Maksuton karttanäyttely suomalaisen kartan edistyksellisyydestä ja kielletyistä Karjalan kartoista pidetään Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelutiloissa Porissa (Isolinnankatu 18, katutaso) maanantaista perjantaihin 10.–14.7. klo 9–16.15.

Lue lisää täältä >>

Adriaan Spinniker: Leerzaame Zinnebeelden 1714 (Cornellin yliopisto)

Kartanystäviä hemmotellaan Porissa, kun Luontotalo Arkissa on esillä vaihtuva näyttely Maailmaa kartoittamassa.

Sympaattisen näyttelyn kartat ja kuvat ovat Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Kansalliskirjaston ja Cornellin yliopiston kokoelmista. Näyttelyn esineet, purjelaivojen pienoismallit ja navigaatioinstrumentit, ovat Satakunnan Museon ja Rauman merimuseon kokoelmista.

Tässä tiedostossa esitellään näytteillä olevat kartat:

karttakatalogi_new

Lue lisää näyttelystä ja Luontotalo Arkista täältä >>

Chartarum amicin jäsenistölle on järjestynyt tapaaminen Kansallisarkistoon maanantaina 13.5.2019 klo 14–16. Vierailun isäntänä on johtaja István Kecskeméti, joka esitelmöi meille vanhojen karttojen konservoinnista, Kansallisarkiston digitaalisista palveluista ja uusista yhteistyömalleista digitaalisen aineiston tuottamisessa. Esitelmän lisäksi tutustumme myös konservointiesimerkkeihin arkiston kokoelmista.

Kansallisarkisto sijaitsee Kruununhaassa, osoitteessa Rauhankatu 17, 00170 Helsinki.

Ilmoittautuminen s-postilla osoitteeseen katariina.kosonen(ät)helsinki.fi.

Mitä kartoilla on haluttu omana aikanaan kertoa? Mitä tietoa niistä on jätetty pois? Kartan valtaa – tarua ja totta karttojen takaa -näyttely käsittelee karttoihin kätkeytyvää informaatiovaikuttamista, salailua ja propagandaa.

Päivälehden museossa marraskuus­sa avautunut näyttely osoittaa, että kartta on paljon muutakin kuin pelk­kä suunnistamisen apuväline tai upea taideteos. Näyttelystä löytyy kiin­nostavia näkökulmia niin koululaisille kuin alan vannoutuneille harrastajille. Näyttely on esillä 21.11.–9.12.2018.

Kartan valtaa koostuu kymmenes­tä kartasta, jotka ovat John Nurmi­sen Säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista. Ajallisesti näyt­tely kulkee 1500-luvulta aina nyky­päivän digitaalisten karttojen aikaan.

Näyttelyn ehdoton helmi on kart­tojen maailmaa täydentävä Olaus Magnuksen Historia de gentibus sep­tentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia. Harvoin julkisuudessa nähty opus on ensimmäinen Pohjoismaiden kansojen historiaa, elämää ja tapoja esittelevä teos. Yhdessä legendaari­sen Carta Marinan kanssa ne muo­dostavat kokonaisuuden, joka kertoo varhaisesta informaatiovaikuttami­sesta, mutta samalla myös tavallisen suomalaisen elämästä 1500-luvulla.

Kartan valtaa -näyttelyn on käsikir­joittanut kokoelma-asiantuntija Lauri Kaira John Nurmisen Säätiöstä.

Frederick de Wit: Totius Europae Littora Novissimé Edita, 1675. John Nurmisen Säätiö / Juha Nurmisen kokoelmat.

The University of Chicago Press ja History of Cartography Project ovat julkaisseet lisää kartografian historian kirjasarjan kirjoja verkossa. Aiemmin saatavilla olivat vol. 1 ja 2, nyt pdf-versioina löytyvät myös vol. 3 ja 6.

Kolmas osa, joka on julkaistu kahtena niteenä, käsittelee Euroopan renessanssin ajan kartografiaa. Teokset toimitti David Woodward.

Kuudennen osan toimittaja on Mark Monmonier, ja sen aiheena on 1900-luvun kartografia. Linkki teokseen alla, muut osat löytyvät sitten sivupalkista.

Vankka paketti kesälukemista kartografiasta kiinnostuneille!

History of Cartography, volume six: Cartography in the Twentieth Century

Suomen Yleiskartta 1863-1873

Maanmittauksen ylihallitus aloitti vuonna 1840 suuren kartastohankkeen, jonka tarkoituksena oli valmistaa yleiskartta koko Suomesta. Ensimmäinen laitos valmistui vuosina 1863–1873. Yleiskartta käsitti 30 karttalehteä mittakaavassa 1:400 000 ja se palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä 1873.

Yleiskartta valmistettiin pienentämällä pantografilla 1:20 000 mittakaavaisista pitäjänkartoista. Näin saatiin aikaan 1:100 000 -mittakaavaiset kivipainetut pienennökset, jotka lähetettiin kommenteille pitäjiin. Maanmittarin piti järjestää tilaisuus, jossa kansalaiset saivat esittää huomautuksia.

Pohjois-Suomen lehdet painettiin vuonna 1873. Maanmittauksen ylihallitus kartoitti Pohjois-Suomen tätä karttaa varten mittakaavassa 1:100 000 ja Pohjois-Lapin 1:400 000. Pohjois-Suomen geodeettinen runko oli tuolloin erittäin puutteellinen, mikä näkyy kartassa; mm. Suomi neidon pään muoto ei vastaa todellisuutta. Yleiskartan nimiölehti on ruotsinkielinen ja maan kuulumista Venäjän keisarikuntaan ilmaisee ainoastaan tammenlehväornamenttiin kätketty sana ФИНЛЯНДІЯ (Finljandija).

