaching Profession. A Global Perspective (pp. 118–135). Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Mononen Batista-Costa, S., & Brunila, K. (2016). Becoming Entrepreneurial – Transitions and education of unemployed youth. Power and Education, 8(1), 19–34.

Niemi, H., & Isopahkala-Bouret, U. (2015). Persistent work of teachers toward equity and lifelong learning in the Finnish educational system. The New Educator, 11(2), 130–145.

Niemi, A.-M. (2014). Tuki, tarve, leima, oikeus? Erityisyyden muotoutuminen ammatillisen koulutuksen diskursseissa. Kasvatus, 45(4), 349–363.

Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. (2015). Ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon ja maisterin tutkinnon suorittaneet työmarkkinoilla – tutkintojen statuserot, työkokemus ja työtehtävien eriytyminen kilpailuasetelman määrittäjinä. Teoksessa H. Aittola, & J. Ursin J. (toim.), Eriarvoistuva korkeakoulutus? (s. 89–110). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos.

Paju, E., Salo, U.-M., Guttorm, H., Hohti, R., Lappalainen, S., Mietola, R., & Niemi, A.-M. (2014). Feministinen etnografia: tietämistä ja tutkimista kasvatuksen kentillä [Feminist ethnography in the field of edducational research]. Sukupuolentutkimus–Genusforskning [Finnish Journal of Gender Studies], 27(4), 30–41.

Posti-Ahokas, H., Haveri, S., & Palojoki, P. (2015). Eläytymistarinat nuorten itsenäistymisen tulkkina [Empathy-based stories in the study of young people’s percpections of becoming independent]. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 52(4), 324–333.

Posti-Ahokas, H., Janhonen-Abruquah, H., & Longfor, R. (2015). Urban spaces for intercultural encounters: cultural plunges for future teachers. World Studies in Education, 16(2), 45–55.

Posti-Ahokas, H., & Lehtomäki, E.  (2014). The significance of student voice: Female students’ interpretations of failure in Tanzanian secondary education. Gender and Education, 26(4), 338–355.

Posti-Ahokas, H., & Okkolin, M.-A. (2015). Enabling and constraining family: Young women building their educational paths in Tanzania. Journal of Community, Work and Family.

Posti-Ahokas, H., & Palojoki, P. (2014). Navigating transitions to adulthood through secondary education: Aspirations and value of education for Tanzanian girls. Journal of Youth Studies, 17(5), 664–681.

Puroila, A.-M., Hohti, R., & Karlsson, L. (2016). Hassuja juttuja – lasten huumoria päiväkoti- ja kouluympäristössä. Teoksessa L. Karlsson, A-M. Puroila, & E. Estola (toim.), Välkkeitä – valoa ja varjoja lasten hyvinvointikertomuksissa (s. 71–89). Latvia: N-Y-T NYT.

Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R., & Simola, H. (toim.). (2015). Lohkoutuva peruskoulu – Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka. Kasvatusalan tutkimuksia 68. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Siivonen, P., & Isopahkala-Bouret, U. (2016). Adult graduates’ negotiations of age(ing) and employability. Journal of Education and Work, 29(3), 352−372.

Silvennoinen, H., Kalalahti, M., & Varjo, J. (2015). Why Fix something that is not Broken? The Implementation of School Choice Policy and Parental Attitudes towards Equality and Uniformity of Comprehensive School System in Finland. Athens Journal of Education, 2(1), 37−51.

Simola, H., Rinne, R., Varjo, J. Kauko, J., & Pitkänen, H. (2015). Quality assurance and evaluation in Finnish compulsory schooling: a national model or just unintended effects of radical decentralization? In H. Simola (Ed.), The Finnish Education Mystery – Historical and sociological essays on schooling in Finland (pp. 48–66). London: RoutledgeFalmer.

Simola, H., Varjo, J., & Rinne, R. (2015). Vasten valtavirtaa. Teoksessa H. Simola (toim.), Koulutusihmeen paradoksit – Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Tampere: Vastapaino.

