Käsittelimme ensimmäisellä kurssikerralla QGis-ohjelmistoa. Ennen Qgisiin perehtymistä kävimme läpi paikkatiedon perusteita. Tämän jäl-keen tutustuimme itse ohjelman sisältöön, sekä teimme muutamia käyt-töä helpottavia asetuksia.
Harjoittelimme kurssikerralla, miten ohjelmaan tuodaan vektorimuotoista aineistoa ja muokkasimme kartan väritystä sekä karttatasojen järjestystä. Värit vaihdettiin kutakin kohdetta kuvaaviksi. Tämän lisäksi harjoittelimme uuden attribuuttitiedon tuottamista laskutoimituksilla valmiista attribuuttitiedosta, jota olimme tuoneet ohjelmaan.
Ohjelmaan tutustumisen ja perustoimintojen harjoittelun jälkeen aloitimme ensimmäisen itsenäisen harjoituksen, jossa teimme ohjelmaan tuodusta vektoriaineistosta koropleettikartan.
Valitsin tarkasteltavaksi yli 65-vuotiaiden suhteellisen osuuden kunnissa. Valitsin juuri yli 65-vuotiaat , koska eläkeikäisten suhteellisen osuuden perusteella voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi kunnan huoltosuhteesta sekä taloudesta. Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten suhteena. Kyseinen kartta ei esitä kuitenkaan huoltosuhdetta suoraan. Eläkeikäisten suhteellisesta osuudesta voidaan kuitekin päätellä kunnan huoltosuhdetta ja sen myötä kunnan taloudellista tilannetta. Jos eläkeikäisiä on suuri osa kunnan väestöstä, veronmaksajien suhteellinen osuus on pienempi ja se kertoo kunnan huonosta taloudellista tilanteesta. Kartta ei kuitenkaan anna suoraa informaatiota taloustilanteestakaan, mutta kartta on hyvä keino tarkastella asiaa muun tiedon lisänä. Kartasta ei näe esimerkiksi muun ei-työikäisen väestön määrää, joten ei-työikäisten kokonaismäärää ei tiedä, jolloin huoltosuhdetta ei voida laskea suoraan kartan pohjalta. Yli 65-vuotiaiden suhteellista osuutta kunnissa voi tarkastella myös valtion tasolla. Millainen tilanne on jos tarkastelee Suomea kokonaisuutena? Kuinka suuressa osassa kaikkia Suomen kuntia yli 65-vuotiaita on suhteellisesti paljon? Kartasta voi tehdä päätelmiä huoltosuhteen ja talouden tulevaisuuden näkymistä siis myös valtiontasolla.
Kartasta saa ensisilmäyksellä selkeän kuvan yli 65-vuotiaiden osuudesta kunnissa. Jonna Kääriäinen totesi blogissaan, että luokittelu vaikuttaa ratkaisevasti kartan ulkonäköön, jonka huomasin itsekin kartan tekovaiheessa.
Tein jaoittelun aluksi viiteen eri luokkaan, mutta lopputulos ei ollut mielestäni tarpeeksi selkeä joten vaihdoin luokkien määrän neljään. Kuten kuvasta 1. huomaa, neljä luokkaa erottuvat selkästi toisistaan ja kartta on selkeämmin luettavissa kuin viidellä luokalla. Minerva Laitinen on myös tehnyt koropleettikartan yli 65-vuotiaiden suhteellisesta osuudesta kunnissa. Hänen blogissaan esittelemä kartta on hieman erilainen kuin minun, koska luokkarajat poikkeavat omistani. Tämän takia osa kunnista kuuluu eri luokkiin ja karttojemme ulkonäössä on poikkeavuutta. Yleisesti aluejaoittelu kuntiin on toimiva, ja kartalta voi havaita muutamia selkeitä alueita, joissa eläkeikäisten osuus on joko huomattavan suuri tai pieni. Jaoittelu esimerkiksi maakuntiin olisi liian laaja ja yleistävä jos muuttujaa halutaan tarkastella paikallistasolla. Eläkeikäisiä on suhteessa vähiten opiskelijakaupungeissa, sekä pääkaupunkiseudulla.
Lähteet: