Kokous 26.1.2018

MUISTIO

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 26.1.2018

Paikalla Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Tapani Innanen, Jan Löfström, Petri Paavilainen, Auli Salmi, Marjo Savijärvi, Mikko Vanhanen, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)

Kehittämisryhmän ensimmäisessä tapaamisessa ryhmän jäsenet esittäytyivät ja kertoivat, millä tavalla heidän työtehtävänsä liittyvät aineenopettajankoulutukseen. Sen jälkeen käytiin keskustelua ao-koulutuksen nykytilasta ja ajankohtaisista haasteista yleisellä tasolla. Keskusteltiin alustavasti myös siitä, mitä asioita työryhmä käsittelee vuoden 2018 kokouksissaan.

Aineenopettajia kouluttaa tällä hetkellä seitsemän tiedekuntaa. Ns. ainetiedekuntia on kuusi: 1) teologinen (oppiaine uskonto), 2) lääketieteellinen (oppiaine psykologia), 3) humanistinen (oppiaineina kielet, historia, filosofia, pienryhmäiset uskonnot), 4) matemaattis-luonnontieteellinen (oppiaineina matematiikka, fysiikka, kemia, maantiede), 5) bio- ja ympäristötieteellinen (oppiaine biologia) ja 6) valtiotieteellinen (oppiaine yhteiskuntaoppi). Kasvatustieteellinen tiedekunta kouluttaa kotitalousopettajia ja käsityönopettajia, aikuiskoulutukseen sijoittuvia opettajia koulutetaan useassa tiedekunnassa.

Aineenopettajan koulutus sisältää opetettavan aineet opinnot (yhdestä kolmeen ainetta) sekä 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka järjestää kasvatustieteellinen tiedekunta. Opiskelija hakee oikeutta pedaopintojen suorittamiseen kandiopintojen aikana ja ne suoritetaan maisterivaiheessa. Opettajan pedaopinnot on mahdollisuus suorittaa maksuttomasti myös maisterin tutkinnon päälle ns. erillisinä opintoina. Aineenopettajaksi voi pätevöityä myös kaksikielisessä koulutuksessa (suomi-ruotsi) sekä englanninkielisessä koulutuksessa (STEP).

Kasvatustieteellinen tiedekunta järjestää kuvataiteen opettajan pedaopinnot myös Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijoille.

Ryhmä totesi, että vaikka aineenopettajankoulutuksen tila on yleensä ottaen tyydyttävä, on koulutuksessa mukana olevien osapuolten välisen yhteistyön ja työnjaon nykytilaa hyvä tarkastella kriittisesti ja löytää siitä korjaamista vaativat kohdat. Erikseen esiin nostettiin jo tässä vaiheessa opetusharjoitteluun liittyvät kysymykset sekä esteettömyysnäkökulma. Pohdintaa käytiin myös työelämärelevanssista yleensä ja opettajan pedagogisten opintojen ”tarpeellisuudesta” muille kuin opettajan ammattiin haluaville.

Päätettiin, että kehittämisryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Kuten ryhmän nimeämispäätökseen on kirjattu, ryhmä (käytännössä puheenjohtaja) raportoi toiminnastaan yliopiston opintoasiainneuvostolle.

Sovittiin, että seuraava tapaaminen järjestetään Siltavuorenpenkereellä ja tapaamiseen kutsutaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja, professori Jari Lavonen. Häntä pyydetään kertomaan, millä tavalla aineenopettajankoulutuksen teemat kytkeytyvät valtakunnallisiin opettajakoulutuksen kehittämistarpeisiin.