Simola, H., Varjo, J., & Rinne, R. (2015). Against the flow: path dependence, convergence and contingency in understanding the Finnish QAE model. In H. Simola (Ed.), The Finnish Education Mystery – Historical and sociological essays on schooling in Finland (pp. 224–251). London: RoutledgeFalmer.

Tainio, L., & Karvonen, U. (2015). Finnish Teachers Exploring Gender Bias in School Textbooks. In S. Mills & A.S. Mustapha (Eds.), Gender Representations in Learning Materials. International Perspectives (pp. 124–149). New York, NY: Routledge.

Tainio, L., & Laine, A. (2015). Emotion work and affective stance in mathematics classroom: the case of IRE sequences in Finnish classroom interaction. Educational Studies in Mathematics, 89(1): 67–87.

Tainio, L., & Siponmaa, E. (2015). Lukukoira ei hauku. Koira, lapsilukija ja aikuiset lukemistapahtuman rakentajina. Kasvatus, 46(4), 364–378.

Vaahtera, E. (2016). ‘We swam before we breathed or walked’: able-bodied belonging in popular stories of evolutionary biology. Disability & Society, 31(5), 591–603.

Vaahtera, E. (2016). Biopolitics and the repressive hypothesis of the body. The case of swimming training in Finland. Scandinavian Journal of Disability Research, 18(2), 142–153.

Vaahtera, E. & Vähäpassi, E. (2014). Vammaisuuden haluaminen ja kulttuuriset normit. In Mianna Meskus, Sari Irni & Venla Oikkonen (toim.), Muokattu elämä: Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus (s. 233–263). Tampere: Vastapaino.

Varjo, J, Kalalahti, M., & Lundahl, L. (2016). Recognizing and Controlling the Social Cost of school Choice. In G. Noblitt, & B. Pink (Eds.), Education, Equity, Economy: Crafting a New Intersection (pp. 73–94). Heidelberg: Springer.

Varjo, J., Kalalahti, M., & Silvennoinen, H. (2014). Families, school choice and democratic iterations on the Right to Education and Freedom of Education in Finnish municipalities. Journal of School Choice, 8(1), 20–48.

Varjo, J., Kalalahti, M. & Silvennoinen, H. (2015). The middle classes, municipalities, and democratic iterations on basic educational rights in Finland. In P. Seppänen, A. Carrasco, M. Kalalahti, R. Rinne, & H. Simola (Eds.), Contrasting Dynamics in Education Politics of Extremes: school choice in Chile and Finland (pp. 159–180). Rotterdam: SensePublishers.

Varjo, J., Simola, H. & Rinne, R. (2016). Arvioida ja hallita – Perään katsomisesta informaatio-ohjaukseen suomalaisessa koulupolitiikassa. Kasvatusalan tutkimuksia 70. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Selection of Other Scientific Publications

Brunila, K, Hakala, K., Lahelma, E., & Teittinen, A. (toim.). (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus.

Brunila, K., & Mononen-Batista Costa, S. (2010). Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi. Teoksessa K. Komulainen, S. Keskitalo-Foley, M. Korhonen, & S. Lappalainen (toim.), Yrittäjyyskasvatus hallintana (s. 207–230). Jyväskylä: Vastapaino.

Hjelmér, C., Lappalainen, S., & Rosvall, P.-Å.  (2010). Time, Space and Young People’s Agency in Vocational Upper Secondary Education: a cross-cultural perspective. European Educational Research Journal, 9(2), 245–256.

Hohti, R., & Karlsson, L. (2014). Lollipop Stories: Listening to children’s voices in the classroom and narrative ethnographical research. Childhood, 21(4), 548–562.

Hohti, R. & Karlsson, L. (2013). Lasta kannattaa kuunnella!. Teoksessa J. Reivinen, & L. Vähäkylä (toim.), Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen (s. 164–174). Helsinki: Gaudeamus.

Isopahkala-Bouret, U. (2013). Exploring the meaning of age for professional women who acquire master’s degrees in their late forties and fifties. Educational Gerontology, 39(5), 285–297.

