Kategoria: Toiminta 2020

MUISTIO

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 9.11.2020 (zoom)

Paikalla Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Maria Djakonowsky, Kaisa Hahl, Tapani Innanen, Christa Koski, Turkka Lavaste, Petri Paavilainen, Markku Sippola, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), ja Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.); asiantuntijavieras HYPE:n johtaja, prof. Auli Toom

Tapaamisen aluksi Yliopistopedagogiikan keskuksen johtaja, prof. Auli Toom kertoi Norjan opettajankoulutusreformista. Auli oli neljä vuotta asiantuntijajäsenenä kansainvälisessä ohjausryhmässä, jonka tehtävä oli tukea uudistuksen toteuttamista. Ryhmä suosittelee opettajankoulutuksen kehittäjiä ja toteuttajia keskittymään erityisesti seuraaviin teemoihin:

• tutkimuskapasiteetin nostaminen,
• opetussuunnitelmatyön kehittäminen (harjoittelukoulujen opettajat integroitava tehokkaammin mukaan opettajankoulutukseen ja heidän on oltava mukana koko ops:n ajan, ei pelkästään opetusharjoittelun aikana, esim. graduaiheet!),
• tutkivan opettajuuden edistäminen, ja
• yhteistyön tehostaminen kaikkien toimijoiden kesken. Koulut (muutkin kuin harjoittelukoulut) ja niissä toimivat opettajat on otettava mukaan opettajankoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kehittämisryhmässä todettiin, että opetusharjoittelua tarjoavat koulut ovat keskeisiä toimijoita opettajuuteen kasvamisessa. Tavoitteena tulisi olla oppiva yhteisö, jossa jokainen oppii muilta, jossa jokainen on samanaikaisesti opettaja ja opiskelija.

Julkaisu Transforming Norwegian Teacher Education: The Final Report of the International Advisory Panel for Primary and Lower Secondary Teacher Education on tallennettu kehittämisryhmän verkkosivulle kohtaan ”Muuta materiaalia”.

Kaisa tiedotti 17.11. pidettävästä etäseminaarista, jossa käsitellään todistusvalinnan vaikutuksia lukion ainevalintoihin.

Maria kertoi, että SOOL:n verkkosivulta löytyvät suositukset ohjatulle opetusharjoittelulle.

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän puheenjohtaja vaihtuu, sillä Ulla siirtyy vuoden 2021 alusta määräaikaiseksi johtajaksi Koneen Säätiöön. Ryhmän puheenjohtajaksi on pyydetty varadekaani Helena Åströmiä, joka on toiminut kehittämisryhmän jäsenenä ja on myös yliopiston opintoasiainneuvoston jäsen. Hän ilmoitti ottavansa nimityksen vastaan. Ryhmän jäsenistöön on tulossa myös muita muutoksia, joten opetuksesta vastaava vararehtori tekee uuden päätöksen ryhmän kokoonpanosta.

Ryhmän jäseniltä tuli mm. seuraavia ehdotuksia kevään 2021 tapaamisissa käsiteltäviksi asioiksi: Miten koulut hyötyvät opetusharjoittelusta? Miten gradu(aihee)t voisivat tukea aineenopettajankoulutuksen kehittämistä? Mitä Iso Pyörä on merkinnyt aineenopettajankoulutukselle?

Kehittämisryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021. Vuoden 2021 aikana on tavoitteena pitää 5–6 kokousta ja laatia yliopiston opintoasiainneuvostolle suosituksia aineenopettajankoulutuksen kehittämiseksi Helsingin yliopistossa.

MUISTIO

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 26.5.2020 (zoom)

Paikalla Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Maria Djakonowsky, Kaisa Hahl, Tapani Innanen, Christa Koski, Turkka Lavaste, Petri Paavilainen, Markku Sippola, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), ja Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)

Koronapandemian vuoksi yliopistossa siirryttiin maaliskuussa 2020 etätyöskentelyyn ja myös aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmä kokoontui zoomin välityksellä. Alkuun käytiin lyhyt esittäytymiskierros, koska mukana olivat ensimmäistä kertaa uudet jäsenet Maria Djakonowsky ja Turkka Lavaste.

Ulla ja Helena kertoivat Opintoasiainneuvoston 23.4. pidetystä kokouksesta, jossa he esittelivät kehittämisryhmän työskentelyä ja sen tuloksia. Helsingin yliopistossa ei ole vahvaa perinnettä aineenopettajankoulutuksen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen kokonaisuutena. Se on toteutettu käytännössä yksittäisen ainetiedekunnan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Olisiko jo aika nostaa aineenopettajakoulutusta paremmin näkyviin? Kehittämisryhmässä on tunnistettu monia aihepiirejä, joissa työ jatkuu, mm. tiedekasvatustoiminta ja aineenopettajankoulutus, monitieteiset ja ilmiöpohjaiset kurssit, tutkimuspohjaisen työskentelyn lisääminen opekoulutuksessa ja monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä opettajien jatkuvan oppimisen tarjonta. Lisäksi tuloksia ollaan saamassa hyödynnettäväksi OKM:n rahoittamien 12 osahankkeen kehittämishankekokonaisuudesta.

