Helsingin yliopisto
MUISTIO
Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 26.5.2020 (zoom)
Paikalla Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Maria Djakonowsky, Kaisa Hahl, Tapani Innanen, Christa Koski, Turkka Lavaste, Petri Paavilainen, Markku Sippola, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), ja Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)
Koronapandemian vuoksi yliopistossa siirryttiin maaliskuussa 2020 etätyöskentelyyn ja myös aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmä kokoontui zoomin välityksellä. Alkuun käytiin lyhyt esittäytymiskierros, koska mukana olivat ensimmäistä kertaa uudet jäsenet Maria Djakonowsky ja Turkka Lavaste.
Ulla ja Helena kertoivat Opintoasiainneuvoston 23.4. pidetystä kokouksesta, jossa he esittelivät kehittämisryhmän työskentelyä ja sen tuloksia. Helsingin yliopistossa ei ole vahvaa perinnettä aineenopettajankoulutuksen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen kokonaisuutena. Se on toteutettu käytännössä yksittäisen ainetiedekunnan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Olisiko jo aika nostaa aineenopettajakoulutusta paremmin näkyviin? Kehittämisryhmässä on tunnistettu monia aihepiirejä, joissa työ jatkuu, mm. tiedekasvatustoiminta ja aineenopettajankoulutus, monitieteiset ja ilmiöpohjaiset kurssit, tutkimuspohjaisen työskentelyn lisääminen opekoulutuksessa ja monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä opettajien jatkuvan oppimisen tarjonta. Lisäksi tuloksia ollaan saamassa hyödynnettäväksi OKM:n rahoittamien 12 osahankkeen kehittämishankekokonaisuudesta.
Tähän mennessä ryhmä on kokoontunut useita kertoja lukuvuoden aikana, vieraillut eri tiedekunnissa ja tutustunut virolaiseen opettajankoulutukseen Tallinnan yliopistossa. Kokouksissa on ollut mukana myös asiantuntijavieraita. Koronatilanteesta riippuen tulevaisuudessa on suunnitteilla Tukholman-vierailu.
ONE totesi, että kehittämisryhmän työhön ja ehdotuksiin palataan lukuvuoden 2020-2021 aikana. Kehittämisryhmän toimikausi loppuu vuoden 2021 lopussa.
Seuraavaksi kokouksessa keskusteltiin aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden enimmäismääristä kevään 2021 hakuun ja Sanna-Maria kävi läpi muutokset edelliseen vuoteen. Luonnos löytyy kehittämisryhmän työryhmäalueelta. Kun esitys on hyväksytty kasvatustieteiden maisteriohjelman johtoryhmässä ja tiedekuntaneuvostossa, muutosmuistio tallennetaan samaan paikkaan.
Maija kertoi, että matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajia tarvitaan selvästi lisää – osa kunnista ei saa yhtään hakijaa auki olevaan tehtävään, ja samanlaiset ongelmat ovat ruotsinkielisissä kouluissa, ja että OAJ on tekemässä opettajan ammatista kampanjan syksyllä. Tapani avasi islamin teologian tilannetta, jossa on myös olemassa selkeä opettajatarve. Opetettavien aineiden joukkoon on toivottu arabian kieltä, mutta ainakaan toistaiseksi humanistisen tiedekunnan resurssit eivät mahdollista arabian lisäämistä aineenopettajankoulutukseen kuuluvien kielten joukkoon. Kehittämisryhmä totesi, että aineenopettajankoulutusta ja aineenopettajan ammattia on markkinoitava tulevaisuudessa entistä tehokkaammin ja sen on saatava oma näkyvä rooli ”yleisessä” opettajankoulutuksen markkinoinnissa.
Kehittämisryhmässä esitettiin huoli todistusvalinnan yksipuolistavasta vaikutuksesta lukion kurssivalintoihin. Todistusvalinnan pisteytys vaikuttaa siihen, että tiettyjä aineita valitaan ja kirjoitetaan jatkossa entistä harvemmin, jos niistä ei saa pisteitä yliopistoon haettaessa – esimerkiksi pienet kielet tulevat kärsimään tästä. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on perustettu työryhmä, jonka tarkoitus on selvittää todistusvalinnan ongelmakohtia ja keskustella asiasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Mukaan on tarkoitus saada myös Lukiolaisten liitto ja mahdollisesti muita lukiokoulutuksen parissa toimivia ryhmiä. Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmä pitää erittäin tärkeänä, että todistusvalintaan liittyviä mahdollisia ongelmakohtia tuodaan esille ja ne selvitetään laajapohjaisin keskusteluin.