Kauko, J., Simola, H., Varjo, J., & Kalalahti, M. (2012). What Could a Dynamics Perspective Contribute to Comparative Research? In J. Kivirauma, A. Jauhiainen, P. Seppänen, & T. Kaunisto (Eds.), Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys = Social Perspectives on Education (pp. 219–233). Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Lahelma, E. & Hakala, K. & Hynninen, P., & Lappalainen, S. (2000). ‘We have far too few men!’ Analysing the discussion on the need for more male teachers. Nordisk Pedagogik, 20(3), 129–138.

Lappalainen S. (2002). “Eskarissa eurokuntoon” – Esiopetus (suomalais)kansallisena projektina [Becoming ’euro’ citizen – Preschool education as a national project]. In T. Gordon, K. Komulainen, & K. Lempiäinen (Eds.), Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli [’Finnish maiden hello’: Gendered nationality] (pp. 230–245). Tampere: Vastapaino.

Lappalainen, S. (2003). Celebrating Internationality: Construction of Nationality at Preschool. In D. Beach, T. Gordon, & E. Lahelma (Eds.), Democratic Education: Ethnographic Challenges (pp. 80–91). London: The Tufnell Press.

Lappalainen, S. (2004). ‘They Say It’s a Cultural Matter’: gender and ethnicity at preschool. European Educational Research Journal 3(3), 642–656.

Lappalainen, S. (2004). “Piiri pieni pyörii”: Pojat, kansallisuus ja erot esikoulussa [The round game at preschool: Boys, nationality and differences]. Kasvatus [Finnish Educational Research Journal], 35(2), 133–144.

Lappalainen, S. (2006). Liberal multiculturalism and national pedagogy in a Finnish preschool context: inclusion or nation-making? Pedagogy, Culture & Society, 14(1), 99–112.

Lappalainen, S. (2007). Havainnoinnista kirjoitukseksi [From observation towards ethnographic writing]. In S. Lappalainen, P. Hynninen, T. Kankkunen, E. Lahelma, & T. Tolonen (Eds.), Etnografia metodologiana: lähtökohtana koulutuksen tutkimus [Ethnography as a methodology: The study of education as starting point] (pp. 113–133). Tampere: Vastapaino.

Lappalainen, S. (2007). Mikä ihmeen etnografia? [Ethnography?] In S. Lappalainen, P. Hynninen, T. Kankkunen, E. Lahelma, & T. Tolonen (Eds.), Etnografia metodologiana: lähtökohtana koulutuksen tutkimus [Ethnography as a methodology: The study of education as starting point] (pp. 9–14). Tampere: Vastapaino.

Lappalainen, S. (2007). Rajamaalla: etnografinen tarina kenttätyöstä lasten parissa [On the border line: ethnographic story about fielfd work among children]. In S. Lappalainen, P. Hynninen, T. Kankkunen, E. Lahelma, & T. Tolonen (Eds.), Etnografia metodologiana: lähtökohtana koulutuksen tutkimus [Ethnography as a methodology: The study of education as starting point] (pp. 65–88). Tampere: Vastapaino.

Lappalainen, S. (2008). ‘School as a survival game?’ representations of Finnish school in transition from preschool to primary school. Ethnography & Education, 3(2), 115–127.

Lappalainen, S. (2009). Making differences and reflecting on diversities: embodied nationality among preschool children. International Journal of Inclusive Education 13(1), 63–78.

Lappalainen, S. (2011). ”Tää on oikeesti outoo”: Työssäoppimisen käytännöt ja nuorten toimijuus lähihoitajakoulutuksessa [’This is really weird’: on the job learning practises and young people’s agency in the vocational education of practical nurses]. In A. Laiho & T. Ruoholinna (Eds.), Terveydenhuollon alan ammatit [Professions in health care]. Helsinki: Gaudeamus.

Lappalainen, S. (2012). Beverley Skeggs – luokan ja sukupuolen piilotetut agenda [Beverly Skeggs – Hidden agendas of gender and social class]. In T. Aittola (Ed.), Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä [Theorists in educational sociology]. Helsinki: Gaudeamus.

