Kokous 11.12.2018

Taulukko kehittämiskohteista 11.12.2018

Muistio

Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 11.12.2018

Paikalla: Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Anuleena Kimanen, Jan Löfström, Petri Paavilainen, Auli Salmi, Marjo Savijärvi, Mikko Vanhanen, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.)

Ainetiedekuntien opintoasiainpäälliköiltä ja yliopistopalveluihin kuuluvalta hakijapalveluilta oli pyydetty arvioita aineenopettajankoulutuksen toimivuudesta ja erityisesti koulutuksen kehittämiskohteista. Saatu materiaali on koottu kehittämisryhmän verkkosivulle tallennettuun taulukkoon (ks. linkki yllä). Kokouksessa käytiin läpi saatu palaute, joka tulee olemaan kehittämisryhmän työn pohjana keväällä 2019. Analyyttisempi keskustelu palautteesta käydään kevään kokouksissa.

Palautteesta nousivat alustavassa käsittelyssä esiin muun muassa seuraavat seikat:

*Pohdittava uudelleen valintaperusteet aineenopettajankoulutukseen hakupainealoilla, joissa oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin ei voida myöntää kaikille hakijoille? Yleinen käytössä oleva tapa on laittaa hakijat jonoon opintopistekertymän mukaan > voisiko valintakriteereissä painottaa myös laadullisia elementtejä (eri suoritusten arvosanoilla olisi eri painoarvot tms)? Harjoittelukoulujen kokemuksen mukaan henkilö, jolla on esiintymiskokemusta, on lähtökohtaisesti valmiimpi opetusharjoitteluun > voisiko esimerkiksi tiedekasvatukseen osallistuminen kandivaiheessa tarjota hyödyllisiä esiintymisvalmiuksia? Valintaperusteiden uudelleenarviointi ei välttämättä koske pelkästään hakupainealoja vaan perusteita on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin muutenkin.

*Aineenopettajien täydennyskoulutuksen tarkastelu otettava osaksi jatkuvan oppimisen kehittämistyötä

*Substanssiaineiden ja opettajan pedagogisten opintojen opetusohjelmien valmistelutyössä huomioitava aineenopettajankoulutus; otettava kantaa esimerkiksi tiedekasvatuksen rooliin, ilmiöpohjaiseen oppimiseen/opettamiseen ja muuhun rajat ylittävään toimintaan. Eri oppiaineiden yhteinen opetus on haaste myös harjoittelukouluille!

*Vahvistuva tarve aineenopettajankoulutuksen erityisteemojen tutkimukselle > tutkimustyössä tärkeää sekä substanssiaineen/alan että kasvatustieteen tulokulma

*Yhteistyö lukioiden ja korkeakoulujen välillä tiivistyy uuden lukiolain myötä: Millä tavalla tämä otetaan huomioon aineenopettajankoulutuksessa? Mitä voidaan esim. integroida tiedekasvatusmalliin?

*Psykologia on suosittu oppiaine lukioissa mutta se ei juurikaan houkuttele opiskelijoita aineenopettajankoulutuksessa. Isona haasteena ovat koulujen virat, joissa yleisin aineyhdistelmä on edelleen uskonto+psykologia, mikä ei psykologian opiskelijoiden kannalta ole kiinnostava (mielekkäämmäksi koetaan esim. psykologia+biologia)

*Miten aineenopettajankoulutus vastaa kouluissa yleistyvien uusien kielien (mm. arabia, kiina, japani) opetustarpeisiin?

*Ruotsinkielisten koulutusten (sekä opettajan pedagogiset opinnot että monialaiset opinnot) ja STEP:in (Subject Teacher Education Programme in English) alhaiset hakijamäärät haasteena: Koulutukset sitovat suhteessa paljon resursseja.

*Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa tutkintoa yhteiskuntaoppi ensimmäisenä opetettavana aineena. Asiaan on valmistella muutos?

*Ison Pyörän tuomat uudistukset aineenopettajankoulutukseen hakeutumisessa (haku kandivaiheessa, hakukertoja enintään kolme): Kv-vaihdossa olevien mahdollisuus hakemiseen turvattava digikeinoin (esim. skypehaastattelut?)

*Tarvitaanko yliopistotasoisia linjauksia luokanopettajankoulutus-aineenopettajankoulutus välille esim. haettaessa opintoihin, joilla aineenopettaja voi saada luokanopettajakelpoisuuden tai jos luokanopettaja haluaisi substanssiaineen opintoihin jotta voisi opettaa ko. ainetta yläkoulussa?

Aineenopettajankoulutuksen parissa työskentelevät koulutussuunnittelijat ja hakijapalveluiden asiantuntijat kokoontuvat alkuvuodesta 2019 käsittelemään mm. YPA:n sisäistä työnjakoa erityisesti valintaperusteiden valmistelutyössä. Samalla kartoitetaan myös yhteisten toimintamallien ja päätösten tarvetta.

Lopuksi muistutettiin helmikuussa 2019 järjestettävästä Ainedidaktiikan symposiumista (7.2. opettajankoulutuksen kehittämisen konferenssi ja 8.2. ainedidaktinen symposiumi). Tallinnan yliopiston kollegoille tarjotaan mahdollisuus tutustua vierailunsa yhteydessä myös Viikin normaalikouluun.

Todettiin, että Peter von Bonsdorff edustaa aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmää KAARO-Helsingin toiminnassa (KAARO = Kansallinen arviointiosaamisen verkosto, jossa mukana kuusi yliopistoa).