Digital Geography Lab blog

Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua Nylén & Petteri Muukkonen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Kartta.Nyt 2.0 -sivustolla 2.12.2021.

---

Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä – koottu keskusteluista Maantieteen päivillä 2021. CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitivät Maantieteen päivillä 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä aina alakoulusta lukioon. Tämän vuoden Maantieteen päivien järjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia päivät järjestettiin virtuaalitapahtumana marraskuussa. Tämä blogikirjoitus käsittelee työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eivät ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun kehittymisestä, vaan Maantieteen päivien 2021 sessiossamme esille nousseita ajatuksia. Työryhmän keskustelua pohjustivat Sanna Mäen (maantieteen yliopistonlehtori, Turun yliopisto) alustus ”Maantieteen opettaja on lukutaidon opettaja”, Markus Hilanderin (ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) alustus ”Mitä taitoja lapsi ja nuori tarvitsee päästäkseen eteenpäin maantieteellisen lukutaidon osalta?” ja Virpi Hirvensalon (tutkijatohtori, CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto) alustus ”Maantieteellisen lukutaidon kehittyminen alakoulusta lukioon”. Session osallistujien ideoita käytetään yhtenä aineistona kriittisen geomedian lukutaidon tikapuumallin kehittämiseen. Muodostamme tätä mallia geomedian kriittisen lukutaidon tutkijatiimissä Helsingin yliopistossa. Tiimimme on osa kriittisen medialukutaidon kehityksen tukemiseen keskittyvää monialaista CRITICAL-hanketta.

Continue reading “Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä”

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

Ryhmä maantieteen yliopisto-opiskelijoita laati hyvien karttojen visualisointiin ohjekortit. Ohjekorttien avulla maantieteen opettajat niin lukioissa kuin yliopistoissa voivat opettaa maantieteessä tärkeitä kartografia-, geomedia- -ja paikkatietotaitoja oppilaille. Ohjekortit sopivat kurssimateriaalien pohjaksi ja tueksi tai itseopiskelumateriaaliksi.

Ohjekortit on ladattavissa sekä Avoimien oppimateriaalien kirjastossa että tutkimusryhmän Geography of Well-being and Education kotisivuilla. Maantieteen opiskelijat, jotka tuottivat karttojen visualisoinnin ohjekortit, tekivät sen osana geoinformatiikan projektityökurssia Helsingin yliopistossa. Kurssitehtävä toteutettiin sekä yhdessä Opettajien Akatemian kanssa että yhteistyössä CRITICAL-tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa. CRITICAL-hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) koordinoimaa ja rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa. Maantieteilijät tutkivat hankkeessa mm. oppilaiden kriittisiä geomediataitoja osana monitieteistä CRITICAL-konsortiota. Continue reading “Maantieteen opiskelijat tuottivat hyvien karttojen visualisoinnin ohjekortit opettajille ja opiskelijoille”

Authors: Vuokko Heikinheimo, Elias Willberg, Petteri Muukkonen

The Annual Meeting of Finnish Geographers organized by the University of Oulu took place (remotely) on 4.-5.11.2021.The “Geography days 2021” provided an opportunity to learn what others are doing and hopefully also to find new contacts and future collaborators despite the remote setting. Here are some highlights from the meeting!

There are several ongoing research projects related to sustainable and healthy lifestyles at various universities and research institutes in Finland. So, we decided to call together a session regarding the topic. As a good basis for the discussions, prof. Tuuli Toivonen gave an insightful keynote on the role of mobile Big Data in geographical research and showcased findings from ongoing and past projects at the Digital Geography Lab, University of Helsinki. 

Continue reading “Geography of sustainable and healthy lifestyles: Highlights from the Annual Meeting of Finnish Geographers 2021”

Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua Nylén ja Petteri Muukkonen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Sirene-verkoston blogissa 17.5.2021 https://www.sirene.fi/blog/rakentamassa-oppimisen-tikapuita-kriittiselle-geomedian-lukutaidolle/.

Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta. Tällainen kriittinen lukutaito on osa monilukutaitoa, jonka tukeminen on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman keskeisimpiä tavoitteita. Kriittiseen lukutaitoon kuuluu myös kriittinen geomedian lukutaito. Sillä tarkoitetaan lähde- ja sisältökriittistä tarkastelua sekä analyyttistä otetta karttojen, paikkatiedon sekä paikkaan sidottujen diagrammien, kuvien ja videoiden lukemiseen. Kriittinen geomedian lukutaito kuuluu olennaisena osana maantiedon ja ympäristöopin opetussuunnitelmiin. Myös muissa oppiaineissa, kuten esimerkiksi äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa, harjoitellaan tiedon visualisointia sekä tulkinnan ja lähdekritiikin taitoja. Kyse on siis osin monialaisista taidoista, joiden opettamisessa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä tai työnjakoa opettajien välillä, ja joista lapsi hyötyy kaikissa kouluaineissa ja läpi elämän. Mutta kyseessä on myös tieteenalalle tai oppiaineelle ominaisen tiedon esittämisestä ja tulkinnan taidosta. Kriittinen geomedian lukutaito vaatiikin taustalleen myös hyviä geomediataitoja ja maantieteellistä sisältö- ja menetelmäosaamista.

Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta.

