Toisella kurssikerralla tarkastelimme karttaprojektion vaikutusta kartan visuaaliseen ilmeeseen, sekä eri valintatyökaluja Qgis:issä. Valintatyökaluilla voidaan rajata haluttu osa tietokannasta, eli esimerkiksi muutama kunta ja niiden attribuuttitiedot. Valintatyökalu mahdollistaa siis rajatun alueen tarkastelun erikseen tietokannan muista osista. Qgis:issä on erilaisia valintatyökaluja, joissa rajauksen voi määritellä eri tavoin, kuten sijaintiin tai ominaisuuteen perustuen.
Valintatyökaluihin tutustumisen jälkeen aloitimme pinta-alojen vertailun karttaprojektioiden välillä. Tarkastelimme Mercatorin ja ETRS89/TM35 projektioiden eroja laskennallisesti sekä visuaalisesti tarkastelemalla karttoja vierekkäin. Jo pelkän karttojen visuaalisen tarkastelun pohjalta huomasi, että Mercatorin projektiossa Suomen pohjoisosa oli huomattavasti suurempi kuin eteläosa, koska Mercator vääristää pinta-aloja suuremmaksi kohti napoja. ETRS-projektiossa Suomen pinta-ala oli visuaalisesti tasaisemman ja vähemmän vääristyneen näköinen. Minerva Laitinen on blogissaan esittänyt Mercatorin sekä ERTS89/TM35FIN-projektiot vierekkäin, josta huomaa hyvin projektioiden pinta-alojen eroavaisuudet ilman vertailuprosenttia.
Kuva 1. Mercatorin ja ERTS89/TM35FIN pinta-alojen vertailuprosentti kunnittain.
Harjoituksessa toimme ensimmäisenä Tilastokeskuksen latauspalvelusta vektoriaineistoa Qgis:iin. Valitsimme Suomen kunta-aineistot vuodelta 2019. Mittakaavoiksi valitsimme 1:4,5 miljoonaan sekä 1:1000000. Laskimme Mercatorin sekä ERTS/TM35FIN-projektioiden pinta-alojen vertailuprosentin eli pinta-alojen erotuksen projektioiden välillä. Laskemisessa käytimme Qgis:in laskuria, joka on mielestäni selkeä ja helppokäyttöinen, ainakin laskutoimituksissa joita olen sillä tähän mennessä tehnyt. Tämän jälkeen esitimme tuloksen kartalla sopivalla luokkajaolla. Lopputuloksesta (kuva 1.) huomaa, että pinta-alojen suhteellinen ero suurenee etelästä pohjoiseen. Kun Etelä-Suomen vääristymä on vajaa 300%, se on Pohjois-Suomessa jo jopa 700%. Kartasta voi siis huomata selkeästi Mercatorin projektion keskeisen vääristymän: pinta-alat kasvavat kohti napoja, kun ETRS89/TM35FIN taas kuvaa pinta-alat melko todenmukaisesti koko tarkastellulla alueella. Myös Laura Hynynen teki saman huomion, että Mercatorin projektion pinta-alan vääristymät ovat huomattavan suuret. Hän nosti esille myös valitun karttaprojektion käytön merkityksen esimerkiksi uutisoinnin yhteydessä. Tämä oli mielestäni hyvä huomio asiaan liittyen.
Valitsemani jako viiteen luokkaan on toimiva ja kuvaa vertailuprosentin kasvua selkeästi jo heti ensisilmäyksellä. Eroja voisi tuoda esille dramaattisemmin lisäämällä kontrastia, mutta en kokenut kontrastin lisäämistä tässä tapauksessa kuitenkaan oleelliseksi. Vertailuprosenttien ylimmän ja alimman luokan kontrastin ero on huomattava. Alimman luokan väri voisi nostaa vielä enemmän esille melkein 300 vertailuprosenttia, joka on sekin jo melko merkittävä. Vertailuprosentti 300 tarkoittaa kuitenkin sitä, että Mercatorin projektiossa pinta-ala kuvautuu lähes kolminkertaisena ja pelkkää kartan väritystä tarkastelemalla näyttää että vertailuprosentti olisi melko olematon. Alimman luokan väritys voisi siis olla tummempi, mutta silloin luokkien väliset erot olisi vaikeampi esittää selkeinä. Kokonaisuudessa vertailuprosentin kasvu kohti pohjoista on esitetty selkeänä ja luokat eroavat toisistaan tarpeeksi.
QGis:in perustoiminnot ovat tuntuneet tähän mennessä kohtuullisen helpoilta ja ohjelma on selkeä käyttää. Paavo Kettunen mainitsi blogissaan kohdanneensa haastetta eri projektioiden välillä vaihtamisessa. Koin itsekin tiedostojen tallentamisen ja avaamisen haastavana, etenkin itsenäisesti kotona. Tämä tarvitsee siis vielä lisää harjoittelua. Pahoittelut vielä tekstin ulkoasusta, rivitys ja tasaaminen ei jostain syystä toimi ja sanat katkeavat rivin loppuessa. Yritän saada asian korjattua mahdollisimman pian.
Lähteet:
Minerval”s blog, ”Pinta-alojen vertailua”. https://blogs.helsinki.fi/minerval/
Gis by Laura, “Projektiot suurennuslasin alla”. https://blogs.helsinki.fi/lauravel/
Paavoket`s blog, “Kurssikerta 2”. https://blogs.helsinki.fi/paavoket/