Lappalainen, S., Isopahkala-Bouret, U., & Lahelma, E. (2010). Kohti työmarkkinakansalaisuutta hoiva-alan ammatillisessa koulutuksessa [Towards labour market citizenship in vocational education of care]. In K. Komulainen, S. Keskitalo-Foley, M. Korhonen, & S. Lappalainen, (Eds.), Yrittäjyyskasvatus hallintana [Enterpreneur education as a governing practice]. Tampere: Vastapaino.

Lappalainen, S., Lahelma, E., Pehkonen, L., & Isopahkala-Bouret, U. (2012). Neutrality, dichotomies and hidden inequalities: Analysis of vocational teachers’ reflections on gender. Vocations and Learning, 5(3), 297–311.

Lappalainen, S., Mietola, R., & Lahelma, E. (2010). Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymmärrystä: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus [Young people’s educational choices and student counselling]. Nuorisotutkimus [Finnish Journal of Youth Research] 28(1), 39–55.

Lappalainen, S., Mietola, R., & Lahelma, E. (2013). Gendered Divisions on Classed Routes to Vocational Education. Gender & Education, 25(2), 189–205.

Lappalainen, S., & Rajander, S. (2005). Maailmankansalaisia ja muuta väkeä [World citizens and other people]. In R. Mietola, & E. Lahelma & S. Lappalainen, & T. Palmu (Eds.), Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä: erontekoja ja yhdessä tekemistä [Encounters in the fields of education and schooling] (pp. 177–193). Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura [Finnish Educational Research Association].

Lehtonen, J. (Ed.). (2012). Section 6: Citizenship, Nationality, and Culture. In E. R. Meiners, & T. Quinn (Eds.), Sexualities in Education: A Reader (pp. 215–284). New York: Peter Lang.

Lehtonen, J. (2012). Gender Awareness in Research on Teacher Education in Finland. In T. Tolonen, T. Palmu, S. Lappalainen, & T. Kurki (Eds.), Cultural Practices and Transitions in Education, (pp. 226–239). London: The Tufnell Press.

Lehtonen, J. (2010). Gendered Post-Compulsory Educational Choices of Non-Heterosexual Youth. European Educational Research Journal, 9(2), 177–191.

Lehtonen, J. (2010). Seksuaalitietoinen koulu vuonna 2025. Futura, 29(3), 120–125.

Lehtonen, J. (2009). Ei-heteroseksuaaliset nuoret, heteronormatiivisuus ja koulun keskeyttäminen. Kasvatus, 40(5), 465–474.

Lehtonen, J. (2008). Career Choices of Lesbian Women. Journal of Lesbian Studies, 12(1), 97–102.

Mietola, R., & Lappalainen, S. (2006). Storylines of worry in educational arenas. Nordisk Pedagogik, 26(3), 229–242.

Mietola, R., & Lappalainen, S. (2005). “Hullunkurisia perheitä”: Perheen saamat merkitykset kasvatuksen kentällä [’Funny families’: Meanings of families in educational arenas]. In T. Kiilakoski & T. Tomperi, & M. Vuorikoski (Eds.), Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus [Whose education: Critical pedagogy and possibilities for educating in other ways] (pp. 112–135). Tampere: Vastapaino.

Mietola, R., Lahelma, E., Lappalainen, S., & Palmu, T. (2005). Johdattelua kohtaamisiin, kasvatuksen ja koulutuksen kentillä [Introduction for encounters in the fields of education]. In R. Mietola, E. Lahelma, S. Lappalainen, & T. Palmu (Eds.), Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä: erontekoja ja yhdessä tekemistä [Encounters in the fields of education and schooling]. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura [Finnish Educational Research Association].

Odenbring, Y., & Lappalainen, S. (2013). In ‘the Educational Twilight Zone’:Gendered Constructions of the Ideal Child in the Transition from Early Childhood Education to Compulsory Schooling. Nordic Studies in Education 33(4), 329–343.