Tähän mennessä ryhmä on kokoontunut useita kertoja lukuvuoden aikana, vieraillut eri tiedekunnissa ja tutustunut virolaiseen opettajankoulutukseen Tallinnan yliopistossa. Kokouksissa on ollut mukana myös asiantuntijavieraita. Koronatilanteesta riippuen tulevaisuudessa on suunnitteilla Tukholman-vierailu.

ONE totesi, että kehittämisryhmän työhön ja ehdotuksiin palataan lukuvuoden 2020-2021 aikana. Kehittämisryhmän toimikausi loppuu vuoden 2021 lopussa.

ONE:ssa esitetyt diat.

Seuraavaksi kokouksessa keskusteltiin aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden enimmäismääristä kevään 2021 hakuun ja Sanna-Maria kävi läpi muutokset edelliseen vuoteen. Luonnos löytyy kehittämisryhmän työryhmäalueelta. Kun esitys on hyväksytty kasvatustieteiden maisteriohjelman johtoryhmässä ja tiedekuntaneuvostossa, muutosmuistio tallennetaan samaan paikkaan.

Maija kertoi, että matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajia tarvitaan selvästi lisää – osa kunnista ei saa yhtään hakijaa auki olevaan tehtävään, ja samanlaiset ongelmat ovat ruotsinkielisissä kouluissa, ja että OAJ on tekemässä opettajan ammatista kampanjan syksyllä. Tapani avasi islamin teologian tilannetta, jossa on myös olemassa selkeä opettajatarve. Opetettavien aineiden joukkoon on toivottu arabian kieltä, mutta ainakaan toistaiseksi humanistisen tiedekunnan resurssit eivät mahdollista arabian lisäämistä aineenopettajankoulutukseen kuuluvien kielten joukkoon. Kehittämisryhmä totesi, että aineenopettajankoulutusta ja aineenopettajan ammattia on markkinoitava tulevaisuudessa entistä tehokkaammin ja sen on saatava oma näkyvä rooli ”yleisessä” opettajankoulutuksen markkinoinnissa.

Kehittämisryhmässä esitettiin huoli todistusvalinnan yksipuolistavasta vaikutuksesta lukion kurssivalintoihin. Todistusvalinnan pisteytys vaikuttaa siihen, että tiettyjä aineita valitaan ja kirjoitetaan jatkossa entistä harvemmin, jos niistä ei saa pisteitä yliopistoon haettaessa – esimerkiksi pienet kielet tulevat kärsimään tästä. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on perustettu työryhmä, jonka tarkoitus on selvittää todistusvalinnan ongelmakohtia ja keskustella asiasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Mukaan on tarkoitus saada myös Lukiolaisten liitto ja mahdollisesti muita lukiokoulutuksen parissa toimivia ryhmiä. Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmä pitää erittäin tärkeänä, että todistusvalintaan liittyviä mahdollisia ongelmakohtia tuodaan esille ja ne selvitetään laajapohjaisin keskusteluin.

MUISTIO

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 18.2.2020

Paikalla Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Kaisa Hahl, Tapani Innanen, Christa Koski, Petri Paavilainen, Mikko Vanhanen, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), Markku Sippola ja Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)

1. Ajankohtaiset asiat

Ulla kävi läpi aineenopettajan koulutukseen liittyviä huomioita KARVI:n julkaisemasta Humanistisen alan korkeakoulutuksen arviointi -raportista. Vaikka raportti on humanistiselta alalta, sen voi usealta osin katsoa koskevan aineenopettajan koulutusta yleisemminkin.

Kansainvälisyys ei konkretisoidu koulutuksessa riittävästi, eikä osaamistavoitteissa ole määritelty, mitä kansainvälisyydeltä halutaan. Yliopiston strategian mukaisesti kansainvälisyyttä ja opiskelijavaihtoja tulisi lisätä, mutta samaan aikaan yliopisto on tehnyt päätöksiä, jotka hankaloittavat tai jopa estävät vaihtoon lähdön (tutkintojen kokoa on rajoitettu jne.). Opiskelijoita hakeutuu vaihtoihin aiempaa huomattavan paljon vähemmän. Osa saattaa jättää lähtemättä vaihtoon myös siksi, että vaihdon aikana ei voi hakea opettajan pedagogisiin opintoihin (soveltuvuushaastattelussa edellytetään paikalla oloa eli esim. Skype-haastattelu ei ole ollut mahdollinen).

