Aloitetaan opetuksella, jonka äitini on minulle sanonut ja johon aina palaan. Mieluummi överit ku vajarit. Kerralla kunnolla eikä mitään ”vähän joka päivä”. Not in my house. En halua tuottaa äitilleni pettymystä, joten täsä ois vähä karttoi veli. Tuli tehtyä överit karttojen määrässä, mutta ne menevät hyvään tarkoitukseen.
So we’re back med QGIS. Kuudes kurssikerta alkoikin virkistävällä ulkoilulla, jossa keräsimme Epicollect-nimisellä appilla koordinaattitietoja sekä vastailimme paikkoihin liittyviin kysymyksiin, kuten ”kuinka turvalliseksi koet kyseisen alueen”. Näitä arvostelimme 1-5 asteikolla. Toinen keskeinen tunnin introssa oli interpolointi. Se huomioi pisteiden tiheyden ja lukumäärän pisteaineistossa ja laittaa niiden mukaan tietoa kohtiin, jossa sitä aineistossa ei ole. Ja asteikolla 1-5 kylmyysaste paljasjalkaiselle stadilaiselle oli 5. Kädet kiittivät lempeällä kivulla kylmyydestä.
Tämänkertaisena itsenäistehtävänä oli tarkoitus tehdä vähintään kolme karttaa, jotka soveltuisivat opetuskäyttöön. Tein kahdeksan. Posii övereille.
Ensimmäisenä karttanani tein laattatektoniikkaan liittyvän kartan, joka näkyy kappaleen alapuolella. Se havainnollistaa merkittävimmät mannerlaatat ja niiden liikesuunnat. Laattatektoniikan teoria tai edes jonkinlaiset perusteet siitä on oleellista hahmottaa, koska se auttaa ymmärtämään, miksi maanjäristyksiä tapahtuu paljon joillakin alueilla, kuten esimerkiksi Tyynenmeren tulirenkaan alueella, mutta hyvin vähän mannerlaattojen keskiosissa. Se auttaa myös tuntemaan jonkin verran tulivuorten sijainneista, sillä nekin sijoittuvat suureksi osaksi mannerlaattojen saumakohtiin.
Seuraavassa kuvassa (kuva 2) esitetään maanjäristyksiä, jotka ovat tapahtuneet vuoden 1980 jälkeen. Huomaa, miten maanjäristykset sijoittuvat mannerlaattojen saumakohtiin. Juuri tämän takia laattatektoniikka-teoriaa olisi hyvä tietää opetuksessa liittyen maanjäristyksiin.
Tein myös kartan San Andreaksen siirroksesta (kuva 3). Se on ensimmäisiä esimerkkejä alueista, jotka ovat herkkiä maanjäristyksille. Alue on myös taloudellisesti hyvin merkittävä. Ostovoiman mukaan laskettuna alue olisi seitsemänneksi suurin. Alueella asuu myös paljon asukkaita ja saumakohtien lähistöllä on muun muassa Los Angeles ja San Francisco. Maanjäristykset olisivat taloudellisesti hyvin vahingollisia, mutta kuolleisuus olisi alhaisempi kuin esimerkiksi kehittyvissä maissa.
Mutta maanjäristyksiä, jotka ovat yli 8 magnitudin, tapahtuvat harvemmin, kerran vuodessa. Tätä varten tein yllä olevan kartan (kuva 4). Kontrasti yllä olevan kartan ja kuvan 2 kartoilla on hyvin selkeä. Tarkoituksena on osoittaa, että hyvin voimakkaita järistyksiä tapahtuu harvoin vuodessa, kun taas heikompia järistyksiä tapahtuu paljon vuodessa. Kartoissani on vain 6 magnitudin tai yli järistykset, mutta silti kuva 2:n kartta on täynnä maanjäristyksiä.
Hot spot-pisteet ovat taas alueita, jossa tapahtuu vulkaanista toimintaa pidemmältä ajalta. Kuuman pisteen alla on pluumi, eli kuuman magman nousua maanpintaa kohti. Kohdalle syntyy usein kilpitulivuori. Joidenkin kuumien pisteiden kohdalla sijaitsee supertulivuori. Kuumat pisteet eivät liiku mannerlaattojen mukana, vaan pysyvät paikallaan. Havaijin saaret ovat esimerkki tästä. Mannerlaatta on liikkunut, mutta kuuma piste on pysynyt paikallaan. Näin on vuosimiljoonien aikana syntynyt saarirykelmä. Tällä hetkellä on syntymässä uusi saari, Loihi.