Suomen Kartografinen seura on julkaissut yleiskartasta kirjan, jossa kerrotan tarkemmin kartan tekemisen vaiheista ja sen taustoista. Karttakirjaa myy mm. sen kustantaja AtlasArt.

Pasilassa on virastotalon ravintola Keltasirkun aulassa (2. krs) esillä vanhoja yleiskarttoja, viime vuonna tehtyjä SuomiAreenaa varten. Siis kopioita, joista on tehty kapuloidut isot seinällä riippuvat karttatuotteet ja Washingtonissa ollut karttayhdistelmä vanhasta ja uudesta Suomesta. Halukkaat voivat käydä katsomassa niitä Aurinkoraitin aukioloaikana, arkisin klo 7–19 aina pe 20.7.2018 saakka.

Esillä olevat kartat muodostivat keskeisen osan vuoden 2017 SuomiAreena -tapahtuman yhteydessä toteutetusta karttanäyttelystä Maanmittauslaitoksen palvelupisteessä. Myös tänä vuonna Maanmittauslaitos osallistuu SuomiAreena -tapahtumaan. Tervetuloa osallistumaan paikan päälle 16. –20.7.2018!

Teksti ja kuvat: Ulla Mikkanen

Hyvät CA:n jäsenet,

seuraava yhdistyksen tapaaminen on ke 30.5.2018 Kansalliskirjastossa. Kirjaston osoite on Unioninkatu 36.

Tapaamme klo 16 kirjaston aulassa, josta erikoiskokoelmien asiantuntija Mika Hakkarainen ohjaa meidät ensiksi tutustumaan kellarikerroksen Nordenskiöld-kokoelmaan. Paikalla tulee olla ajoissa, sillä kirjaluolat suljetaan klo 17.30 (saimme ylivahtimestarilta lisäaikaa, hän pidensi hälytyksetöntä aikaa 15 minuutilla).

Kirjaluolista siirrymme Agricola-saliin, jossa Mika Hakkarainen kertoo Kansalliskirjaston karttakokoelmista ja Leena Miekkavaara erityisesti Nordenskiöld-kokoelmasta.

Mukaan mahtuu noin 25 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset minulle s-postilla (katariina.kosonen[at]helsinki.fi).

Vuoden 2018 lehdet ilmestyvät elo- ja marraskuussa.

Kansalliskirjaston etusivu

A.E. Nordenskiöldin kokoelma

Näkemisiin!

yst. terv. Katariina Kosonen ja Maria Grönroos

HYVÄ CHARTARUM AMICIN JÄSEN!

Tervetuloa karttaklubin kevättapaamiseen kuuntelemaan maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjun esitelmää “Suomen sotilaskartoitus 400 vuotta -kirjahanke”. Kirjan tekijä esittelee arkistotutkimustaan sekä kertoo löydöistä, joita Suomen kartoituksen historiassa on käsitelty vasta vähän.

Esitelmätilaisuus järjestetään ke 10.5.2017 klo 16.30–19.00 Kumpulassa, Geotieteiden ja maantieteen laitoksella, kokoushuoneessa A115 (Physicum-rakennus, Gustaf Hällströmin katu 2A, 00560 Helsinki).

Tilaisuudessa on tarjoilua, joten pyydämme osallistujia ilmoittautumaan ma 8.5.2017 mennessä osoitteeseen katariina.kosonen@helsinki.fi tai puh. 044-989 2503.

Tutustu teokseen AtlasArtin sivuilla: Suomen sotilaskartoitus 400 vuotta

Ystävällisin terveisin, Katariina Kosonen ja Maria Grönroos

Viime kesän Antwerpenin ICHC-konferenssin esityksiä on tarjolla tiistaina 19. huhtikuuta kello 16.15 alkaen. Tapaamme Kumpulassa maantieteen kurssisalissa. Esitysten jälkeen keskustellaan ja nautitaan tarjoilusta. Ilta päättyy noin kello 19. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta ja Kumpulaan tulosta pian ilmestyvässä jäsenlehdessä!

Illan puhujia ovat:

• Stefan Schröder: The hybrid character of the 9th-century ‘Andalusian Map’ between Arabic and Latin cartography
• Antti Jakobsson & Leena Miekkavaara: Nordenskiöldin kokoelman harvinainen painettu 12-osainen karttapalloliuska – yksi ensimmäisiä, jossa mainittu Amerikka
• Katariina Kosonen: Passiivista vastarintaa ja raivoisaa propagandaa: suomalaislehdistön pilakuvakartat 1900-1942

Chartarum amicin jäsenet Arvo Peltonen ja Ulla Mikkanen ovat järjestämässä matkaa Roomaan ja sen lähiympäristöön tämän vuoden lokakuussa. Matkan teemana on “Pohjolan kuva Italian myöhäisrenessanssin (seinä)kartografiassa” ja se on suunnattu yhdistyksemme jäsenten lisäksi Suomen Kartografisen Seuran jäsenille.

Matkalla perehdytään Rooman renessanssiajan kartografian tuotantokortteleihin, Olaus Magnuksen elinpiiriin sekä Rooman ja Caprarolan (seinä)kartastoihin. Vierailukohteita ovat mm. Villa Lante, Birgitan talo, Olaus Magnuksen hautakirkko, Vatikaanin museo ja apostolisen palatsin ‘Terza loggia’ sekä Caprarolan Villa Farnese.

Takempaa tietoa matkasta ja myös sen alustava ohjelma löytyvät tästä liitteestä:

Rooma lokakuu 2016