Tiedekuntien on ratkaistava, kuinka opiskelijoiden vaihtoon lähtemistä voidaan edistää ja kuinka myös pakollisia opintoja voisi suorittaa opiskelijavaihdossa (tyypillisesti vaihdossa suoritettuja opintoja sijoitetaan tutkinnon valinnaisiin opintoihin). Varsinkin aineenopettajaopiskelijoilla saattaa ylipäänsä olla tutkintorakenteessa erittäin vähän tilaa valinnaisille opinnoille. AO-opiskelijoiden saattaa olla myös haasteellista löytää vaihdolle sopivaa ”aikaikkunaa” (menee muun pakollisen opetuksen kanssa päällekkäin tms.).

Peter kertoi Tukholman yliopiston kanssa toteutetusta pilotista, jossa pari aineenopettajaopiskelijaa lähti Tukholman yliopistoon opiskelemaan kolmeksi päiväksi ja he saivat vähennettyä nämä päivät syventävästä harjoittelustaan. Tukholman yliopistossa opiskeleva tulee vastavuoroisesti HY:oon tekemään koko harjoittelupaketin. Erilaisia lyhyitä vaihtoja voisikin mahdollisesti lisätä, mutta samalla on huomioitava se, että niissä on eri rahoitusmuoto (esim. Erasmus-vaihdon on oltava kestoltaan väh. 3 kk).

Myös kotikansainvälisyydestä löytyy OKM:n raportti viime syksyltä. Keskustelimme siitä, kuinka käsite leijuu ilmassa, mutta tarkoittaa harvalle mitään konkreettista.Alakohtaista, kansallista yhteistyötä (sisällöllistä koordinoitumista jne.) kaivattaisiin lisää, vaikka valintojen kehittäminen kansallisella tasolla onkin raportin mukaan lähentänyt yliopistoja keskenään (esim. samalla  soveltuvuuskokeella voi hakea useampiin opettajankoulutuksiin ja yliopistoihin; bio- ja ympäristötieteellisen kandiohjelmiin on yhteisvalinta jne.). Kehittämisryhmän jäsenet tunnistivat hyvin tämän tarpeen. Esimerkiksi aineenopettajankoulutuksen struktuurit vaihtelevat suurestikin eri yliopistoissa ja tämä hankaloittaa osaltaan esimerkiksi yliopistojen yhteisten opintojaksojen järjestämisen suunnittelua – jossain pedagogiset opinnot on jaettu kahteen tai jopa neljään vuoteen, kun taas HY:ssa opinnot suoritetaan pääosin yhden lukuvuoden aikana. Opetusmenetelmät vaihtelevat perinteisestä ilmiöpohjaiseen. Oman haasteensa asettavat myös resurssi- ja resursointikysymykset.

Kaisa kertoi onnistuneena yhteistyöesimerkkinä hankkeesta, jossa kentällä olevat täydennyskoulutettavat opettajat ja aineenopettajaopiskelijat osallistuivat yhteiseen seminaariin. Ryhmä keskusteli myös tarpeesta ”generalistiopiskelijoille” tarjottavan uraohjauksen tehostamisesta (tämä on noussut esiin esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa).

Yksi vakiintuneista yhteistyömuodoista on myös eNorssi-portaali, joka on kehitetty erityisesti ohjatun harjoittelun tukikohdaksi.

Kolmantena huomiona Ulla nosti raportista digitalisaatioon liittyvän osaamisen kartoittamisen sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden näkökulmasta. Tämä asettaa paineita koulutukselle, mutta digitalisaation tavoitteet pitäisi ensin miettiä kansallisella tasolla.

Sovittiin, että 1.3.2020 opetus- ja kulttuuriministeriössä aloittanut opetusneuvos Marjo Vesalainen kutsutaan kehittämisryhmän tapaamiseen mahdollisesti jo kuluvan kevään aikana. Ulla ottaa häneen yhteyttä ja tiedustelee hänen toiveitaan aikataulun ym. suhteen.

