Kokous 16.5.2018

MUISTIO

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 16.5.2018

Paikalla: Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Tapani Innanen, Jan Löfström, Petri Paavilainen, Auli Salmi, Marjo Savijärvi, Mikko Vanhanen, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)

Kevään viimeisessä tapaamisessa pääsimme tutustumaan Peter von Bonsdorffin johdolla Viikin normaalikouluun, joka on Ratakadulla sijaitsevan Helsingin normaalilyseon tapaan yliopiston harjoittelukoulu. Harjoittelukoulut ovat itsenäisesti toimiva kasvatustieteellisen alla oleva yksikkö. Myös lukion rehtori Reijo Honkanen kävi tervehtimässä meitä tapaamisen aluksi.

Peter esitteli kattavasti koulun historiaa ja nykytilannetta: alun perin tämä Suomen ensimmäinen täysin suomenkielinen tyttökoulu täyttää ensi keväänä jo 150 vuotta. Helsingissä Yrjönkadulla sijaitsevasta G18-rakennuksesta koulun matka on jatkunut Runeberginkadulle tyttönormaalilyseoksi (toimi vuoteen 1978 asti), sieltä taas Haagaan Mäkipellontielle yhteisnormaalilyseoksi yli 30 vuoden ajaksi. Nykyisissä Viikin tiloissa koulu on toiminut vuodesta 2003, ja kaikki koulutaipaleensa aloittavista ekaluokkalaisista aina abeihin asti opiskelevat samassa rakennuksessa. Opetusharjoittelijoiden ollessa mukana talossa on paikalla jopa 1 300 henkeä. Toiminta-ajatuksena on, että Viikin normaalikoulussa on hyvä oppia ja turvallista työskennellä yhdessä. Tämänhetkistä koulun kehittämisen suuntaa kysyttäessä Peter kertoi, että johtava rehtori Tapio Lahtero pyrkii rakentamaan koulusta oppivaa yhteisöä, jossa korostetaan opettajien välistä innovointia ja toisten tukemista sekä omien innovaatioiden jakamista muille. Käytössä onkin jo toista vuotta opettajien yhteissuunnitteluaika.

Peter kertoi tarkemmin myös opetusharjoitteluiden eli syksyllä suoritettavan perusharjoittelun ja keväällä suoritettavan syventävän harjoittelun rakenteesta sekä harjoitteluihin kuuluvista Koulu yhteisönä -seminaareista. Perus- ja syventävän harjoittelun opetustuntimäärät ovat samat, mutta syventävässä harjoittelussa painopiste on itsenäisemmässä toiminnassa ja arvioinnissa. Aineenopettaja- ja erityisopettajaopiskelijoiden opetusharjoitteluissa on myös kokeiltu yhteistyötä yhteisopettajuustunnin muodossa – tämä on koettu positiivisena ”törmäyksenä” ja hyvänä harjoitteluna tulevaa työelämää varten. Ulla Tuomarla mainitsi, että suomalais-ranskalaisessa koulussa yhteisopettajuutta on toteutettu myös siten, että esimerkiksi matematiikan tunnilla on mukana sekä suomen- että ranskankielinen opettaja. Keskustelimme myös mahdollisesta koulujen ja järjestökentän toiminnan lähentämisestä, ja kuinka esimerkiksi nuorisotutkimuksella ja opettajankoulutuksella voisi olla paljon hedelmällistä yhteistyötä.

Jan Löfström kertoi aineenopettajan koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden kiintiöistä, jotka neuvotellaan vuosittain yhdessä ainetiedekuntien kanssa. Lisäksi kasvatustieteellinen tiedekunta päättää erillisten aineenopettajan koulutuksen opiskelijoiden kiintiöistä. Sanna-Maria Suviniemi-Harju kertoi enimmäismääristä vuodelle 2019 ja pyysi kehittämisryhmän jäseniä miettimään, kuinka voisimme koordinoida suunnittelua yhdessä ainetiedekuntien kanssa ensi lukuvuonna, kun aletaan työstää enimmäismääriä vuodelle 2020. Kenties me kehittämisryhmänä voisimmekin miettiä sopivan toimintatavan ja ”konklaavin” neuvotteluille.

Ulla kertoi, että Tallinnan-vierailun ajankohdaksi on vahvistettu 9.–10.10.2018. Syksyn ensimmäisen kokouksen ajankohdaksi sovittiin 6.9.2018 kello 15–17. Ensimmäinen kokoustunti on yhteinen kasvatustieteellisen tiedekunnan ao-jaoksen kanssa, joten voimme pohtia tällöin yhdessä Tallinnan-vierailun ohjelmaa.