Palmu, T., & Lappalainen, S. (2012). It is question about writing: from ethnographic fieldwork to ethnographic analysis. In T. Tolonen, T. Palmu, S. Lappalainen, & T. Kurki (Eds.), Cultural practices and transitions in education. London: Tufnell Press.

Posti-Ahokas, H. (2013). Empathy-based stories capturing the voice of female secondary school students in Tanzania. International Journal of Qualitative Studies in Education, 26(10), 1277–1292.

Rajander, S., & Lappalainen, S. (2011). Expectations and future prospects: the language of the cosmopolitan child. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5(3), 9–16.

Siivonen, P. (2013). “A bad head for maths”? Constructions of educability and mathematics in adult students’ narrative life histories. Scandinavian Journal of Educational Research, 57(5), 507–525.

Varjo, J., Simola, H. & Rinne, R. (2013). Finland’s PISA Results: An Analysis of Dynamics in Education Politics. In H.-D. Meyer & A. Benavot (Eds.), PISA, Powe and Policy : The Emergence of Global Education Governance (pp. 51-76). Oxford: Symposium Books.

Selection of MA Theses

Fernström, P. (2018). Itsevastuullistettu hyvinvointi. Helsingin yliopisto.

Forss, R. (2014). Nuoruutta istumassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus vankilassa elävien nuorten aikuisten toimijuudesta. Helsingin yliopisto.

Helakorpi, J. (2013). “Työntekijä muiden joukossa, mutta…”. Erojen jäsennyksiä romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien puheessa.  Helsingin yliopisto.

Kauppila, A. (2013). Kansalaisuus ja sen ideaalit vammaispolitiikassa kriittisen kyvykkyyksien tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kiukainen, R. (2018). Saman nuotion äärellä – Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntijuus ja sen kollektiivinen rakentuminen Tasova- asiantuntijakoulutuksessa. Helsingin yliopisto.

Kurki, T. (2008). Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja toimijuudesta peruskoulun päättyessä. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Laiho, T. (2016).  Maailmankansalaisuuden rajoilla: Tutkimus globaalikasvatuksessa rakentuvista eronteoista. Helsingin yliopisto.

Luukkonen, V. (2019). ”Käytännössähän tämä on siis ihan pelkkää bisnestä” – Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen yksityistymisen tarkastelua. Helsingin yliopisto.

Mertanen, K. (2013). Vankilakoulutus marginalisaation hallintana? Diskurssianalyyttinen tutkimus vankilassa järjestettävästä koulutuksesta. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Nyyssönen, P. (2018). Mahdollisuuksia vai rajoja? Didkursiivinen analyysi varhaiskasvatuksen poliittisista asiakirjoista. Helsingin yliopisto.

Palmroos, S. (2014). “Siellä kulttuurissa, tosi syvällä”. Tutkimus representaatioista ja eronteoista kehitysyhteistyöjärjestön globaalikasvatusprojektissa. Helsingin yliopisto.

Randelin, E. (2014). Uhri vai sankari? Vammaisuuden diskurssit Helsingin Sanomissa. Helsingin yliopisto.

Rannanheimo, P. (2016). “Mutta ainakin tässä on tehty jotain!” – Kaupunkipoliittinen hallinta ja kansalaisten toimijuus demokratiapilottihankkeessa. Helsingin yliopisto.

Roine, N. (2014). Yksilö oman elämänsä yrittäjänä? Uusliberalistista hallintaa ja sisäisen yrittäjyyden diskursseja yrittäjyyskasvatuksessa. Helsingin yliopisto

Vainio, S. (2018). Syrjäytymisharha. Helsingin yliopisto.

Venäläinen, J. (2018). Vapautta valita ja paineita päättää: Yhdeksäsluokkalaisten näkemyksiä ammatinvalintaa koskevasta ohjauksesta. Helsingin yliopisto.

Väisänen, K. (2016). Tehostetusta nuoruudesta kohti arvokasta ja inhimillistä nuoruutta: Nuoriin kohdistuva itsevastuullistamisen politiikka uusliberalistisessa eetoksessa. Helsingin yliopisto.