Opettajan pedagogisiin opintoihin liittyvän markkinointikampanjan esittely (Kaisa, Sannu, Maikki)

Tämän kevään opettajan pedagogisten opintojen haun yhteyteen suunniteltiin pienimuotoinen somekampanja kehittämisryhmän keskuudesta muodostetun pienryhmän kanssa. Mukana suunnittelussa oli myös pari henkilöä HY:n markkinoinnista/viestinnästä, ja heiltä tuli ehdotus Instagram-kampanjasta, jotta tavoittaisimme Instagramia aktiivisesti seuraavan nuorison. Kampanjaan rekrytoitiin eri oppiaineiden opiskelijoita (yksi STEP-opiskelija ja kolme suomenkielisen aineenopettajan koulutuksen puolelta) mainostamaan pedagogisia opintoja HY:n Instagram-tilillä take-over -päivän muodossa. Käytännössä opiskelijat tuottavat HY:n IG-tilille ns. stooreja, kukin etukäteen sovitun vuorokauden aikana. Koska stoorit näkyvät Instagramissa vain yhden vuorokauden, olemme pyytäneet viestinnän yhteyshenkilöä kiinnittämään ne vielä jälkikäteen HY:n IG-tilin pysyväksi ”kohokohdaksi”. Take-over -päivistä kaksi on jo pidetty, seuraavat ovat 20.2. ja 3.3.

Lisäksi HY:n Opiskelijat äänessä -blogissa tullaan julkaisemaan teksti, jossa kolme entistä HAO-aktiivia kertovat pedagogisista opinnoistaan ja siirtymisestään työelämään.

Kampusten infonäytöillä ja Kaisa-talossa pyörii myös mainos pedagogisiin hakemisesta ja hakuajasta.

Hakijapalvelut ja Sannu ovat myös järjestäneet tutkinto-opiskelijoille hakuinfoja eri ainetiedekunnissa. Iso pyörä -koulutusuudistus on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että opiskelijoita on ollut parina viime lukuvuonna aiempaa vähemmän suorittamassa pedagogisia opintoja, mutta nähtäväksi jää, onko myös hakijamäärissä aidosti laskua.

Kuulumisia taidealojen aineenopettajankoulutuksen tulevaisuustyöpajasta (Kaisa, Sannu)

Helsingin yliopisto hallinnoi Aalto ARTSin opettajan pedagogisten opintojen (60 op) pakettia, mutta opinnoista puolet on Aallon vastuulla. Aalto järjestää osan vastuullaan olevista opinnoista itse, osan järjestää esim. TeaK, osa harjoitteluista järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa jne. HY:ssa opiskelijat suorittavat mm. kaksi kasvatustieteellistä opintojaksoa, ainedidaktiikkaa sekä perus- ja syventävän harjoittelun (opetuksen järjestämisessä ovat mukana siis myös HY:n harjoittelukoulut).

Kaisa ja Sannu osallistuivat musiikin ja kuvataiteen aineenopettajan koulutuksen tulevaisuustyöpajaan, johon oli kutsuttu Taideyliopiston, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston taidealojen aineenopettajan koulutuksen vastuuopettajia ja koulutuksesta vastaavia hallinnon edustajia. Työpajan ideana oli kehittää erityisesti musiikin ja kuvataiteen aineenopettajakoulutukseen sisältyviä ja yhteistyönä toteutettavia opettajan pedagogisia opintoja. Kukin yliopisto esitti casen, joka valotti ajankohtaisia opettajan pedagogisiin opintoihin liittyviä toimintatapoja. HY ja Aalto esittelivät yhteisen casen, jossa Aallon opiskelijat suorittivat yhden Aallon vastuulla olevan pedagogisten opintojen kurssin lyhyen harjoitteluosuuden HY:n kuvataiteen ”sivuaineessa”, ja opiskelijat kertoivat tästä kokeilusta. Konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien lisäksi työpajassa visioitiin mm. sitä, miltä taidealojen opetus näyttää viiden, 20 tai 50 vuoden päästä.

Sana on vapaa!

Peter ehdotti, että kehittämisryhmä vierailisi Tukholman yliopistossa tutustumassa ruotsalaiseen opettajankoulutussysteemiin. Sovimme, että asiasta keskustellaan kevään kokouksissa.

2. Keskustelu kehittämisryhmän tavoitteista vuodelle 2020

Asia siirrettiin myöhempään ajankohtaan.

3. Muuta

Päivi Pakkasen kanssa on sovittu, että kehittämisryhmä saa puolen tunnin mittaisen puheenvuoron opintoasiainneuvoston (ONE) kokouksessa 26.3. Kehittämisryhmän jäsenten tulisi miettiä, mitä ryhmä on saanut aikaiseksi tähän mennessä ja mitä koulutuksen kehittämisehdotuksia haluttaisiin erityisesti nostaa ONE:n tietoisuuteen opetusvararehtorin ja -dekaanien pohdittavaksi. Sovittiin, että ryhmä kokoontuu keskustelemaan asiasta tiistaina 17.3. kello 14-15. Ryhmän jäsenten toivotaan kertaavan ryhmän verkkosivuilla olevat muistiot ennen tapaamista ja poimivan sieltä yhdestä kolmeen mielestään tärkeintä teemaa tai kehittämisajatusta.