Tulivuoret ovat myös aiheuttaneet paljon tuhoa maailmalla. Ehkä eniten kuolemia aiheuttanut tulivuorenpurkaus oli Tamboran purkaus vuonna 1815. Sen VEI (Volcanic Eruptivity Index) oli 7 ja se on viimeisin 7 indeksissä. Arviot kuolleista liikkuvat tutkijoiden mukaan 60 000 – ja yli 100 000 tuhannen välillä. Tämä ei myöskään laske niitä kuolleita, jotka aiheutuivat purkauksen takia aiheutuneista ilmastonmuutoksista. Vuoden 1816 kesä tunnettiin ”kesättömänä vuotena”. Eri puolilla maailmaa kärsittiin muun muassa nälänhädistä.
Kuva 6:n kartta ylempänä kuvaa siis tulivuoria maailmalla ja tästäkin nousee hyvin esille se, kuinka tulivuoret keskittyvät mannerlaattojen saumakohtiin. Toisaalta ihmettelen sitä, että onko Ruotsissa oikeasti joku tulivuori. En ole siitä kuullut ja nopealla googlailulla en myöskään löytänyt mitään.
Ja teinpä vielä kartan, jossa on kuvassa sekä maanjäristykset ja tulivuoret. Kartasta saa selville sen, kuinka sekä maanjäristykset että tulivuoret keskittyvät suureksi osaksi samoille seutuville.
Viimeisenä karttana halusin vielä tuoda esille Tyynenmeren tulirenkaan. Syy siihen on se, että alueella tapahtuu 90 % maanjäristyksistä ja vyöhykkeellä sijatsee myös 75 % tulivuorista maailmalla. Alue on siis seismisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivinen. Kartta näkyy alempana ja oranssilla on merkitty Tyynenmeren tulirengas.
Ja pakko vielä palata karttojeni visuaalisuuteen. Pelkään, että osa kartoistani on todella sekavia, koska niissä on paljon pisteitä ja kolmioita, jotka esittävät tulivuoria maanjäristyksiä. Tarkoituksena oli näillä kartoilla osoittaa maanjäristysten ja tulivuorten paljous tietyillä alueilla. Joten päätin jättää karttani visuaalisesti rumiksi. For the children. Toivottavasti sisäinen kauneus merkitsee jotain. Ainoat kartat, joihin olen tyytyväinen visuaalisesti, ovat kartat 1 ja 7. Tosin kartta 1 taitaa olla hieman puutteellinen, koska siitä puuttuu joitakin nuolia kuvaamaan laattojen liikesuuntia. Aina löytyy parannettavaa, se on tullut hyvin selväksi tällä kurssilla.
Päätin lopulta tehdä San Andreaksen siirroskartan (kuva 3) uudestaan, koska halusin keskittyä sen visualisuuteen. Tulokseen olen aika tyytyväinen. Hot spot karttakin (kuva 5) on parempi visuaalisesti kuin moni muu karttani. Kummasti visuaalisuus paranee, kun kiinnittää pieniin asioihin huomiota. Kuten siihen, että liittää legendan ja mittakaavan osaksi karttaa, Toisin kuin joissakin muissa kartoissani (kuvat 1, 2, 4, 6, 7, 8). Fontinkin vaihto voi tehdä kartasta huomattavasti paremman katsottavan. Ja pakko mainita, että tuo mustavalkoinen mittakaava on äärettömän ruma. Kuva 5 ja kuva 3:sen mittakaavat ovat paljon miellyttävät immho (in my most humble opinion).
Tälle kurssikerralle tein paljon karttoja ja toistoja tuli myös paljon, koska tein monet kartoista joko kaksi tai kolme kertaa. Ja olen huomannut, kuinka paljon työt pyörivät visualisoinnin parissa. Emme tee omia tietokantoja (jotkut tietysti saattavat), vaan tuomme ne muualta. QGIS antaa työkalut muokata tietokantaa, mutta suurimmaksi osaksi tuomme vain tietokannat ja teemme niistä hienon paketin. Tarkoituksena esittää tietoa karttamuodossa siten, että lukija saa siitä selvää.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin loggaan ulos blogistani. Nähdään baanalla. Överien merkeissä.
Lähdeluettelo:
https://www.bucknell.edu/academics/arts-and-sciences-college-of/academic-departments-and-programs/geology-and-environmental-geosciences/location/geologic-history-of-central-pennsylvania/plate-tectonics
http://faculty.montgomerycollege.edu/gyouth/FP_examples/student_examples/sathya_ramachandran/platetectonics.html
Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Havaiji (luettu 27.2.2019)
Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/1815_eruption_of_Mount_Tambora (luettu 27.2.2019)
https://www.worldatlas.com/articles/major-tectonic-plates-on-earth.html
https://github.com/fraxen/tectonicplates
Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuma_piste (luettu 27.2.2019)
3 Replies to “Mieluummi överit ku vajarit”