Continue reading “Rakentamassa oppimisen tikapuita kriittiselle geomedian lukutaidolle”

Authors: Janika Raun, Olle Järv

The Digital Geography Lab is taking part in the MOPA-project (Monipaikkaisen asumisen rytmit, paikat ja asiakasryhmät) to analyse the spatiotemporal patterns of second home use and its users from electricity consumption data. The project is led by the researchers from the Ruralia Institute.

Why and what we study?

The recent Covid-19 pandemic has rapidly increased the number of people spending time and working remotely in their second homes. Thus, second home tourism is increasingly blending with multi-local living – people are residing in several homes and moving often between them. To understand those dynamic changes in mobility patterns new data sources are needed, because the traditional methods cannot fully grasp the rapid changes in second home use, neither provide timeliness information for stakeholders to quickly adopt. During the last decade, mobility studies in general, have widely taken advantage of the use of different big data sets to understand human mobility. However, there is little research carried out that utilizes big data in second home research.

The aim of the MOPA project is to use primarily electricity consumption data to understand the spatiotemporal mobility patterns to second homes and distinguish between different user groups based on the consumption patterns. The data is provided by the electricity company Suur-Sävon Sähko Oy about the South Savo region that is one of the well-known second home hotspots in Finland. We also use aggregated mobile phone data to evaluate how well electricity consumption data properties reveal the presence of people. Continue reading “New project revealing multi-local living from electricity data has taken off”

Author: Emil Ehnström

Why study the spatial mobility of language minorities?

People are increasingly more mobile that has led to a more complex world. One outcome of this is the linguistic diversification of societies, which has raised the issue of language groups’ integration to a society, but also of their transnationality while people in their new society are still connected to their previous society and culture. One way to understand people’s connectedness to their origin society and integration to their host society is to study their mobility patterns. With novel data sources, like geo-located social media data, it is possible to acquire information on both cross-border and local mobility patterns of language groups.

The three language groups studied in my thesis have different characteristics. Swedish is a national language of Finland and Swedish speakers are generally considered an integral part of Finnish society. Russian speakers have arrived in Finland during multiple time periods, but significantly more since the 1990s during the immigration of the Ingrian-rooted people from the former Soviet Union. Therefore, Russian speakers form a rather heterogeneous language group in Finland. Estonian speakers started moving to Finland since the 1990s and in particular after Estonia joined the EU and the Finnish labour market became more accessible for Estonians. As Estonia and Finland are geographically close, people from Estonia have moved to Finland mainly due to work, while keeping tight connections to Estonia. This has hindered them from fully integrating to the Finnish society. Continue reading “MSc thesis on capturing the mobility of minority language groups in Finland using Twitter data”

Helsingin yliopiston Digital Geography Lab kutsuu lämpimästi sinut osallistumaan Ihmisen kokoista kaupunkia suunnittelemassa: oppeja tutkimuksesta ja liikennesuunnittelun arjesta -webinaariin 26. lokakuuta klo 14:00–16:00.

Webinaari on tarkoitettu niin kaupunki- ja liikennesuunnittelun ammattilaisille, tutkijoille, kuin myös kaikille kaupungeista ja liikenteestä yleisesti kiinnostuneille. Webinaari pidetään pääosin suomeksi.

Webinaari keskittyy pohtimaan, miten luoda miellyttäviä ja terveellisiä liikkumisympäristöjä kaupungeissa. Esittelemme webinaarin alkupuoliskolla tuoreita tutkimustuloksiamme sekä Helsingin seudun parhaita suunnittelukäytäntöjä. Esitysten aiheina ovat muun muassa liikkumisympäristöjen laatu sekä ihmisten liikkumisenaikainen altistuminen ympäristölle. Webinaarin toisella puoliskolla jatkamme paneelikeskustelulla, jossa kuullaan näkemyksiä siitä, miten liikennettä ja liikkumisympäristöjä voidaan tutkia ihmisenkokoisesta näkökulmasta sekä siitä, miten ihmisenkokoisuutta voidaan tuoda osaksi kaupunki- ja liikennesuunnittelua. Myös kaikki tilaisuuden osallistujat voivat ottaa osaa paneelikeskusteluun kysymysten ja kommenttien kautta.

Esittelemme tilaisuudessa myös tuoreen tilaisuuden teemaan kytkeytyvän kirjan “Transport in Human Scale Cities”, jonka ovat toimittaneet Miloš Mladenović, Tuuli Toivonen, Elias Willberg sekä Karst Geurs. Kirja Transport in Human Scale Cities on avoimesti ladattavissa.

Rekisteröidy webinaariin täyttämällä e-lomake 22.10 mennessä. Välitämme osallistumislinkin ilmoittautuneille sähköpostitse webinaaria edeltävänä päivänä. Continue reading “Ihmisen kokoista kaupunkia suunnittelemassa webinaari 26.10.2021”

We have published a new open access book Transport in Human Scale Cities, which deals with sustainable urban transport

Sustainable urban transport is one of the biggest challenges facing cities worldwide. This means carbon neutrality, but also taking better into account the needs of people and their preferences and needs.  The new book deals exactly with that.

The new book offers fresh perspectives for both practitioners and researchers how to make cities and the transport in them more human-scale in order to meet the demands of the current sustainability crisis and the COVID19 pandemic.

The book provides multidisciplinary perspectives for the development of urban and transport planning processes with a human-scale approach, considering new data and methods and recognizing the diversity of needs of people. We hope that it brings new perspectives to all interested in urban transport. Continue reading “New open access book out! Transport in Human Scale Cities”